Mitä filosofia on?. Viisauden rakastamista  Tulee kreikan kielen sanasta  Sokrateen luoma  Ajattelun, olemassaolon ja elämän perusongelmien ilmaisemiseksi.

Esitys aiheesta: "Mitä filosofia on?. Viisauden rakastamista  Tulee kreikan kielen sanasta  Sokrateen luoma  Ajattelun, olemassaolon ja elämän perusongelmien ilmaisemiseksi."— Esityksen transkriptio:

1 Mitä filosofia on?

2 Viisauden rakastamista  Tulee kreikan kielen sanasta  Sokrateen luoma  Ajattelun, olemassaolon ja elämän perusongelmien ilmaisemiseksi ja ratkaisemiseksi etsitään käsitteitä ja perusteita  Kuuluu ihmisyyteen  On kaikissa kulttuureissa

3 Mihin filosofiaa tarvitaan?  Ihmisen perusluonteeseen kuuluu uteliaisuus, ihmetteleväisyys ja älyllisyys – filosofia luonteenomaista kaikille  Opitaan perustelemaan loogisesti ja selkeästi – ei voi tukeutua aina auktoriteetteihin vaan on itsenäisesti otettava kantaa  Ajatusmallien tutkimiseen – tullaan tietoisiksi ajattelumme lähtökohdista ja perusteista, itsereflektio  Parantaa elämänlaatua – tavoitellaan hyvää, onnellista elämää

4 ”On parempi olla kärsivä filosofi kuin tyytyväinen sika.” John Stuart Mill

5 Mitä filosofia on?  On itsessään filosofinen ongelma  Erimielisyyttä kysymyksistä ja tutkimustavoista  Edistyksellisyys hankala liittää filosofiaan  Selittää tärkeitä asioita  Perustuu pelkästään ajatteluun  Menetelmät: kysymysten, vastaväitteiden ja perustelujen esittäminen ja kokeileminen käytännössä

6  Pohtii asioita, jotka jäävät muiden tieteiden ulkopuolelle  Keskittyy maailmaan, johon ihminen muodostaa suhteen aistimustensa, ajattelunsa ja asenteidensa kautta

7 Filosofia vs. muut tieteet  Mitä aika on?  Mitä luvut ovat? Mitä on ykseys? Mitä on moneus?  Kuinka voimme tietää että mielemme ulkopuolella on jotakin?  Millä perustein sanat tarkoittavat jotakin?  Mikä tekee teosta oikean tai väärän?  Mitä on kauneus  Miten uskonnolliset uskomukset eroavat muista uskomuksista?  Mitä tapahtui 1800-lvulla?  Mitä ovat lukujen väliset suhteet?  Mikä on atomien rakenne?  Miten lapset oppivat kielen?  Onko oikein korottaa veroja?  Mitä suuntausta maalaus edistää?  Millainen on uskonnollisten oppien luonne?

8 Ryhmätyöt R1: Antiikin Kreikka R2: Thales R3: Sofistit R4: Sokrates R5: Platon R6: Aristoteles

9 Varhainen filosofia  Luonnonfilosofian aika 400 eKr.  Kreikassa kaupankäynti ja valloitukset parantaneet taloudellista vaurautta  Demokraattinen valtiomuoto edellytti perustelemisen taitoa, sillä päätöksenteko perustui keskusteluun

10 Sofistit  Opettivat poliittista uraa suunnitteleville nuorukaisille puhetaitoa ja yleissivistystä  Yleisesti kritisoitiin, koska epäiltiin järkyttävän yleistä moraalia  Väittelyn voittaminen keinolla millä hyvänsä  Sanojen monimielisyyteen perustuvat kielelliset temput ominaisia

11 Sokrates  Kiinnostunut poliittisesta keskustelusta, ei kirjoittanut mitään  Paheksui rahanahneita sofisteja ja kutsui itseään filosofiksi  Vaatimaton: totesi ettei tiedä mitään, mutta etsii tietoa  Menetelmä: keskustelu ja kyseleminen, todistelu eli elenkhos  Miten saavuttaa hyvä, onnellinen elämä?  Jos ihminen tietää mikä on hyvää, hän pyrkii siihen  Sai oppilaita  Syyte: Ateenan nuorison turmeleminen ja vieraiden jumalien palvonta  kuolemantuomio

12 Platon  Sokrateen tunnetuin oppilas, joka kirjoitti Dialogit  Perusti Ateenaan oman filosofikoulun Akatemian  Kunnianhimoiset tavoitteet: tuli selvittää todellisuuden rakenne ja ihmisen mahdollisuudet saada sitä koskeva tieto  oppi hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisesta valtiosta  Valtaosa nykyisten filosofien pohtimista ongelmista esiintyy jo Platonin teoksissa

13 Aristoteles  Platonin merkittävin oppilas  Ajattelu erosi merkittävästi opettajansa näkemyksistä; ei hyväksynyt mm. ideaoppia vaan aistittava maailma oli ainoa todellinen  Pyrki muodostamaan järjestelmällisen filosofisen ja tieteellisen maailmankatsomuksen  luokitteli tieteenaloja (teoreettiset tieteet ja käytännölliset tieteet, logiikka ja retoriikka) ja tutki niiden filosofisia perusteita

14 Käsitekartan laatiminen  Laadi käsitekartta filosofian aloista ja suuntauksista  Käytä mm. seuraavia käsitteitä:  Ontologia, metafysiikka, epistemologia, tieto-oppi, etiikka, moraalifilosofia, teoreettinen filosofia, käytännöllinen filosofia, logiikka, mielen filosofia, kielifilosofia, tieteenfilosofia, feministinen filosofia, rationalismi, empirismi, analyyttinen mannermainen

15

16 Mihin filosofian osa-alueeseen seuraavat kysymykset liittyvät: Onko Finlandia-talo kaunis? Mistä voin tietää, etten ole robotti? Voiko siitä, että Maija on filosofi, päätellä, että kaikki naiset ovat filosofeja? Millainen on hyvä elämä? Voiko ihminen elämässään tehdä omia valintoja? Kenen tulisi huolehtia kansalaisten onnellisuudesta? Olenko hereillä, vai näenkö unta, jossa olen filosofian tunnilla? Mihin osa-alueeseen?

17 Mitä on olemassa?  Vastaa kirjallisesti kysymykseen: ”Kuka sinä olet?” tai ”Mikä on tyypillistä juuri sinulle?”  Ota pari! Kuvaa pariasi kahdella lauseella: ”Mikä on tyypillistä parillesi?”  Vertailtaa miten kuvasitte itseänne ja millaisena toisianne.  Vastatkaa sitten kysymykseen: ”Oletko sama henkilö kuin olit 3-vuotiaana?” ja ”Mikä tekee sinusta sinun, jatkuvan itsesi?”

18 Olevaisen luokittelua  Olio  On tai voi olla olemassa  Kuvataan usein substantiivilla  Substanssi  Itsenäisesti olemassa  Olevan perusyksikkö  Ominaisuus  Määrittää oliota  Kuvataan usein adjektiivilla  Ei-itsenäinen  Ovat substansseissa tai riippuvat niistä, esim. ominaisuus

19  Todellinen  On perustavasti olemassa  Esim. substanssit  Konkreetti  ”käsin kosketeltavissa”, aistein havaittava, vuorovaikuttava  On ajassa ja tilassa  Partikulaari  Ei voi olla yhtä aikaa kokonaisena monessa paikassa  Yksilöolio, esim. yksittäinen ihminen tai tuoli  Näennäinen  Olemassaolo vajavaista  Näennäiset asiat, illuusiot, fiktiot, kentaurit  Abstrakti  Ei aistein havaittavissa, ei vuorovaikuta  Ei ole ajassa ja tilassa  Universaali  Voi olla yhtä aikaa kokonaisena monessa paikassa  Esim. tasasivuinen kolmio vihreys

20  Objektiivinen  Ei riipu kokijasta  Kaikilla samanlainen  Ulkoinen (ihmiselle)  Julkista, yhteisiä asioita  Tieto avointa  Aineellinen  Rakentuu vain aineesta, muuttuva  Konkreettinen, esim. kivet pulpetit  Esiintymä  Konkreettinen; esim. kirjain taululla  Abstakti; esim. sanan ”filosofia” ensimmäinen o- kirjain  Subjektiivinen  Riippuu kokijasta  Voi olla eri kokijoille erilainen  Sisäinen (ihmiselle)  Ilmenevät muille vain välillisesti, esim kipu  Ensisijaisesti tietää vain itse  Ei-aineellinen  Sisältää muuta kuin ainetta, voi olla pysyvä  Esim. henget tajunnat käsitteet  Tyyppi  Yleinen tyyppi, esim. a- kirjain

21 Olevaisen luokittelua  Aristoteleen avainkäsite: substanssi  Substansseja ovat oliot, jotka voivat olla itsenäisesti olemassa esim. kivi tai kukka, ei juustonreikä  Substansseilla on ominaisuuksia, kuten kukka on punainen  Substanssilla täytyy olla tiettyjä ominaisuuksia, jotta se voisi olla juuri se olio, joka se on. Esim. ihmisen järki  mieleltään sairas ihminen, ei siis ole ihminen

22 Ontologian tavoite  Selittää miksi oliot ovat sellaisia kuin ne ovat  Selittää mihin niiden samanlaisuudet ja eroavuudet perustuvat  Onko yksilöolioilla yhteisiä ominaisuuksia, joihin yläkäsitteet, kuten ”punainen”, ”kova” tai ”lehti”, viittaavat vai ovatko käsitteet vain ihmisten tapoja luokitella todellisuutta?

23 Universaalit ja yleiskäsitteet  Voivat olla yhtä aikaa kokonaan monessa paikassa  Esim. vihreys, oikeudenmukaisuus, ihmisyys  Käsiterealistien mukaan yleiskäsitteet ovat todellisia (Platonin mukaan erillisinä, Aristoteleen mukaan yksilöolioiden lajimuotona)  Nominalistien mukaan ne ovat vain nimiä, joilla voidaan luokitella yksilöolioita, mutta jotka eivät todellisuudessa ole olemassa.

24 Aristoteleen ontologia  Yksilöoliot (esim. tämä ihminen) ovat perustavia substansseja. Ne koostuvat muodosta ja aineesta.  Lajimuoto (=Platonin idea) on toissijainen substanssi muttei ole olemassa erillisenä.

25 Platonin ideaoppi AistimaailmaIdeamaailma

26 Platonin ideaoppi  On kahden tason malli  Ideoiden maailma; muuttumaton, abstrakti, tiedon kohde  Aistimaailma; muuttuva, konkreettinen, luulon ja havainnon kohde  Ideat erillisessä maailmassa  aistimaailman olit saavat ominaisuutensa (esim. ihmisyys punaisuus) osallistumalla ideoihin, jäljittelemällä niitä

27 Onko tahto vapaa?

28 Vapaus  Mitä haluaisit juuri nyt?  Miksi haluat haluta sitä?  Haluatko haluta sitä?  Oletko vapaa?  Mitkä tekijät rajoittavat vapauttasi?  Missä tilanteessa olet vapaa?

29  Kun itse päätät tehdä jotain ja myös teet sen  olet vapaa  Onko tämä mahdollista, jos kaikki on ennalta määrättyä?  Ei, koska päätöksesi ei ole omasi.  (Sinun oli pakko tehdä se.)  Onko tämä mahdollista, jos kaikki on sattumaa?  Ei, koska maailman täytyy pysyä säännönmukaisena ainakin päätöksestä tekoon, että voisit sen tehdä.  (Jos kaikki olisi sattumaa, yrityksesi nostaa kättä voi päätyä siihen, että jalkasi irtoaa )

30 Käsitteitä  Determinismi äärimuodossa : Kaikki on määrättyä, mitään ei voi valita  Indeterminismi äärimuodossa : mikään ei ole määrättyä eli mihinkään ei voi vaikuttaa  Oletus vapaasta tahdosta : voimme valita ja vaikuttaa  Edellyttää todellisuuden säännönmukaisuutta ja sen riippuvuutta meistä  Fatalismi : Mikään ei ole vallassamme vaan kaikki johtuu kohtalosta

31 Inhimillinen vapaus  Voitko valita elämällesi päämäärän tai tavoitteiden joukon? Pitäisikö sinun?  Voiko Suomi valita jonkin suuren päämäärän tai tavoitteiden joukon? Pitäisikö sen?  Onko ihmiskunnalla jokin päämäärä? Pitäisikö sillä olla?  Lisääntyykö vapaus elämässäsi? Mihin ikävuoteen asti?  Lisääntyykö vapaus suomalaisessa yhteiskunnassa? Koska? Miten?  Lisääntyykö vapaus ihmiskunnan historiassa?

32 Eksistentialismi  Ihmisen oleminen edeltää hänen olemustaan  Ihminen määrittää itse oman olemuksensa ja tekee itsestään sen, mikä hän on.  Siten ihminen on tuomittu vapauteen.

33 Determinismi Säännönmukaisuus  Jos maailma on täysin säännönmukainen eikä sisällä mitään ”yllätyksiä”, se on deterministinen.  Tällöin sanotaan, että kaikilla asioilla on syynsä ja samoilla syillä on aina samat vaikutukset.  Jonkinlainen säännönmukaisuus ja siten jonkinlainen determinismi on välttämätön oletus niin tieteessä kuin arkielämässäkin.

34 Vapaus  Ihminen on osa maailmaa, joten maailman säännönmukaisuudesta ei välttämättä seuraa, että ihminen ei voisi vaikuttaa asioihin.  On vaikea ymmärtää, miten deterministisessä maailmassa voi olla sijaa vapaudelle. Uskoa, että kaikki on ennalta määrätty eikä ihminen voi vaikuttaa kohtaloonsa, sanotaan fatalismiksi.

35 Mitä tieto on?

36 Tietoa vai ei?  Miksi nämä lauseet ovat ongelmallisia?  Tiedän, että Suomi on Euroopan pääkaupunki.  Tiedän ensi viikon lottorivin.  Minun tietokoneeni tietää kaikenlaista.

37 Tiedon täytyy olla a)Uskomus b)Hyvin perusteltu c)Tosi Platonin klassisen tiedon määritelmän mukaan

38 Totuusteorioita Korrespondenssiteoria Koherenssiteoria Pragmaattinen totuusteoria

39 ”Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.”  Lukekaa kirjan sivuilta 60-61 sarjakuva.  Keskustelkaa yllä olevasta väitelauseesta.

40 Korrespondenssiteoria eli vastaavuusteoria  Väite on tosi, mikäli se vastaa tosiasioita, eli jos asiat maailmassa ovat kuten väite esittää niiden olevan.  Totuus on kielen tai ajattelun sekä maailman välistä vastaavuutta.  Aristoteles

41 Koherenssiteoria  Väite on tosi, mikäli se on yhtäpitävä muiden tosina pitämiemme uskomukien kanssa, eli jos se ei ole ristiriidassa niiden kanssa.  Totuus on väitelauseiden välistä ristiriidattomuutta  Descartes, Spinoza

42 Pragmaattinen totuusteoria  Väite on tosi, mikäli se toimii tai on käyttökelpoinen tai hyödyllinen, eli sen avulla voi pitkällä aikavälillä toimia menestyksellisesti.  Totuus on uskomusjärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta.  William James

43 Ryhmätehtävä  Mikä näistä teorioista on paras?  Listatkaa argumentteja jokaisen teorian puolesta ja vastaan.

44 Hiljaista tietoa –ei voi ilmaista väitteinä  Polkupyörällä ajaminen  Vitsin kertominen niin, että se naurattaa.  Oikea-aikainen reagointi jalkapallomatsissa  Keskittyminen pääasiaan monimutkaisessa tilanteessa  Laulun aloittaminen oikeasta sävelkorkeudesta

45 Miten hankkia tietoa?

46 Mitä voit tietää?  Missä maanosassa Laos sijaitsee?  Kuinka monta opiskelijaa tässä luokassa on?  Kuinka paljon on 61+37?

47 Miten voit tietää?  Auktoriteetti  Havainto  Järki

48 Skeptikon paradoksi Skeptikko väittää, että varmaa tietoa ei ole. Onko tämä väite varma vai ei?  Jos se ei ole varma, varmaa tietoa voi olla.  Jos se on varma, varmaa tietoa on (ja väite kumoaa itsensä).

49 Rationalismi  Järjen avulla voidaan saavuttaa välttämättömiä totuuksia, havainnoimalla vain mahdollisia totuuksia.  Tyypillistä tieto-opillinen fundamentalismi: tiedon on perustuttava ehdottoman varmalle perustalle.  Aksiomaattinen tiedonihanne: varmoista premisseistä johdetaan tosia päätelmiä.  Rene Descartes: cogito, ergo sum. (moniste)  Apriori -tietoa

50 Empirismi  Inhimillisen tiedon ja toiminnan perusta on tosiseikkoja ja olemassaoloa koskevissa kokemuksissa.  Vain havainto voi tuottaa tietoa maailmasta, järjen totuudet eivät koske maailmaa.  Tabula rasa: ihmisen tietoisuus on syntymässä tyhjä taulu, johon kokemukset vasta tuottavat sisällön.  John Locke  George Berkeley: subjektiivinen idealismi, koska olemassaolo on havaituksi tulemista  David Hume: skeptinen empirismi (et voi luottaa syy-seuraussuhteisiin)

51 Immanuel Kantin tietoteoria I  Kantin lähtökohta: meillä selvästi on tietoa, mutta millä edellytyksillä se on mahdollista?  Filosofian kopernikaaninen kumous: kysymys tiedosta muuttuu ulkomaailmaa koskevasta kysymyksestä inhimillisen tiedon ehtojen tutkimiseksi.  ”Ratkaisee” empirismin ja rationalismin välisen kiistan vaihtamalla tarkastelun näkökulmaa.  ” Käsitteet ilman havaintoja ovat tyhjiä, havainnot ilman käsitteitä ovat sokeita.”

52 Immanuel Kantin tietoteoria II  Empiristit ovat väärässä: on olemassa puhtaasti rationaalista tietoa.  Rationalistit ovat väärässä: ilman havaintoa emme tietäisi maailmasta mitään.  Inhimillisen havainnon muodot (tila ja aika) ja ymmärryksen kategoriat (mm. substanssi, syy- seuraussuhde) määrittävät sen, millaisena maailma meille ilmenee.

53 Realismi ja idealismi Realismiidealismi arkimerkitys”jalat maassa oleminen”, jopa pessimismi Ihanteellisuus, toiveikkuus OntologiaOn olemassa mielestä/kielestä riippumaton todellisuus Todellisuus on mielen/kielen tuote TietoteoriaRiippumattomasta todellisuudesta voidaan saada tietoa. Tiedon kohde on mielen/kielen tuote

54 Tieto-opin harjoitus  Jokainen kolli on uroskissa.  13+7=20  Vieruskaverillasi on pää.  Etelänavalla on pingviinejä.  Platon kirjoitti Valtio-teoksen. 1.Kuinka nämä väitteet perustellaan tai osoitetaan todeksi? 2.Ovatko nämä väitteet varmoja? 3.Ovatko nämä väitteet tietoa?

55 Tapoja asennoitua tietoon Skeptinen asenne  Uskotaan, että ei ole mahdollista saada varmaa tietoa  Äärimuodossa epäillään kaikkea (mikä johtaa skeptikon paradoksiin)  Esimerkki: Tunnin jälkeen skeptikot poistuvat ikkunasta ja ne. Jotka tietävät kumpi on parempi reitti, poistuvat ovesta.

56 Dogmaattinen asenne  Uskotaan auktoriteettiin  Tieto on itsestäänselvyys  Esimerkki: Uskotaan että kaikki, mitä koulussa opetetaan, on totta. Kriittinen asenne  Uskotaan, että huolellisella tutkimuksella saadaan tietoa  Vaaditaan perusteluja ja arvioidaan tiedon hankinnan keinoja  Esimerkki: Tieteellinen realismi uskoo, että tieteen parhaat tulokset ovat likimäärin tosia ja että tieteen edistyessä lähestytään totuutta

57 Löytääkö tiede totuuden?

58 Tieteellisen tiedon ihanteita  Objektiivisuus  Tieteellinen tieto on tutkijasta riippumatonta  Julkisuus  Tieteellisen tiedon tulee olla julkista niin tulostensa kuin käytettyjen menetelmien osalta  Autonomisuus  Tieteellinen tutkimus ei saa riippua tieteen ulkopuolisista tahoista  Kriittisyys  Tieteellisessä tutkimuksessa on voitava asennoitua kriittisesti kaikkeen aikaisempaan tietoon

59  Itseäänkorjaavuus  Tiede korjaa koko ajan sekä tuloksiaan että menetelmiään. Huonoiksi todetut menetelmät ja tulokset hylätään tarvittaessa parempien tieltä.  Edistyvyys  Tieteellinen tutkimus johtaa uusiin tutkimusongelmiin, uuteen tietoon ja parempaan ennustettavuuteen

60 Tieteellinen realismi ja konstruktivismi Tieteellinen realismi  Tieteen tutkimuskohteena on tutkimuksesta riippumaton todellisuus ja teoriat ovat tosia tai epätosia sen mukaan, miten hyvin ne kuvaavat tuota todellisuutta Konstruktivismi  Tieteellinen tutkimus rakentaa kohteensa itse lähtökohtaisten oletustensa kautta eli tutkittava maailma ei ole tutkimuksesta riippumaton. Teorioita kutsutaan tosiksi tai epätosiksi sen mukaan miten ne sopivat kulloinkin tieteellisenä pidettyyn kuvaan maailmasta.

61 Pohdi  Millaisia ontologisia kantoja nämä näkemykset sisältävät?  Millaisia yleisiä tieto-opillisia kantoja ne edustavat?  Millä tavalla voisit argumentoida realismin tai konstruktivismin puolesta, entä vastaan?

62 Luonnontieteet ja ihmistieteet  Luonnontapahtumilla on syynsä (causes), inhimillisellä toiminnalla on, useimmiten perusteet (reasons)  Luonnontieteet pyrkivät selittämään luonnollisia ilmiöitä kausaalisin, materiaalisin periaattein, ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään inhimillisiä merkityksiä ja niihin perustuvaa toimintaa ja päätöksentekoa.  Luonnontiede katsoo tutkivansa tutkijasta riippumatonta todellisuutta (materian käyttäytyminen), ihmistieteet todellisuutta, jonka osa tutkija itse väistämättä on (merkitysten kokeminen ja käsittely)

63 Tämäkin on ollut tiedettä!  Palaminen on kaikissa kappaleissa piilevän flogiston- nimisen aineen kulumista (1700-luvulla kehitetty teoria)  Verensiirrot ovat periaatteessa mahdottomia (yleinen tieteellinen näkemys 1800-luvulla)  Mantereet eivät liiku (yleinen tieteellinen kanta 1960- luvulla)  Nämä käsitykset ovat olleet tiedettä.  Miten tämä voi olla mahdollista?

64 Tieteellisiä kiistoja nykypäivänä  Ilmastonmuutos on ensisijaisesti ihmisen aikaansaamaa ja se etenee huikeaa vauhtia, pian Golf –virta saattaa kääntyä.  Ilmastonmuutos – mikäli sitä on ensinkään, eikä kyse ole vain normaalista vaihtelusta, joka sopii pitkän ajan keskiarvoihin – on täysin luonnollinen ilmiö, johon ihmisen toiminta ei merkittävästi vaikuta.