Metafysiikka ja tieto-oppi

Esitys aiheesta: "Metafysiikka ja tieto-oppi"— Esityksen transkriptio:

1 Metafysiikka ja tieto-oppi
FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi

2 Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii objektiivisuuteen Tiedolla on myös eettinen puolensa

3 Filosofinen tieto Filosofian tehtävänä:
Pyrkiä rationaaliseen spekulaatioon Laatia tieteen kentästä kokonaisuuksia Pohtia eri tieteiden perusteita ja tuloksia Opastaa tiedon käsittelemiseen ja ymmärtämiseen Filosofia: Problematisoi Eksplikoi Argumentoi Tehtävä s. 13

4 Metafysiikan kysymyksiä
Lue kirjan s ja selvitä seuraavat metafysiikan käsitteet: Metafysiikka Determinismi Kausaalinen Teleologinen Fatalismi Predestinaatio-oppi Indeterminismi

5 Metafysiikka Ta meta ta fysika (Aristoteles)
Teoreettisen filosofian osa-alue Tutkii olemassaoloon liittyviä kysymyksiä: Ontologia Kosmologia Teologia Keksi esimerkit ontologian, kosmologian ja teologian kysymyksistä - Miksi metafysiikka voi olla turhauttavaa/vaikeaa?

6 Mitä oleminen on? s. 24- Oleminen voidaan ilmaista eksistenssi- tai predikaattiväitteenä. Substanssi: perusoleva, ilmiön tai asian perimmäinen olemus Tehtävät s. 26

7 Olemisen vaihtoehtoja: materialismi ja idealismi (27-35)
Onko substanssi ainetta vai henkeä? Idealismin mukaan oleva on henkistä * subjektiivinen idealismi: todellisuus on mielen sisäinen asia * solipsismi: maailma on minun mielikuvani * objektiivinen idealismi: ideat ovat havaitsijasta riippumattomia (esim.Platon, Hegel; antirealismi)

8 Materialismin mukaan oleva on ainetta:
* fysikalismi: vain fysikaaliset ominaisuudet ovat todella olevia Keksi esimerkit idealistisesti olevasta ja materialistisesti olevasta Miksi puhdas idealismi ja puhdas materialismi ovat ongelmallisia?

9 Kuinka monta substanssia on?
1) Monismi: substansseja on yksi (puhdas materialismi ja puhdas idealismi) Dualismi: substansseja on kaksi (Descartes – aine ja henki/ ajattelu ja ulottuvaisuus/ determinismi ja indeterminismi Pluralismi: subtansseja on monta Seisot peilin edessä ja peset hampaitasi – pesetkö omia vai peilikuvasi hampaita?

10 Reduktiivinen materialismi, reduktionismi
Mind-body-ongelma Dualismin ja pluralismin ongelmiin vastaa: Reduktiivinen materialismi, reduktionismi Kokonaisuus voidaan palauttaa (aine)osiin Monimutkainen ilmiö palautetaan takaisin lähtökohtaan esim. neurotieteet: aivotoiminta nähdään sähköis-kemiallisena toimintana (teht. s. 31)

11 Emergentti materialismi, emergenssi
Reduktionismin kritiikki: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Monimutkaiset selitysmallit voivat mahdollistaa uusien selitysten löytämisen Esim. aivojen toimintaan vaikuttaa myös ympäristö ja yksilön oma suuntautuneisuus (teht. s )

12 Tietoisuus ja sen tasot (35-41)
Mikä on koneen ja ihmismielen ero? Tietoisuutta tutkii kognitiotiede Ihmisen intentionaalisuus erona koneeseen (ihminen kykenee suunnittelemaan ja asettamaan tavoitteita) tehtävä: s. 37

13 Emergenssin ongelma: Tietoisuus voidaan korvata vain ominaisuuksilla Reduktionismin ongelma: Eliminoiva materialismi (tekee puheen tietoisuudesta turhaksi) Yhteinen ongelma: ns. todistamisen taakka (molempien perustelut riittämättömiä) Vrt. Esim. Spinoza: tietoisuus on determinismiä, joka noudattaa määrättyjä lakeja. Vapaus on ihmisen väärä tulkinta monistisesta maailmasta, jota luonto ohjaa.

14 Olemassaolon tasoja (s.41- 44)
Lue s ja laadi käsitekartta Popperin maailmasta Vertailkaa karttoja parin kanssa: eroja? Yhtäläisyyksiä? Miten muuttaisit Popperin maailmaa? Mistä samaa/eri mieltä? Miksi? Tehtävät: s. 44

15 Miten maailmaa voi hahmottaa? s.45-
Ilmiöiden luokittelu = kategoriat Aristoteles: - kategoriat vastaavat olemassaolon kysymyksiin, esim. kvantiteetti, kvaliteetti, relaatio keskeisin kategoria on substanssi (esim. kissa ks. moniste) * olion muoto (forma) ja aine (materia) * satunnaiset ominaisuudet eivät kuulu substanssiin

16 Universaalit vai partikulaarit?
Kumpi on enemmän olemassa: Puu vai koivu? Pikatchu vai pokemon? Ope vai ihminen? Perustele!

17 Universaalikiista s. 47-53 Universaalit =
yleiskäsitteet (esim. vihreys) Partikulaarit = yksittäiskäsitteet (esim. puu) Universaalikiista syntyi skolastiikan ajalla (1200-l) nominalistien ja käsiterealistien välille Nominalismi: yleiskäsitteet toimivat vain sopimuksina kielen tasolla, niille ei löydy vastinetta todellisuudessa (vrt. Aristoteles)

18 Universaalikiista s William Ockham ( ) – ”Ockhamin partaveitsi” eli ”paras selitys on aina yksinkertaisin selitys” (universaalit voidaan hylätä tarpeettomina) Käsiterealismi: nominalismin vastakohta, yleiskäsitteet todellisempia kuin partikulaarit (vrt. Platon) Mitkä universaalit liittyvät kuuhun, palloon ja juustoon?

19 Millainen maailma todella on?
Eri vaihtoehtoja: Metafyysinen realismi (vrt. ns. annetun myytti) Maailma on olemassa havaitsijasta riippumatta Kriittinen realismi; naiivi realismi Idealismi - Todellisuus on riippuvainen tietoisuudestamme

20 Muita metafyysisiä vaihtoehtoja (s.52-59)
Tehtävä: rakenna oma metafyysinen mallisi maailmasta ja vertaa sen sisältöä oppikirjan avulla seuraaviin vaihtoehtoihin: Prosessiontologia (maailma koostuu tapahtumista) Fenomenologia (maailma koostuu tietoisuuden esittämistä ilmiöistä; Edmund Husserl) Eksistentialismi (maailma koostuu olemassaolosta; Martin Heidegger) Looginen empirismi ja uuspositivismi (maailma koostuu empiirisesti havaittavista luonnonilmiöistä; ns. Wienin piiri, esim. Comte ym.) Analyyttinen filosofia (maailma koostuu eritellyistä ilmiöistä, esim. Wittgensteinin kielipeliteoria)

21 Tietoteoria eli epistemologia
Tiedon luotettavuuden ongelma: uskomukset, arvaukset, tieto, informaatio, luulo, erehdys Platonin tiedon määritelmä: ”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus” 1) Hyväksymisehto (H) ”P. uskoo, että kuu on juustoa” 2) Totuusehto (T) ”P.n uskomus on tosi” Luotettavuusehto (L) ”P.n uskomus on luotettava”

22 Mikä on Platonin määritelmän (=tiedon klassinen määritelmä) ongelma?
Luotettavuusehto ongelmana: Mitä kolmeen ehtoon pitäisi lisätä, jotta luotettavuusehdon aiheuttamat ongelmat poistuisivat? Ns. Gettierin vastaesimerkit

23 Kertausta : episteemisiä lähtökohtia
Yhdistä oikein: Koska kaikkea voi epäillä, emme voi saada varmaa tietoa. On täysin selvää, että voimme saada varmaa tietoa todellisuudesta. Joistain asioista on mahdotonta saada tietoa. Jos jokin käsitys toimii elämässä, sitä voidaan pitää tietona. Tarkoin valittujen menetelmien avulla voimme saada jokseenkin tarkkaa tietoa todellisuudesta. Dogmatismi Pragmatismi Skeptisismi Agnostisismi Kriittinen realismi

24 Miten tietoon voi suhtautua? (s. 64-69)
Skeptisismi Agnostisismi Relativismi Fundamentalismi Dogmatismi Kriittinen realismi Mikä paras ja mikä heikoin vaihtoehto? Miksi? Mitä itse edustat? Tehtävät s. 70

25 Mitä mieltä? ”Ajattelen, siis olen” (Descartes)
”Oleminen on vain havaituksi tulemisen mahdollisuus” (Berkeley) ”Sana punainen ilmaisee vain kategorian, eikä se voi olla olemassa itse värissä”(B) ”Kaikki hypoteesit, joissa muka paljastetaan ihmisen perimmäiset ominaisuudet, pitäisi hylätä mielikuvituksellisina” (Hume)

26 Rationalismi ja empirismi (s.69-78)
Taustalla Platonin ajattelu Tietoa on ilman havaintoakin Rene Descartes ( ) (ns. kartesiolaisuus) Päämääränä löytää tiedolle perusta (fundamentalismi) Metodinen epäily (skeptismi) Tiedon lähtökohta omassa mielessä : Cogito-argumentti

27 Empirismi: Taustalla Aristotelinen ajattelu Tieto edellyttää kokemusta John Locke ( ) Ihmisen mieli ”Tabula rasa” Havainnot ja kokemukset muovaavat ihmisen mielen

28 George Berkeley ( ) Tietoa saadaan vain aistikokemuksen välittämän ajatuksen kautta (idealismi) ”Oleminen on vain havaituksi tulemisen mahdollisuus”

29 David Hume ( ) Aistikokemus on ainoa mahdollinen tiedon tuoja Impressio (aistivaikutelma) synnyttää idean Ilman impressiota ei ole ideaa eikä olevaa (vrt. esim. minuus) Kausaliteettiperiaatteen kritiikki; induktioperiaatteen kritiikki: syyt ja seuraukset ovat vain psykologistisia tottumuksia tulkita maailmaa, eivät tietoa

30 Immanuel Kant Immanuel Kant (1724-1804)
Rationalistinen Kant: Tieto jakaantuu kategorioihin ”puhtaan järjen ideoihin”, jotka kuuluvat ihmisen perus-olemukseen Empiristinen Kant: havainto (aika ja tila) on ymmärryksen kategorioiden perusta (kausaliteetti, ykseys, moneus jne. s. 83)

31 Kantin tieto-oppi (s.79-88)
Kant yhdisti empirismin ja rationalismin (synteesi) Ns.” annetun myytti” valmiista maailmasta murtui (Kantin ”kopernikaaninen vallankumous”) Kantin tiedon lajit: A priori tieto A posteriori tieto Analyyttinen väite Synteettinen väite Tehtävä s. 84

32 Kantin transsendentaalifilosofia
Fenomenaalinen maailma = ilmiömaailma Tietoa siitä, miten asiat meille ilmenevät Perustuu havaintoihin Noumenaalinen maailma = olemusmaailma ”Oliot sinänsä” Tietoa, jota emme voi koskaan puhtaana saavuttaa ( olion perimmäinen olemus)

33 Mitä ongelmia erilaiset totuudet aiheuttavat empirismille ja rationalismille?
Kontradiktio = looginen ristiriita (esim. ”kolmio on pyöreä”) Kontingentti = satunnainen asiantila (esim. ”ruoho on vihreää”) Intuitio = välitön subjektiivinen tieto (esim. ”olen väsynyt”) Demonstratiivinen tieto = loogis-matemaattinen tieto (esim. ”kun päästän irti esineestä, se putoaa”) Sensitiivinen tieto = subjektiivinen aistitieto (esim. ”Filosofian kirjani on vanha”)

34 Tiedon luotettavuus (s.89-93)
Eri vaihtoehtoja: Fallibilismi (Charles S. Peirce ) Tietoon liittyy aina epävarmuutta, todennäköisin tieto on oikeaa tietoa Pragmatismi – ”Truth pays” Oikea tieto toimii käytännössä Reliabilismi Tiedon kriteeri on luotettavuus Naturalismi Tieto liittyy luonnollisiin prosesseihin Koherentismi (Otto Neurath) - Toisiaan tukevat uskomukset ovat tietoa

35 Totuusteoriat (s. 93-96) Kertaa totuusteoriat oppikirjasta ja vastaa:
Miten totuusteoriat suhtautuisivat seuraaviin: Raid tappaa talossa ja puutarhassa. Katossa on kärpänen. Kaiku vastaa, kun sille huutaa. Kuu on juustoa. Iloinen koira heiluttaa häntäänsä.

36 Logiikka (s ) Mitä loogisia ongelmia liittyy seuraaviin väitelauseisiin: ”Tämä lause ei ole totta” ”Minä kuolin” ”Ranskan nykyinen kuningas on kalju” ”Ranskan nykyinen kuningas ei ole kalju”

37 Analyyttinen filosofia ja logiikka
Bertrand Russell ( ) matemaatikko, kielifilosofi ”On olemassa täsmälleen yksi henkilö, joka on Ranskan nykyinen kuningas, ja tämä henkilö on kalju”

38 Ludwig Wittgenstein (1889-1951)
Selvitä seuraavat Wittgensteinin käsitteet: ”kielen kuvateoria” ”kielipeliteoria” ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava” Tractatus logico-philosophicus ja Filosofisia tutkimuksia -teokset

39 Wittgensteinin pääopit
Pyrki paljastamaan kielen rajat: Kielen kuvateoria: kieli on todellisuuden kuvaa ja asettaa ajattelun rajat ”Siitä mistä ei voi puhua, pitää vaieta” 2) Kielipeliteoria: kuvateorian kritiikki, kieli on yhteydessä sen käyttöön ja käyttötarkoituksiin – ”kielipelit”; ”perheyhtäläisyys” (esim. eettinen kieli)

40 Logiikan käsitteitä Logiikka = pätevää päättelyä
Premissi = oletus tai väite Propositio = oletuksen sisältö Johtopäätös = premisseistä johdettu lopputulos Argumentti = päättelyketju Deduktio = tosista premisseistä seuraa tosi johtopäätös (vrt. Aristoteleen syllogismit) Induktio = havainnot tai tutkimukset johtavat päättelyyn, jonka sisältö voi muuttua

41 Diagrammimenetelmä Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia Sokrates on ihminen
___________________ Sokrates on kuolevainen (Ns. Aristoteleen syllogismi: tosista premisseistä seuraa tosi johtopäätös)

42 Argumentointi ( ) Argumentti = premissit + johtopäätös (vrt.selitys tai kuvaus) Argumentoinnin sudenkuoppia: 1) muodollinen virhepäättely: Jos A niin B B _______________ Siis: A

43 Ad hominem-argumentti:
”Tupakointi kouluissa pitäisi kieltää” ”Miten niin, poltathan sinäkin tupakkaa” Kehäpäättely ”Koska jumala on täydellisin kuviteltavissa oleva, jumala on myös olemassa” 4) ”Straw man”-argumentti ”Jos vastustat turkistarhausta, vastustat myös hyttysen tappamista”

44 5) Post hoc-argumentit:
”Lohjan lukiolaiset menestyvät hyvin yo-kirjoituksissa, koska lukion opettajat ovat erinomaisia”

45 Tieteenfilosofisia vaihtoehtoja
Aristoteles Tieteenala tulee valmiiksi kun tutkimuksen kohteena oleva maailma on kuvattu, luokiteltu ja systematisoitu Teoria (kr.theoria)= katselu, tarkastelu, mietiskely Jako teoreettiseen ja käytännölliseen tieteeseen

46 2) Metodologinen anarkismi:
Paul Feyerabend Objektiivisen tiedekäsityksen kritiikki Tiede voi hyvin syntyä vain esim. uutuudenviehätyksen, painostuksen tai ovelan retoriikan vuoksi (esim. grafologia ei välttämättä eroa tieteellisestä psykologiasta) ”Anything goes”

47 Paradigmaattinen tiede:
Thomas Kuhn Tieteen kehitys hyppäyksittäin: normaalitieteen paradigmat kyseenalaistetaan - ristiriitaiset anomaliot synnyttävät uuden normaalitieteen paradigman jne.

48 4) Tieteellinen realismi:
Taustalla pragmatismin ajatus ja Charles S. Peircen fallibilismi (tieteen erehtyväisyys ei ole sama kuin tieteen erehdys/virhe) Ilkka Niiniluoto Tieteen teoriat muuttuvat ja tarkentuvat – tiede edistyy kumulatiivisesti Tieteellisen realismin vastakohta metodologinen instrumentalismi (teoriat vain apukeino, ei kuva maailmasta)

49 Falsifikationalismi:
Karl Popper Tiede etenee kumoamalla virheellisiä teorioita Käännettävyysteesin (looginen empirismi, vain empiria tuo tietoa) ja verifikaatioteesin (positivismi, todeksi osoitettavat teesit ovat tietoa) tilalle falsifikaatioteesi (=jokaisen mielekkään teorian pitää olla periaatteessa kumottavissa) Tehtävä s. 135

50 6) Ns. Frankfurtin koulukunta ja tiedon intressit:
Jurgen Habermas: (s.137) Tekninen intressi (tiede välinearvona, esim. luonnontieteet)) Hermeneuttinen intressi (tieteen tehtävänä tapahtumien ymmärtäminen, esim. historia) Emansipatorinen intressi (väärästä tietoisuudesta vapauttaminen, esim.kriittinen yhteiskuntatiede) Tehtävät s.138

51 Tieteenfilosofiaa Tieteellinen tieto ei ole arkitietoa – tiede kuvaa, selittää ja ennustaa Tieteellisen tiedon kriteerit: Objektiivisuus ja autonomia Julkisuus ja kriittisyys Muuttuvuus ja korjautuvuus Onko astrologia pseudotiedettä vai tiedettä? (ns. demarkaatio-ongelma) Perustele!

52 Tieteen menetelmiä (s.138-151)
Tieteen menetelmät vaihtelevat (vrt. luonnontieteet ja ihmistieteet = humanistiset tieteet) Kriteereinä testattavuus ja koeteltavuus (vrt. verifikaation ja falsifikaatiion vaikeus) Metodologisen monismin ongelma: Teleologinen selittäminen (keskittyy päämäärään) Kausaalinen selittäminen (tarkastelee syy-seuraus-suhteita) Tehtävä: Selitä kausaalisesti ja teleologisesti: Pankkiryöstö Koira piilottaa luun Päivän ja yön vaihtelu Koulunkäynti

53 Tehtäviä: s.145, 2 s.151, 1-2 Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä:
Hypoteesien verifioiminen/falsifioiminen testaamalla: esim. Korrelaatiotutkimus: Vastaavuuksien hakeminen (riittävät /välttämättömät syyt) Hermeneuttinen menetelmä: Hans-Georg Gadamer ( ) Ymmärtävä ote Kvalitatiivinen/kvantitatiivinen menetelmä - operationalisointi keskeistä Tehtäviä: s.145, 2 s.151, 1-2

54 FI 3, metafysiikka ja tieto-oppi
Metafyysinen/kriittinen/naiivi realismi Annetun myytti Prosessiontologia Fenomenologia Eksistentialismi Positivismi ”klassinen tiedonmääritelmä” Skeptisismi Agnostisismi Relativismi Fundamentalismi Empirismi Rationalismi Kontradiktio Kontingentti Intuitiivinen Demonstratiivinen Sensitiivinen Induktio/deduktio Apriori/aposteriori Analyyttinen/synteettinen Transsendentaalifilosofia Antinomia Problematisointi Eksplikointi Argumentointi Determinismi/indeterminismi Teleologinen Kausaalinen Fatalismi Eksistenssiväite Predikaattiväite Substanssi Materialismi Idealismi Ideaoppi Solipsismi Subjektiivinen/objektiivinen idealismi Mind-body-ongelma Reduktio Emergenssi ”kolmen maailman teoria” Universaali/partikulaari Nominalismi Käsiterealismi Ockhamin partaveitsi

55 Fallibilismi Reliabilismi Pragmatismi Naturalismi Koherentismi Korrespondenssiteoria Koherenssiteoria Pragmatistinen teoria Kielipeli Premissi Johtopäätös Kehäpäättely ”olkinukke-argumentti” Ad hominem-argumentti Post hoc-argumentti Pseudotiede Demarkaatio-ongelma Metodologinen anarkismi Paradigmaattinen Tieteellinen realismi Metodologinen instrumentalismi Käännettävyysteesi Verifikaatioteesi Falsifikaatioteesi Frankfurtin koulukunta Hypoteesi Hypoteettis-deduktiivinen Korrelaatio Hermeneutiikka Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Operationalisointi

56 FI 3 Yhdistä nimet ja käsitteet
Aristoteles George Berkeley Rene Descartes Hans Gadamer Jurgen Habermas Paul Feyerabend G.W.F.Hegel David Hume Immanuel Kant Thomas Kuhn John Locke Thomas Nagel Ilkka Niiniluoto William Ockham Charles Peirce Platon Karl Popper Bertrand Russell Baruch Spinoza Ludwig Wittgenstein Martin Heidegger Edmund Husserl

57 FI 3 Yhdistä nimet ja käsitteet
Aristoteles George Berkeley Rene Descartes Hans Gadamer Jurgen Habermas Paul Feyerabend G.W.F.Hegel Davud Hume Immanuel Kant Thomas Kuhn John Locke Thomas Nagel Ilkka Niiniluoto William Ockham Charles Peirce Platon Karl Popper Bertrand Russell Baruch Spinoza Ludwig Wittgenstein