Liito-orava Jenna Muhonen 8a.

Esitys aiheesta: "Liito-orava Jenna Muhonen 8a."— Esityksen transkriptio:

1 Liito-orava Jenna Muhonen 8a

2 Liito-orava eli Pteromys Volans on yöeläin
Liito-orava eli Pteromys Volans on yöeläin. Liito-oravaa on kutsuttu myös siipioravaksi. Suomessa liito-oravaa voi tavata etelässä.

3 Liito-orava luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi ja Suomessa silmälläpidettäväksi.
Sitä uhkaavat metsähakkuut, minkä vuoksi sitä suojellaan. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

4 Naaras painaa n. 150g ja koiras n. 125g
Naaras painaa n. 150g ja koiras n. 125g. Ruumis on 15-17cm pitkä ja häntä on 11-12cm pitkä. Liito-orava elää keskimäärin 1-2 vuotiaaksi. Liito-oravat ovat tavallisia oravia hieman pienempiä.

5 Liito-oravan turkki on talvella selästä hopeanharmaa, kesällä siinä on ruskehtavaa sävyä. Kaulan ja eturaajan taipeessa on musta viiru. Liito-oravan vatsa on vaaleanharmaa, melkein valkoinen Niillä on ruumiin kummallakin sivulla etu- ja takaraajojen välissä liitopoimu, jonka avulla ne voivat liitää yli 50 metrin matkoja puusta puuhun. Häntä on litteä ja silmät ovat suuret.

6 Liito-oravan pesänä on yleensä haavassa olevan käpytikan kovertama kolo. Sen suuaukko on tarpeeksi pieni saalistajien torjumiseen, mutta tarpeeksi iso liito-oravalle. Joskus pesä voi olla pudonneen oksan luomassa kolossa tai risupesässä. Joskus myös linnunpöntöt kelpaavat.

7 Pesänsä liito-orava rakentaa useimmin naavasta, mutta pesässä voi olla myös
sammalta, katajan kuorta tai sohvan täytettä. Pesäainesten sisään liito-orava tekee pesäonkalon, johon johtaa sivulta tai päältä suuaukko.

8 Kesällä liito-orava syö pääasiassa lehtipuiden lehtiä, etenkin haavan ja leppien, mutta joskus myös koivujen ja pihlajan. Se voi syödä myös pihlajan marjoja ja vaahteran siemeniä. Liito-orava syö myös lehtipuiden ja havupuiden silmuja, sekä tuoreiden männynkäpyjen siemeniä. Syyskuussa liito-orava alkaa siirtyä talviravintoonsa, eli koivun ja lepän norkkoihin.

9 Liito-orava varastoi norkkoja talven varalle pieninä oksannippuina kuusen tiheiden oksien väleihin, tikankoloihin, lahopökkelöiden koloihin, pönttöihin, kallion ulokkeille tai tavallisen oravan pesiin. On mahdollista, että liito-orava syö myös lintujen poikasia ja munia, mutta tästä ei ole saatu vielä varmaa tietoa.

10 Liito-oravan lisääntymiskausi alkaa maaliskuun jälkipuolella kun naaras tulee kiimaan, ja kestää pisimmillään heinäkuun loppuun. Uros alkaa helmi-maaliskuussa vierailla eri naaraiden reviireillä ja pesissä. Joskus uroksia on yhden naaraan seurassa useampi kuin yksi, ne kilpailevat naaraasta ajamalla toisiaan takaa. Toinen kiima-aika on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa.

11 Parittelun jälkeen naaras jää pesään yksin valmistautumaan poikasten synnyttämiseen.
Liito-oravanaaraan kantoaika on noin 41 vuorokautta. Uros ei enää palaa sen ja poikasten luo, vaan lähtee etsimään toista naarasta. Joskus samassa poikueessa voi olla useamman kuin yhden uroksen siittämiä poikasia. Naaras synnyttää yleensä yhden tai kaksi poikuetta kesässä. Naaras synnyttää yleensä 2–4 poikasta, joskus jopa viisi.

12 Poikanen painaa syntyessään 5-10 grammaa
Poikanen painaa syntyessään 5-10 grammaa. Emo imettää poikasiaan 42–45 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästään ensimmäisen kerran 40–45 vuorokauden ikäisinä ja alkavat silloin syödä maidon ohella lehtiravintoa. Heinäkuun alussa poikaset liikkuvat jo parin sadan metrin päähän pesästä. Ensimmäisen poikueen poikanen jättää pesänsä lopullisesti yleensä elokuussa, ja lähtee etsimään omaa elinaluettaan.

13 Liito-oravan saalistajia ovat useat isot pöllöt, kuten huuhkaja ja viirupöllö, sekä haukat ja näätä. Saalistajat eivät mahdu liito-oravan pesään, mutta näätä voi ylettää eläimeen etukäpälällään. Liito-oravia joutuu asutusten lähellä myös kissojen ruuaksi. Liito-oravia uhkaa myös niiden elinalueiden pirstoutuminen.

14 Tiedot: Kuvat: