Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on… HYVIN PERUSTELTU TOSI USKOMUS esim. väitteeni ”Ulkona sataa” on tietoa joss: Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) Se on tosi (Ulkona todellakin sataa) Uskon sen itse todeksi (En esim. oleta silmieni valehtelevan) pidetään usein liian suppeana määritelmänä: rajaa tietotaidon (engl. know-how) tiedon ulkopuolelle, koska tietotaito on meillä toi-mintavalmiuksien, ei uskomusten muodossa

asenteita tietämiseen ainakin äärimmäinen skeptisismi ja relativismi ovat kumottavissa, jos niitä SOVELLETAAN IT-SEENSÄ: skeptikko tuntuu tietävän ainakin sen, ettei mitään voi tietää; ja relativistille ehdoton-ta on ainakin se, että kaikki on suhteellista SKEPTISISMI varmaa tietoa ei voi saada DOGMATISMI tietoa ei saa asettaa kyseenalaiseksi RELATIVISMI tieto on suhteellista (riippuu näkökulmasta)

1. 2. 3. Mitään ei voi tietää. Tiedän, että mitään ei voi tietää. Hups. Käsitykseni on sisäisesti ristiriitainen, eikä siten voi olla tosi. 3.

René Descartes’n metodinen epäily ei epäilyä sen itsensä vuoksi, vaan keinona löytää jokin, joka kestäisi kaiken epäilyn kaiken epäilyn kestävää on päätelmä ”Cogito, ergo sum.” (Ajattelen, siis olen olemassa.) on olemassa epäilyä (pettävätkö aistini, näenkö vain unta, elänkö Matrix-todellisuudessa yms.) epäily on ajattelua, joten on olemassa ajattelua ajattelussa on joku joka ajattelee, joten olen itse olemassa

ARKIKÄSITYSTEN (COMMON SENSE) MUKAINEN MAAILMA • lähtökohta ja lopputulos AISTIT JA JÄRKI LUOTETTAVIA • täydellinen olento on hyvä, eikä johda meitä harhaan kykyjemme käytössä METODINEN EPÄILY JUMALA • epäilevänä olentona olen itse epätäy-dellinen, joten on oltava jotakin täydellistä COGITO • ajattelen, siis olen olemassa • kaiken tiedon varma perusta

kuinka tietoa perustellaan A JÄRJEN (päättelyn) avulla RATIONALISMI (lat. ratio, ’järki’) korostaa B HAVAINNON (aistien) avulla EMPIRISMI (kr. empeiria, ’havainto’) korostaa päättelyn muotoja DEDUKTIO: loogisesti pätevä päättely X on pallo. Kaikki pallot ovat pyöreitä. Siis: X on pyöreä. INDUKTIO: todennäköisyyksiin nojaava päättely Suurin osa vesieläimistä on kaloja. Einari on vesieläin. Siis: Einari on kala.

Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös on tosi sikäli kuin lähtökohdatkin ovat tosia. Päättelyssä ei siis kiinnitetä huomiota siihen, ovatko lähtökohdat tosia, vaan siihen, että jos ne ovat, niin mitä niistä voi päätellä. Esimerkkejä pätevästä deduktiivisesta päättelystä: Herbert on yksisarvinen. Kaikilla yksisarvisilla on sarvi. Siis: Herbertillä on sarvi. Jos mehukatti turisee, niin teekutsuilla pörisee. Mehukatti turisee. Siis: teekutsuilla pörisee.

rationalistien ja empiristien kiista 1600–1700-luvuilla RATIONALISTIT edustajia: René Descartes Baruch Spinoza Blaise Pascal G.W. Leibniz ongelma: järjellä voidaan kyllä saada tietoa VÄLTTÄ-MÄTTÖMISTÄ tosiasioista (esim. 1+1=2), mutta ei SA-TUNNAISISTA (esim. Opetta-jalla on punainen paita.) EMPIRISTIT edustajia: John Locke George Berkeley David Hume ongelma: jos johdonmukai-sesti edellytetään, että tie-don on perustuttava havain-toon, päädytään SKEPTISIS-MIIN (emme tiedä juurikaan mitään) Berkeley: emme voi ha-vaita olioita ominaisuuk-siensa takana Hume: emme voi havai-ta kausaalisuhdetta (syy→vaikutus)

”KOPERNI-KAANINEN KUMOUS” Immanuel Kantin vastaus skeptisismiin RATIONALISTIT JA EMPIRISTIT tietoteoreettinen REALISMI: ihmis-mieli pyrkii tavoit-tamaan todellisuu-den sellaisenaan ihmismielen mu-kauduttava todelli-suuteen KANT tietoteoreettinen IDEALISMI: todelli-suus ilmenee meille vain tietyn ihmis-mielen tekemän jä-sennyksen kautta todellisuuden mu-kauduttava ihmis-mieleen ”KOPERNI-KAANINEN KUMOUS” IHMISMIELEN JÄSEN-TÄVÄT RAKENTEET IHMISMIELEN KOKEMUS TODELLISUUS

ihmismielen jäsentäviä rakenteita ovat: HAVAINTOMUODOT (aika ja avaruus) YMMÄRRYKSEN KATEGORIAT (pilkkoutuminen olioiksi, kausaalisuhde jne.) emme voi tietää mitään todellisuudesta sinänsä mutta meillä on silti lupa olettaa, että meillä on esim. olioita tai kausaalisuhteita koskevaa tietoa, sillä meillä ei voisi olla mielekkäitä (jäsentyneitä) kokemuksia todellisuudesta ilman niitä todellisuus ei voi ilmetä meille muuten kuin olioisena ja kausaalisena

idealismin monet merkitykset IDEALISMI: perimmäinen todellisuus on henkinen MATERIALISMI: perimmäinen todellisuus on aineellinen META-FYSIIKKA IDEALISMI: ihmismieli vaikut-taa todellisuudesta saatavaan tietoon REALISMI: todellisuudesta voi saada tietoa sellaisenaan TIETO-TEORIA IDEALISMI: haaveellinen, utopistinen, kirkasotsainen MATERIALISMI: omaisuuden ta-voittelu REALISMI: kyyninen, ”jalat maassa” -asenne ARKI-PUHE