MUSTANMEREN MATALAPAINEET

Esitys aiheesta: "MUSTANMEREN MATALAPAINEET"— Esityksen transkriptio:

1 MUSTANMEREN MATALAPAINEET
Vesa Nietosvaara ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

2 Mustanmeren matalien reitti
Stankunavicius 2000 ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

3 Mustanmeren matala muodostuu kun:
Yläsola Keski-Euroopassa ulottuu kohti Mustaamerta ja Anatolian niemimaata. Samalla paikallaanpysyvä pintakorkea vahvistuu Pohjois-Venäjällä ja Fennoskandiassa. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

4 ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

5 Tyypit á la Stankunavicius:
Matalapaine liikkuu Välimeren alueelta koilliseen, aluksi jopa vähän täyttyen. Sitten syvenee uudelleen ka kääntyy pohjoiseen tai pohjoiskoilliseen. (Useimmin kesällä ja aikaisin syksyllä. ) Matalapaine voi muodostua stationääriseen rintamaan, joka ulottuu Kaakkois-Euroopasta kohti pohjoista tai luodetta (laajan ylämatalan itälaidalla). ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

6 Aaltohäiriöitä stationäärisessä rintamassa (kehitys 2)
ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

7 Sääilmiöt Hankalampia ennustaa kuin vastaavissa ”normaaleissa” Atlantin matalapaineissa. Pienetkin virheet matalapaineen reitissä voivat olla kohtalokkaita ennusteelle. (Esim. Länsi- ja Itä-Suomen sade ja pouta voivat vaihtaa paikkaa keskenään). Sadealueiden muoto ja matalan liike aiheuttavat usein suuria sademääriä. Lämpötilakontrastit suuria. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

8 Syöttövirtaukset Syöttövirtausten suunta ja alkuperä luovat otolliset olosuhteet erittäin suurille lämpötilakontrasteille. Lämpimän rintaman etupuolella havaittava kylmä syöttövirtaus tulee kaukaa pohjoisesta. Lämmin syöttövirtaus lämpimän rintaman takana on peräisin usein jo lämpimältä Venäjän mantereelta (kesätilanteissa). ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

9 ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

10 ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

11 Vuodenaikaistarkastelua (á la Kim Frisk):TALVI
Normaalina (kylmänä) talvena kaakosta EI nouse kunnon rintamia, vaan ennemminkin kylmän pisaran tyyppinen systeemi. Sataa kuivaa lunta. Lauhana talvena voi tulla ihan oikeaoppinenkin systeemi lämpimine ja kylmine rintamineen. Esiintyy harvoin niinä talvina kun länsivirtaus dominoi. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

12 KEVÄT Kun kaakossa lämpenee, alkaa esiintyä normaaleja Mustanmeren matalia (voimakas lämmin advektio itäpuolella ja kylmä sitten länsipuolella). Meillä lämmin ei useinkaan pääse Suomeen asti vaan jää Venäjälle tai Baltiaan. (850 hPa:ssa toki voi päästä, mutta keväisin erityisen kylmä syöttövirtaus pinnassa!!) Seurauksena voi olla ennustetun lämpimän sijasta tosi kylmä koillinen ilmavirtaus ja jopa lumisade ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

13 KESÄ Olomuoto-ongelmat katoavat...mutta sade-ongelmat eivät : ukkoset tyypillisesti voimakkaimpia juuri Mustanmeren matalissa. Myös lämpimän rintaman sisällä voi esiintyä ukkosia; jopa koko lämmin rintama saattaa olla koostunut yhteenliittyneistä cb-pilvistä. Hankalia tapauksia juuri kakkostyypin matalat: stationäärinen rintama, jossa pieniä (vaikeasti tulkittavia) aaltohäiriöitä. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

14 SYKSY Kaakosta voi syyskuulle asti puskea lämpimiä annoksia, mutta varsin harvoin enää syyskuun jälkipuoliskolla pääsee lämmintä kiertymään Suomeen asti (esimerkki tällaisesta episodista kuitenkin viime vuodelta). Loppusyksyllä kaakkoinen systeemi yleensä tuo tullessaan sumupilvet ja sumut & tihkusateet. Syksyllä myös heikot aaltohäiriöt okkludoituvat kelpommin kuin kesäkaudella. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

15 Tyypit á la Frisk: Vanha matala ajautuu Kaakkois-Eurooppaan tai muodostuu sinne muuten. Sitten lähtee liikkeelle uudelleen pohjoiseen. Suomen yläpuolelta etelään ulottuu yläsola, jonka itäreunaa pitkin nousee matalapaineita, joka avoimina aaltoina tai sitten okkludoituvina systeemeinä. -Vrt. aiempi Stankunaviciuksen luokittelu. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ

16 Pohdittavaksi Milloin koillinen kylmä syöttövirtaus lämpimän rintaman edellä on (todella) kylmä? Voivatko lämpimät rintamat todella olla koostuneita yhteenliittyneistä cb-pilvistä? Kun Itä-Eurooppa on lämmin, eivät tyypin 2 matalat useinkaan okludoidu. Miksi? Milloin tyypin 1 matalapaine lähtee liikkeelle? Miksi matalat usein pysähtyvät Laatokan tienoille? ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ