Viinitarhan lannoittaminen perustamisen ja kasvun aikana

Esitys aiheesta: "Viinitarhan lannoittaminen perustamisen ja kasvun aikana"— Esityksen transkriptio:

1 Viinitarhan lannoittaminen perustamisen ja kasvun aikana
Juha Karvonen

2 Käsiteltävät aiheet Lannoituksen merkitys
Lannoitus tarhaa perustettaessa Makroravinteiden maaperäanalyysi Lannoitteet Ravinteet ja lannoitus Lannoitus kasvun aikana Lannoitteiden tarve Ravinteiden puutosoireet Lannoituksen nykytilanne Juha Karvonen

3 Lannoituksen merkitys
Yhdistettävä maaperän muuhun hoitoon Korvataan sadon mukana menetetyt ravinteet Ehkäisee kasvinravinteiden puutosoireita Kasvit eivät syö lantaa, vaan ottavat niitä ioneina (K+, NH4+,P+++) maasta ja ilmasta Minimitekijänlaki Köyhää maata on vaikea lannoittaa viljavaksi Juha Karvonen

4 Lannoitus tarhaa perustettaessa
Teetä istutuspaikasta maaperäanalyysi pH:n ja ravinteiden määrittelemiseksi Peruskalkitus pH:n mukaan. Tavoite pH on 6,5 0,6 kg kalkkia neliömetrille nostaa maan pH:ta 0,4 yksikköä. Korkeintaan 2 x 0,4 yks./vuosi Lisää ravinteita vähitellen vuoden kuluessa ennen istutusta, jos maa on ravinneköyhä Juha Karvonen

5 Ravinteet ja lannoitus
Makro- ja mikroravinteiden oltava sellaisessa muodossa, että kasvi pystyy niitä käyttämään Ravinteiden pitää riittää koko kasvun ajan ja kasvun eri vaiheissa Viiniköynnöksen peruslannoitteissa typpeä, kaliumia, fosforia, magnesiumia. Oikeat suhteet esim. Mg/Ca 1/5, Mg/K 1/1 Juha Karvonen

6 Lannoitteet Organiset lannoitteet: lanta, virtsa, liete, olki, viherlannoitteet, kasvinjätteet, komposti, turve, orgaaniset lannoitesokset. Typen jälkivaikutus. Epäorgaaniset lannoitteet: mineraalilannoitteet, lehtilannoitteet. Nopea vaikutus. Muut: tuhka, luujauho, kivijauhot luomuviljelyssä Eloperäistä ainetta riittävästi (yli 5 %), jotta köynnös voi käyttää lannoitteet hyväkseen Juha Karvonen

7 Lannoitus kasvun aikana
Keväällä lannoitteita ei pidä levittää ja muokata kylmään ja märkään maahan. Multaus heti. Rivien välissä kasvava heinä (apila) niitetään viherlannoitteeksi kesän aikana. Typpilannoite (NPK) voidaan antaa useassa erässä. Ei heinäkuun jälkeen. Viiniköynnökselle kalkkityppeä (CaCN2) Syyslannoite (PK) annetaan heinäkuun lopussa. Juha Karvonen

8 Lannoitteiden tarve Keskusteltava esimerkki:
Typpeä kg/ha/kasvukausi. Laskeminen. Keväällä NPK-kevätlannoitetta, jossa N on 17%, P on 4 % ja K on 13 %. Lasketaan lannoitemäärä, jossa on 100 kg N. Saadaan 100/17x100 = 588 kg, jossa on 24 kg P ja 78 kg K Syksyllä kompostoitua lantaa, johon on lisätty olkisilppua tai turvetta kg/aari (tuhkaa, puristusjätettä, PK-lannoitetta, kalkkia, muuta?) Juha Karvonen

9 Ravinteiden puutosoireita
Typpi: heikko kasvu, lehdet vaalean kellertävät (kloroosi), Typpilisä kukintojen jälkeen Fosfori: kasvaa heikosti, versot haaraisia, voimakkaan vihreitä, rinteen yläosassa Kalium: kasvukaudella lehtireunat ruskehtavia, punaviinilajikkeissa violetin värisiä Magnesium: Alalehdissä lehtisuonten välit kellertäviä tai violetin värisiä. Ruskeita pilkkuja. Juha Karvonen

10 Ravinteiden puutosoireita
Boori: Heikko pensasmainen kasvu, heikko kukinta, lehdet ulkoreunoista käpristyneet kuin hallanpanemat, lehtisuonten välit kellertävät Mangaani: kuten magnesiumin puutteessa. Alalehtien lehtisuonten välissä kellerrystä ja keltaisia tai vihreitä raitoja Rikki: kloroosia nuorissa lehdissä (typen puutteessa vanhemmissa lehdissä) Juha Karvonen

11 Lannoituksen nykytilanne
1960-luvulla viljelykasvien ravinteiden puutosoireet olivat tavallisia 2010-luvulla puutosoireet ovat harvinaisia Mineraalilannoitteiden NPK-suhteet ovat muuttuneet typpipitoisempaan suuntaan Fosforin lannoitussuositukset ovat alentuneet (tuleeko joskus fosforin puute?) Viiniköynnös suosii orgaanisia ja luonnon lannoitteita Juha Karvonen

12 Makroravinteiden maaperäanalyysi
Juha Karvonen