Vuosi rikosuhridirektiiviä – mikä on muuttunut? Kommenttipuheenvuoro RIKU-seminaari 30.9.2016 Vuosi rikosuhridirektiiviä – mikä on muuttunut? Kommenttipuheenvuoro asianajaja Antti Riihelä

Asianajaja rikoksen uhrin avustajana Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistaminen Rikosvastuun toteuttaminen (syyttäjän rinnalla) Asianomistajan rikokseen perustuvien yksityisoikeudellisten vaatimusten ajaminen Tieto mahdollisuudesta oikeudelliseen neuvontaan ja avustajaan olisi annettava mahdollisimman varhain Asianomistajalle olisi korostettava varhaisen yhteydenoton merkitystä ja avustajan käyttämisen tärkeyttä Edelleen moni asianomistajista kääntyy asianajajan puoleen vasta vastaanotettuaan pääkäsittelyä koskevan haasteen tai herää avustajan tarpeeseen vasta käräjäpaikalla

Muuttuiko jokin 1.3.2016 Olennaista muutosta asianajajien työkentällä ei ole tapahtunut Esitutkintaviranomaisten käytäntöjen ja menettelytapojen kehittäminen avainasemassa Lakimuutosten vaikuttavuus uhrien asemaan on täysin riippuvainen siitä, miten esitutkintaviranomaisten ammatillista osaamista kehitetään Tiedon antamistapa on olennaista uhrin oikeuksien toteutumiselle  Virkavelvollisuuden täyttäminen - oikeuksien todisteellinen antaminen – kirjallinen muoto Tiedonvälittämisen onnistuminen riippuu edelleen yksittäisten toimijoiden aktiivisuudesta Myös tukihenkilön tulisi tunnistaa avustajan (asianajajan) tarve

Tieto oikeudesta avustajaan – tosiasiallinen käyttö Vakavammissa rikoksissa tulisi varmistaa avustajan käyttö jo ennen esitutkinnassa kuulemista (erit. ROL 2:1a §:n mukaiset asiat) Erityisesti alaikäisten kohdalla koko rikosprosessin painopiste on esitutkinnassa – koko myöhempi oikeudenkäynti saattaa perustua yhteen videointiin Huonosti toteutunut esitutkinta aiheuttaa oikeudenmenetyksiä, joita ei voi korvata myöhemmin Ei pitäisi olla mahdollista tilanne, jossa 14-vuotiasta asianomistajaa kuullaan seksuaalirikoksesta ilman avustajaa Vahingonkorvausta (erit. henkilövahingot) koskevan näytön hankkiminen edellyttää etupainotteista avustamista Riittävää ei ole, että esitutkinnassa rutiininomaisesti tiedustellaan asianomistajan korvausvaatimuksia (erityisen ongelmallista informointi siitä, että syyttäjä voi mahdollisesti ajaa korvausvaatimusta)

Oikeudenkäynnin välittömyys Laajennettu mahdollisuutta käyttää videolla tallennettua kuulustelua todisteena (OK 17:24.3 §) osallistua oikeudenkäyntiin videon välityksellä (OK 17:52 §) Vastaajan kyselyoikeuden toteutuminen vaarantuu - uhria koskevat erityistoimenpiteet eivät saisi loukata puolustuksen oikeuksia Todistelun välittömyys heikentyy Asianomistajan suojeluintressiin liittyvässä päätöksenteossa ja prosessijärjestelyissä tulisi ottaa huomioon myös rikosvastuun toteutumisen tavoite Asianomistajan oman kertomuksen arvo näyttönä rikoksesta heikkenee Uhrin omankin oikeusturvan kannalta todistelun välittömyydestä poikkeamiselle tulisi olla painavat perusteet  Tukihenkilöiden ja asianajajien tulisi kannustaa uhreja aktiiviseen toimijuuteen eikä ensimmäisenä tarjota mahdollisuutta olla osallistumatta pääkäsittelyyn

Haavoittuvassa asemassa olevat – uhrien tunnistaminen Haavoittuvassa asemassa olevan asianomistajan tukeminen tärkeää Tunnistaminen voi olla haasteellista Asianajalla velvollisuus selvittää seikkoja, jotka helpottavat tunnistamista

Erityinen uhriryhmä - ihmiskaupan uhrien erityisongelmat Ihmiskaupan uhrit (1) Erityinen uhriryhmä - ihmiskaupan uhrien erityisongelmat Useita toimijoita – järjestelmä ei silti ole ”aukoton” Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä (sisäministeriö) ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu mm. oikeudellista neuvontaa Esitutkintaviranomaiset ja syyttäjät suorittaa ihmiskaupan uhrin varsinaisen tunnistamisen Maahanmuuttovirasto oleskelusta päättäminen – käännyttäminen – Dublin sopimus ulkomaalaislain mukainen ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ”erityisen haavoittuva aseman” arviointi myös UlkL:ssa

Ihmiskaupan uhrit (2) Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) Ulkomaalaislaki 52 a-c § Uhridirektiivi (1. art) edellyttää tehokasta järjestelmää rikosten uhrien tunnistamiseksi ja että rikoksen uhria kohdellaan syrjimättömästi myös siltä osin kuin kyse on heidän oleskeluoikeudestaan

Ihmiskaupan uhrit (3) Ongelmat liittyvät erityisesti tilanteisiin, jossa ihmiskaupparikos on tapahtunut ulkomailla ja uhri on paennut Suomeen Esitutkinnan käynnistäminen ongelmallista, vaikka ihmiskauppa on ns. kansainvälinen rikos (RL 1:7 §) Uhriksi tunnistamista ei käytännössä tapahdu, jos esitutkintaa ei ole vireillä Oikeusapujärjestelmä tarjoaa varsinaisen avustajan (asianajaja) vain kun käsillä on jo aloitettu esitutkinta – tilanne ei täytä uhridirektiivin 1. artiklan vaatimuksia muu ”oikeudellinen neuvonta” ei ole riittävää tilanteessa Erityisesti Dublin sopimuksen soveltaminen johtaa helposti käännyttämiseen, jos uhri tullut toisen EU-valtion kautta Tilanne voi johtaa rikoksen jatkumiseen ja uhrin joutumiseen hengen vaaraan  

Tulkkaus Uhridirektiivi laajentaa oikeuksia tulkkauspalveluihin Oikeudellisen tulkkauksen riittävän laadun varmistaminen suuri haaste Hankintajärjestelmää keskitetty – palveluiden laatu epätasaista erityisesti harvinaisten kielien osalta Asianajajien kokemukset (kyselytutkimus): laatu heikentynyt Selkeät pätevyysvaatimukset puuttuvat - vaatimukseksi tulisi asettaa auktorisointi ja/tai standardisoitu koulutus Oikeustulkkirekisteri (Opetushallitus - 1.4.2016) Ensimmäiset oikeustulkin erikoisammattitutkinnot on suoritettu Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa keväällä 2016 Tulkeilla tulisi olla perustietämys oikeusjärjestelmästämme ja oikeudellisten käsitteiden hallinta Objektiivisuus varmistettava paremmin Oikeusturvasyistä tulkatut suulliset kuulustelut tulisi nauhoittaa