vaahtera

Ulkonäkö ja ominaisuudet Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet Kasvaa 10–20 metriä korkeaksi. Latvus on leveän puolipallomainen Nopeakasvuinen puu, joka kukkii ennen lehtimistään keltaisin kukin. Liuskaiset lehdet värittyvät syksyllä keltaisiksi tai oranssinvärisiksi, joillakin jalostetuilla lajikkeilla jopa hehkuvan punaisiksi Runko on nuorena ruskeanharmaa ja sileä, vanhempana se muuttuu tummanharmaaksi ja kapeauurteiseksi Juuristo on tiheä, epäsäännöllinen paalujuuri jakautuu jo lähellä tyveä useaksi sivujuureksi ja pinnanmyötäisiä vaakajuuria on erittäin vähän

Käyttö Vaahteran käyttö on erittäin monipuolista Sopii tarkoituksiin, joissa tarvitaan lujuutta Sitä käytetään mm. työkalujen ja niiden varsien, työkalupenkkien, höylän tukkien, kiväärin tukkien, kävelykeppien, piipunvarsien ja -koppien, reen jalasten, kitaran otelaudan sekä viulujen valmistukseen Vaahteran mahlasta voidaan valmistaa vaahterasokeria ja -siirappia, jotka ovat hyvänmakuisia sisältämänsä omenahapon vuoksi Lehtiä voidaan käyttää erilaisiin askarteluihin, esimerkiksi kransseihin

uhat Eläimistä jänis syö metsävaahteran pieniä taimia ja aiheuttaa joskus suuriakin tuhoja, mutta vaahteralla esiintyy harvoin haitallisia kasvitauteja- ja tuholaisia

kasvu Aloittaa kukintansa aikaisin keväällä usein jo toukokuun lopussa ja lehdet puhkeavat samoihin aikoihin Lehdet avautuvat ennen muita jalopuita, ne säilyvät melko myöhään syksyllä puussa ja varisevat miltei samanaikaisesti Siemenet kypsyvät kesäkuun lopulla ja varisevat sekä itävät syksyllä Ei ole vaativa kasvualustan suhteen, mutta se ei viihdy niukkaravinteisessa eikä märässä maassa Pitää alueista, joilla on joki tai vesistö leudontamassa ilmaa Kylmillä savimailla metsävaahtera ei viihdy

lisääntyminen Metsävaahtera on yksikotinen, eli sama yksilö tuottaa sekä heteitä että emejä. Hede- ja emikukkien määrä vaihtelee vuosittain Usein kukat ovat ainakin toiminnallisesti yksineuvoisia, sillä niissä joko heteet eivät muodosta siitepölyä tai emiö on surkastunut Metsävaahtera on hyönteispölytteinen ja sitä pölyttävät muun muassa mehiläiset Siemenen leviäminen on tehokasta ja se leviää kaukolevintänä jopa 5 km:n päähän

Lähteet wikipedia, luontoportti Johanna 9A

levinneisyys maailmalla suomessa Sitä kasvatetaan laajalti luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella Länsi- Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Pääosin lehtimetsäalueella ja havumetsäalueen eteläosissa tavattava puulaji Lehtimetsävyöhykkeellä Euroopassa se on yksi jokametsän pääpuulajeista Metsävaahtera on luonnonvarainen puu Suomessa ja se lasketaan kuuluvaksi jaloihin lehtipuihin Se on yleinen myös istutettuna piha- ja puistopuuna Todelliset vaahterametsiköt on Suomesta hävitetty pellonraivauksissa ja jäljellä on vain yksittäisiä puita ja puuryhmiä