Tiedon ja todellisuuden filosofia Fi3. Kurssi Käsittelee teoreettista filosofiaa eli tieto-oppia (epistemologiaa), tieteenfilosofiaa ja ontologiaa.

Esitys aiheesta: "Tiedon ja todellisuuden filosofia Fi3. Kurssi Käsittelee teoreettista filosofiaa eli tieto-oppia (epistemologiaa), tieteenfilosofiaa ja ontologiaa."— Esityksen transkriptio:

1 Tiedon ja todellisuuden filosofia Fi3

2 Kurssi Käsittelee teoreettista filosofiaa eli tieto-oppia (epistemologiaa), tieteenfilosofiaa ja ontologiaa

3 Aiheet 1. Tieto: määrittely, skeptismi, järki, havainnot, totuusteoriat.. 2. Logiikka: deduktio, induktio, syllogismit, loogiset virheet.. 3. Tiede: tieteen määrittely, näennäistieteet, menetelmät, tieteen edistyminen, ihmistieteet.. 4. Todellisuus: materialismi, idealismi, monismi, dualismi, pluralismi, determinismi, indeterminismi…

4 Miten voit tietää? Mihin tietosi perustuu? Missä maanosassa Laos sijaitsee? Kuinka monta opiskelijaa tässä luokassa on? Kuinka paljon on 61 + 37?

5 Tieto-opin harjoitus Jokainen kolli on uroskissa. 13 + 7 = 20 Vieruskaverillasi on pää. Etelänavalla on pingviinejä. Platon kirjoitti Valtio-teoksen. 1. Kuinka nämä väitteet perustellaan tai osoitetaan todeksi? 2. Ovatko nämä väitteet varmoja? 3. Ovatko nämä väitteet tietoa?

6 Tietoteoria = epistemologia (krei. episteme, tieto) Suomeksi kantasana ”tie”  tien löytäminen Peruskysymys: mitä voimme tietää? Tietäminen on näkemys/oletus/käsitys siitä, miten asiat ovat ja mikä on varmaa

7 Tiedon muodot 1. Propositionaalinen tieto (väitetieto): ”Repussani on kirja.”  kertoo, miten asiat ovat, esitetään usein väitelauseena. 2. Taito/osaaminen: esim. uimataito, hankala pukea sanoiksi (ns. hiljainen tieto, tacit knowledge)

8 Tiedon kohteet = asiat, joita tieto koskee 1. Oliot: pyörä, kissa 2. Ominaisuus: tuulisuus, keltaisuus.. 3. Teoreettinen tieto: tilastolliset asetelmat, säännönmukaisuudet, käsitteelliset asiat (esim. idealismi) 4. Mennyt ja tuleva: menneisyydestä voi olla tietoa, joka on suhteellisen luotettavaa (nykyisyyteen säilynyt lähteitä menneestä), myös tulevaisuutta voidaan melko luotettavasti mallintaa (ekstrapoloiminen), tähänastisten kehityskulkujen ulottaminen tulevaan (skenaario)

9 Ryhmätyö: Miten tietoa saadaan? Rationalismi: Descartes, Spinoza, Leibniz, deduktiivinen päättely Empirismi: Locke, Hume, Berkeley, induktiivinen päättely Immanuel Kant ja empirismin & rationalismin synteesi, ns. transendentaalinen idealismi, a priori, a posteriori ja ymmärryksen kategoriat

10 Rationalismi s. 76 Rene Descartes epäili kaiken varmuutta: cogito ergo sum (ajattelen, siis olen.) eli oma epäily (ajattelu) on varma asia  järki on luotettavan tiedon lähde painottaa logiikkaa ja matematiikkaa

11 Satunnaisuus ja välttämättömyys Matematiikan ja logiikan totuudet ovat välttämättömiä: ympyrä ei voi olla kulmikas (kontradiktio = loogisesti ristiriitainen)  tällainen tieto on analyyttistä Monet muut asiat ovat kontigenttejä eli satunnaisia: hiusten väri voi olla ruskea tai vaalea  synteettinen tieto

12 Empirismi s. 78- Pelkällä järjellä ei saa riittävästi tietoa maailmasta, tarvitaan havaintoja ja kokemusperäistä tietoa (empiria, koe tai kokemus) John Locke: ihmismieli tabula rasa, tyhjä taulu, johon havainnot ja kokemus piirtävät jäljet

13 Empirismi George Berkeley edusti empirismissään fenomenalismia eli tieto jostakin havainnosta syntyy mielen ilmentymänä (emme saa suoraan tietoa kohteesta) Berkeleyn subjektiivinen idealismi: esse est percipi, oleminen on havaituksi tulemista

14 Empirismi David Hume kritisoi empirismiä, jossa yksittäisistä havainnoista tehdään yleistys (induktiivinen päättely) Myöskään menneisyyden tapahtumista ei voi ennustaa tulevaa Kausaalisuhteet monien havaittujen syiden ja seurausten välillä eivät myöskään ole välttämättömiä

15 Immanuel Kantin synteesi Immanuel Kant näki, että sekä rationalismi että empirismi olivat oikeassa, mutta ne ovat riippuvaisia toisistaan Ensin on havainto, jonka järki suodattaa ymmärrettävään muotoon: ymmärrys syntyy 12 kategoriasta, joilla ihmismieli tekee asioista ymmärrettävän

16 Ymmärryksen kategoriat Määrän (kvaliteetin) kategoriat: ykseys, moneus, kaikkeus Laadulliset ominaisuudet: reaalisuus, negaatio, rajoitus Relaation (suhteiden) kategoriat: substanssi ja ominaisuus, syy ja vaikutus, vuorovaikutus Tapaluokan kategoriat: mahdollisuus ja mahdottomuus, olemassaolo ja olemattomuus, välttämättömyys ja satunnaisuus

17 Mihin perustuu seuraava tieto: Kolmiossa on kolme kulmaa. Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. Tupakoitsijat kuolevat nuorempana kuin tupakoimattomat.

18 Onko seuraava tieto apriorista (loogista, ilman kokemusta) vai aposteriorista (havaintoihin perustuvaa) Kaikki äidit ovat naisia. Minä olen aina jossakin. Helsinki on Suomen pääkaupunki. Kirjan sivulla on tekstiä. Kaikille asioille on syynsä.

19 Tietoteoreettinen realismi ja idealismi Mielen ulkopuolisesta maailmasta voidaan saavuttaa tarkka kuva sellaisena kuin se on. (realismi) Mieli muokkaa aina havaintomme maailmasta oman ymmärryksemme läpi, ulkomaailma on mielen tuottama. (idealismi)

20 Kysymyksiä Voimmeko luottaa havaintoihimme, ilmeneeko maailma meille havaintojemme mukaisena? Mistä johtuu, että ihmiset saattavat nähdä saman värin erilaisena?

21 Ryhmätyö Kootkaa esitys seuraavista aiheista: Totuusteoriat s. 100- Argumentoinnin tyypilliset virheet s. 112-

22 Logiikka s. 106- Tutkii pätevää päättelyä Deduktiivinen päättely koostuu 1. premisseistä ja 2. johtopäätöksestä Huom! premissien sisältö voi olla epätotta, mutta päättely on oikein (on erotettava sisällöllinen ja muodollinen päättely.)

23 Logiikka P1: Kaikki kansanedustajat ovat suomalaisia. P2: ainakin yksi kansanedustaja on Ranskan kuningas. siis: Ainakin yksi suomalainen on Ranskan kuningas. Päättely on sisällöllisesti hölynpölyä, mutta muodollisesti pätevä.

24 Deduktiivinen päättely 1. premissi: kaikki Karhulan lukion oppilaat ovat älykkäitä. 2. premissi: Aapo, Valtteri, Iisa, Mikael ja Mika ovat Karhulan lukion oppilaita Siis: He ovat älykkäitä.

25 Logiikka Logiikassa käytetään usein formaalista kieltä: p  q (jos p niin q) (esim. jos sataa niin kastun.) p (sataa.) siis: q (kastun.)

26 Logiikan harjoituksia Ovatko seuraavat väittämät loogisesti päteviä? P1 Aina kun näen savua, tiedän että jossakin palaa P2 Näen savua. JP Jossakin palaa!

27 Logiikan harjoituksia P1 Jos keijukaiset ovat pieniä, niin menninkäiset ovat pulleita P2 Keijukaiset ovat pieniä JP Menninkäiset ovat pulleita

28 Logiikan harjoituksia P1 Aina kun Pekka katsoo tv:tä yli puolenyön, hän nukkuu aamulla pommiin P2 Pekka nukkui aamulla pommiin JP Pekka katsoi tv:tä yli puolenyön

29 Logiikan harjoituksia P1 Vilpertti on rotta tai vompatti P2 Vilpertti ei ole rotta JP Vilpertti on vompatti P1 Monet miehet ovat vahvempia kuin naiset P2 Mikko on mies P3 Maija on nainen JP Mikko on vahvempi kuin Maija

30 Vastaukset 1.On pätevä päättely, johtopäätös seuraa premisseistä. 2.On pätevä päättely, johtopäätös seuraa premisseistä. 3.Ei pätevä, voihan Mikko nukkua pommiin muustakin syystä kuin vain telkan liiallisesta tuijottamisesta. 4.On pätevä päättely. 5.Ei pätevä, vaan induktiivinen päättely. Johtopäätös voi olla totta tietyllä todennäköisyydellä.

31 Tee vihkoosi formaaliseen muotoon Jos juon kolaa, niin piristyn Olen piristynyt siis: Olen juonut kolaa. Filosofia on helppoa tai oppilaat ovat fiksuja. Filosofia ei ole helppoa. siis: Oppilaat ovat fiksuja.

32 Argumentaatio s. 111- Argumentti on väitteen perustelu. Argumentointia harjoitetaan väittelyissä, politiikassa, tieteessä, lehtikirjoituksissa ym. Tyypillisiä argumentointivirheitä: 1. vetoaminen kansan enemmistöön (joka voi olla väärässä), 2. henkilöön menevä argumentointi (”olet väärässä, koska olet tuollainen.”), 3. kehäpäättely (väitettä perustellaan sillä itsellään), 4. olkinukke eli tahallinen väärinymmärtäminen, 5. kausaalinen virhepäätelmä (syy- ja seuraussuhde on ymmärretty väärin)

33 Retoriikka Retoriikan osa-alueet ovat Aristoteleen mukaan 1. logos: pätevät perustelut (argumentit) 2. pathos: kielenkäyttö, kielikuvat, ironia, vertaukset.. 3. ethos: henkilön ilmeet, eleet, hyväntuulisuus, sympaattisuus..

34 Kysymyksiä Mikä argumentointivirhe? - Ylioppilaskirjoituksia ei saa lakkauttaa, koska lukio on aina päättynyt ylioppilaskirjoituksiin. - Omaisuusveroa on laskettava kansallisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. – Totta kai sinä olet tuota mieltä, koska olet itse varakas.

35 Kysymyksiä Mikä argumentointivirhe? - Hän on tunnetusti tyhmä, koska kannattaa Vihreitä. - Syytetty on taistelukoulutuksessa opetettu murtamaan ihmisen niska. Surmansa saaneen niskan murtumismekanismia ei ole pystytty selvittämään, mutta se on todennäköisesti johtunut niskan vääntämisestä käsin.

36 Ludwig Wittgenstein ja kielifilosofia Itävaltalainen filosofi, Cambridgen yliopiston professori Nuoruuden teos: Tractacus logico-philosophicus  filosofiset ongelmat johtuvat pääosin kielellisistä sekaannuksista, kielellä pystytään ilmaisemaan vain tosiasioita, esim. puhe etiikasta tai elämän tarkoituksesta ei koske tosiasioita ja on siten mieletöntä

37 Wittgenstein ja kielifilosofia Kieli voi kuvata vain maailman loogista rakennetta ja tosiasioita (ns. kielen kuvateoria) Muu puhe (esim. maalauksen kuvaaminen romanttiseksi) on mieletöntä ja ei kuvaa tosiasiaa. http://www.youtube.co m/watch?v=CGksgZKec KE

38 Wittgenstein: Tractacus ”Kaikki mitä voidaan ajatella, voidaan ajatella selkeästi. Kaikki mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selkeästi.” ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.”

39 Ludwig Wittgenstein ja kielifilosofia Myöhemmin Wittgenstein luopui Tractacuksen ehdottomista vaatimuksista Teoksessa Filosofisia tutkimuksia hän muotoili ajatuksen kielipelistä: kieli on riippuvainen käyttötavasta (käsky, tervehtiminen, vitsin kertominen)  kieli ja tilanteet muodostavat yhdessä kielipelin, filosofiset ongelmat johtuvat siitä, että sekoitamme kielipelejä ”Jos leijona osaisi puhua, emme ymmärtäisi sitä.” Samalla sanalla on eri yhteyksissä eri merkityksiä (palomies ja pappi voivat puhua pelastamisesta, mutta eri merkityksessä)  meidän tulee ymmärtää sanan käyttöyhteys (kulttuuri), jotta ymmärrämme sen merkityksen.

40 Mitä Wittgenstein tarkoittaa seuraavilla lauseilla? ”Kieleni rajat ovat yhtä kuin maailmani rajat.” ”Sanan merkitys on sen käyttö kielessä.”

41 Totuusteoriat Laadi käsitekartta totuusteorioista: Korrespondenssiteoria Koherenssiteoria Pragmaattinen totuusteoria

42 Metafysiikka s. 26- Pohtii olemista ja olemassaoloa Olemassaololla erilaisia muotoja : 1. entiteetit (oliot): konkreettiset: auto, puu.. fiktiiviset: Batman.. teoreettiset: kolmio, identiteetti.. 2. ominaisuudet: satunnaiset: esim. silmien ruskeus tai sinisyys tilapäiset: sairas, jalka murtunut.. olennaiset: tekevät oliosta sen, mitä se on

43 Metafysiikka 1. Ontologia: mitä on olemassa, mistä oleva koostuu 2. Kosmologia: maailmankaikkeuden synty, rakenne ja olevan järjestäytyminen 3. Teologia/uskonnonfilos ofia: Jumalan olemassaolo  nykyään lähinnä uskonnollinen kysymys, ei tiedollinen

44 Kysymyksiä: ontologia Mikä olisi tietokilpailussa oikea vastaus kysymykseen Kuka perusti Ankkalinnan? a. Julle Ankanpää b. Walt Disney c. Carl Barks Miten ovat olemassa.. a. joulupukki b. puhelin c. Platonin ideaoppi d. puhtaus

45 Todellisuuden perimmäinen olemus Materialismi Todellisuus koostuu aineesta Esim. ihminen biologinen organismi Entä psyyke? Fysikalismi: kaikki on ainetta ja energiaa, myös aivot/mieli Idealismi Todellisuus perustuu henkisiin ja käsitteellisiin rakenteisiin (ideat) Aistikokemus on aina mielestä riippuvainen Solipsismi: koko maailma on oma mielikuvani

46 Materialismi 1. Eliminoiva materialismi (fysikalismi): Kaikki olemassaoleva on ainetta ja energiaa Mielen liikkeissä on kyse aivotoiminnasta Arkipsykologiset termit (esim. tietoisuus) tulee hylätä ja korvata neurotieteen käsitteillä 2. Reduktiivinen materialismi: Mieli on todellinen mutta sen toiminnot voidaan aina redusoida (palauttaa) aivojen biologiseen ja kemialliseen pohjaan

47 Materialismi 3. Emergentti materialismi: Mieli/henkinen todellisuus on jotakin enemmän kuin aivofysiologiaa Kaikella on materiaalinen pohja, mutta sieltä kohoaa (emergoituu) tajunnallisia ilmiöitä Suomalainen filosofi Sebastian Slotte on kuvannut emergenssiä käyttämällä esimerkkinä perheriitaa. Kun pariskunta riitelee, riita näyttää noudattavan omia lakejaan niin, että sen syitä tai kulkua ei enää voi suoraan johtaa riitelijöiden ominaisuuksista. Riitelevä pariskunta muodostaa oman systeeminsä. Pohtikaa, millaisista seikoista riita koostuu ja minkälaisin syin riitoja voidaan selittää.

48 Monismi & dualismi Monismi tarkoittaa yhden substanssin (esim. aine) olemassaoloon uskovaa teoriaa Dualismissa substansseja oletetaan kaksi: aine ja mieli ovat erillisiä

49 Idealismi 1. Subjektiivinen idealismi: kiistää aineen olemassaolon itsessään, todellisuus on mielen sisäinen asia ja aina riippuvainen havainnoista Solipsismi: koko maailma on oma mielikuvani

50 Idealismi 2. Transendentaalinen idealismi: Aineellinen maailma on olemassa mielen ulkopuolella, mutta emme koskaan havaitse sitä sellaisena kuin se on Mielemme rakentaa aina kuvat maailmasta omien psyykkisten ehtojen mukaisesti

51 Popperin kolmen maailman teoria Todellisuus on pohjimmiltaan: 1. Fyysinen todellisuus, jolle kaikki rakentuu 2. Psyykkinen todellisuus, joka on emergoitunut (noussut) fyysisestä pohjasta 3. Kulttuurinen todellisuus, joka on kehittynyt psyykkisestä todellisuudesta Kulttuuri muodostuu kielestä, taiteesta, tieteestä ja yhteisistä tavoista

52 Kysymyksiä 1. Millaisiin Popperin maailmoihin sijoittaisitte uskonnonharjoitukseen liittyvät: kirkko, uskonto, usko, uskonnollinen kokemus, opinkappaleet, rituaalit, jumala 2. Millä tavoin Popperin kolme maailmaa ovat läsnä rokkibändin konsertissa?

53 Yleiskäsitteiden ongelma s. 53- Ovatko ominaisuudet tai yleiskäsitteet (pyöreys, punaisuus..) eli universaalit olemassa itsenäisesti? Nominalismi: yleiskäsitteitä tai ominaisuuksia ei ole olemassa: esim. puulajeja ei ole, on vain yksittäisiä puita, eikä esim. pyöreyttä ole  ne ovat keksittyjä sanoja yhdistäville ominaisuuksille Realismi: universaaleja on olemassa, ne eivät ole vain nimiä, vaan viittaavat todellisiin asioihin

54 Yleiskäsitteiden ongelma Wilhelm Ockhamilainen (nominalismi): ”ei pidä olettaa tarpeettomia olioita.”  yksinkertaisin selitys on paras (ei pidä olettaa mitään, mille ei ole tieteellistä näyttöä) Wilhelm Ochamilainen (1287-1347)

55 Yleiskäsitteiden ongelma Platon (realismi): ideaoppi, yksittäinen koivu edustaa aistien maailmaa (muuttuva, osa koivun ideaa), koivulaji edustaa ideoiden maailmaa (pysyvä, muuttumaton) Aristoteles: ideoiden maailmaa ei ole, vain aistien maailma (ominaisuuksia on silti olemassa)

56 Kysymyksiä 1. Tietynikäiset ihmiset luokitellaan nuorisoksi. Onko olemassa nuorisoa vai vain yksittäisiä nuoria? 1. Sanotaan että jotkin lajit kuolevat sukupuuttoon. Miten nominalisti ja realisti suhtautuvat tähän?

57 Metafyysinen realismi vs. idealismi Realismi: todellisuus on olemassa mielemme ulkopuolella tietoisuudesta riippumatta 1. kriittinen realismi: todellisuus on olemassa mielemme ulkopuolella, mutta emme saa siitä varmaa tietoa 2. naiivi realismi: todellisuus on juuri sellainen kuin havaitsemme sen Idealismi (antirealismi): todellisuus on aina riippuvainen tajunnastamme mieli rakentaa todellisuuden, emme tavoita mielen ulkoista todellisuutta koskaan sellaisena kuin se on.

58 Metafysiikan kritiikki s. 64- Analyyttinen filosofia/ looginen empirismi (mm. Wittgenstein, von Wright..): metafysiikassa puhutaan usein asioista, joita ei ole todennettavissa tieteellisesti tai aisteilla Se ajautuu samaan kuin uskonnot tai jopa lähelle runoutta ”Siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava.”

59 Tieteenfilosofia s. 119- 1. Tieteenteon arki ja kriteerit s. 120- 2. Tiede ja pseudotiede s. 126- 3. Tieteelliset vallankumoukset s. 131- 4. Tieteen menetelmät ja teoriat s. 134- 5. Tieteen edistyminen s. 125-

60 Tiede = on systemaattista ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa Tiede kuvaa ja selittää ilmiöitä Harjoitetaan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Tutkijat julkaisevat tieteellisiä artikkeleita, kirjoja, osallistuvat tieteellisiin kokouksiin Väitöskirja on tohtorin tutkintoon oikeuttava tieteellinen opinnäyte

61

62

63 Tiede = objektiivistä (puolueetonta)  vrt. luonnontieteet – ihmistieteet/yhteiskunt atieteet = autonomista (riippumatonta) = julkista = Kriittistä (arvioidaan tarkasti) Tiede eroaa pseudotieteestä  pseudotieteen menetelmät kyseenalaisia, niissä on usein subjektiivinen näkökulma, niissä uskotaan auktoriteettiin kyseenalaistamatta

64 Kysymyksiä Ovatko seuraavat väitteet objektiivisia: Ylipaino heikentää elämänlaatua. Liiallinen suolankäyttö on epäterveellistä. Työttömyys loukkaa yksilön kansalaisoikeuksia. Monet pseudotieteet pyrkivät ennustamaan tulevaisuutta tähdistä, kämmenen viivoista tai korteista. Miksi juuri näistä? Mitkä asiat oikeasti vaikuttavat ihmisen tulevaisuuteen?

65 Demarkaatio-ongelma Missä on lopulta tieteen ja epätieteen raja? Paul Feyerabend: miksi uuden tiedon hankinta on kahlehdittu tieteellisiin tutkimusmenetelmiin? Jokin toinen tutkimustapa saattaa tuottaa parempia tuloksia ”Anything goes” Missä lopulta tieteen, epätieteen ja muun tiedon raja

66 Edistyykö tiede? Kumulatiivisen käsityksen mukaan uutta tietoa kasautuu jatkuvasti vanhan päälle (virheenä tässä ajattelussa on, että osa vanhasta voidaan samalla osoittaa vääräksi) Fallibilismin (Charles S. Peirce) mukaan tiede on itseään korjaavaa ja lähenee hitaasti kohti ”totuutta”, ilmiöiden selityksissä väärät teoriat korvautuvat uusilla

67 Edistyykö tiede? relativistisen näkemyksen mukaan tiede on aina jonkin aikakauden käsitys ”totuudesta”, se muuttuu aina uusien merkittävien teorioiden syntyessä, lopullista totuutta ei koskaan saavuteta

68 Tieteen vallankumoukset tiede kehittyy vallankumouksellisesti Thomas Kuhn: Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) tieto ei kasva aina tasaisesti kehityksessä on myös äkillisiä murroksia vallitseva normaalitieteen paradigma (tutkimustapa/perinne: sanelee sen hetken tutkimustavat, kiinnostavina pidetyt kysymykset paradigma korvautuu vallankumouksellisesti uudella: vanha ja uusi paradigma yhteismitattomia (niitä ei voi verrata): vrt. maakeskeisyys  aurinkokeskeisyys, Newton  Einstein

69 Kysymyksiä 1. Tietotekniikan kehitys on mullistanut maailman. Voidaanko sitä pitää tieteellisenä vallankumouksena?

70 Tieteen menetelmät ja teoriat Jokaisella tieteenalalla on omat menetelmänsä (metodit), miten uutta tietoa hankitaan Esim. historiantutkimus perustuu alkuperäislähteiden lähdekriittiseen tarkasteluun Suuri osa tutkimuksesta perustuu havainnointiin Formaaliset tieteet (esim. matematiikka) perustuu loogiseen päättelyyn Tutkimus jakautuu kvantitatiiviseen (tilastolliseen, määrälliseen) ja kvalitatiiviseen (laadulliseen, etsitään syitä ja selityksiä)

71 Tieteen menetelmät ja teoriat Teoria = yleiskuva tutkittavasta kohteesta, havainnot ja päätelmät koottu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi (selitys jollekin ilmiölle) Teorioiden käsitteet myös teoreettisia termejä (niillä pyritään täsmällisyyteen ja yhteneväisyyteen tiedemaailmassa) Teorioiden tilanteet usein idealisoituja (ne eivät kuvaa aina suoraan arkea)

72 Tiedon subjekti = se, kuka tietää Ihmiset, eläimet (ei kykyä väitetietoon, edellyttää kykyä ajatella käsitteellisesti ja ilmaista käsitteet sanoilla)

73 Ryhmätyön aiheita: Miten/millä tavoin saamme tietoa maailmasta? 1. Tietoteoreettinen realismi ja sen muodot