USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Advertisements

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Moraalin kehitys (L.Kohlberg) Oikein vai väärin? Moraali kehittyy vaiheittain ajattelun kehittymisen mukana: 1.yksilön oma näkökulma 2. yhteisön lait ja.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Ydinsisältö.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 6.9. – Ti ja to Pr SL1.
Suomi 2B Häät Millaiset ovat traditionaaliset häät sinun kotimaassa/kulttuurissa? Milloin häitä juhlitaan? Ovatko häät kirkossa vai maistraatissa.
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 4.9 – Ti ja to
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Arviointi osana oppimisprosessia
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Taidefilosofia ja taidekasvatus tehtävät sl 2013
Motivaatioteoriat Julia L..
Opetuksen suunnittelu ja toteutus
YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
Uskonnot yhteiskunnassa
Antiikin Kreikan ja Rooman uskonnot
Jumala.
Positivismi.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Tiede ja kristinusko Luku 12 – Ydinsisältö.
Uskontojen tieteellinen tutkimus
Millaisin mittarein vaikuttavuutta voidaan mitata?
OPETUSVINKKI.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
1700- ja 1800-LUKUJEN SUURET MUUTOKSET
Taidefilosofia ja taidekasvatus tehtävät sl 2012
Kappale 10 Raamattu Sara ja Ville.
Mikä on elämänkatsomus?
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Viisauden rakastamista……
KPL 2. ALKUPERÄISKANSO-JEN USKONNOT
Luku 9 – Uskonto ja kulttuurien kehitys
TIEDE JA KRISTINUSKO UE2 LAJM.
Teorioita identiteetin rakentamisesta
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Loppukuulustelu klo Porthania 674
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
1. Uskontojen maailma Ydinsisältö.
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Eniten kohderyhmää tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan Kevät 2017.
Merkityksellisyys (työ)elämässä
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
1 Uskomukset On vaikea tietää varmasti
Tutustumistreeni Nimi, ammatti, mistä tulee,
Vanhusneuvostojen yhteistyöseminaari
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Luku Nykyihmisen sukupuu, s. 14–19
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Tervetuloa sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäverkoston ensimmäiseen tapaamiseen!
Tieto Edu Hoitoajat Tieto Education Finland.
Esityksen transkriptio:

USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 6.9. – 20.10. 2016 Ti 14-16 ja to 14-16 Pr SL1

Uskontotieteen perusteet Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi P. 0294124332 Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa, matskut.helsinki.fi

Kurssin suorittaminen Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108. Tentitään tiistaina 25.10. klo. 9.15-12, P I Rästitentit: tiedekuntatentti 17.2. tai ensimmäisessä kesätentissä 29.6., ilmoittautuminen weboodissa

Lähtökohtia I: kiteytys vielä kerran Naturalistinen suuntaus Religionistinen suuntaus * Reduktionismi * Antireduktionismi * Uskonto ihmisen luomus/ * Uskontoa tutkittava siitä tutkitaan ihmisen luomuksena itsestään käsin käsitys uskonnon totuudesta

Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys Valistuksen aika Korostus tieteellisen tutkimuksen yksilöllisessä vapaudessa, auktoriteettien vastaisuudessa ja järjen ja rationaalisen ajattelun merkityksessä

Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys Romantiikka Valistuksen ajattelun vastustaminen Korostus: tunne, esteettisyys, mielikuvitus, intuitio, henkilökohtainen rehellisyys Ihmisen henkilökohtaisen jumalasuhteen korostaminen Ihmisen ja luonnon suhde Myyttien ja mytologian tutkimus Myyttiperinteen keruu

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Charles Darwin (1809-1882) The Origin of the Species 1859; The Descent of Man 1871 Tieteellinen vallankumous luonnontieteissä Vaikutus uskonnolliseen ajatteluun ja uskonnon tutkimukseen

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Herbert Spencer (1820-1903) Ajatus kulttuurievoluutiosta Uskonnon alkumuoto manismi Manismi-polyteismi-monoteismi ja … agnostismi Käsitys uskonnosta kehittyvänä ilmiönä Uskonnon alkuperän tutkimus Miten uskonto on syntynyt? Miten uskonto on muuttunut ja kehittynyt? Evoluutioantropologia Erilaisia alkuperäteorioita

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Evoluutioantropologian lähtökohdat Kulttuurien kohtaaminen Arkeologian kehitys Jäänneteoria

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Suun peittäminen haukotellessa Linnun lento ikkunaan Nuttu nurin, onni oikein ?? Leea Virtanen 1988: Nykymagian käsikirja

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Edward Burnett Tylor (1832- 1917) Intellektuaalinen uskontoteoria Primitiivit lapsen kaltaisia

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Uno Harva Jenisei-Ostjakeista: ”Viettävät perin huoletonta elämää. Työ on enemmän urheilua ja kuin varsinaista työtä. Missään ei huomaa mitään säännöllisyyttä. Touhutaan, milloin päähän pistää, tai tarinoidaan päivän paisteessa. Ei ole olemassa edes määrättyjä ruoka-aikoja. Syödään milloin sattuu.”

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Kulttuurien kehitysvaiheet Ihmiskunnan lapsuutta voidaan tutkia tutkimalla varhaiskantaista kulttuuria Tylor: Primitive Culture 1871 Animismi Varhaiskantaisten ihmisten ongelmat: Mikä erottaa elävän ja kuolevan ruumiin toisistaan, mikä aiheuttaa valveillaolon, unen, transsin, sairauden ja kuoleman, mitä ovat unissa ja näyissä esiintyvät ihmisenkaltaiset olennot Ajatus sielusta ja korkeimmista henkiolennoista Evoluutio: animismi – polyteismi – monoteismi – (tieteellinen) ateismi Uusi kulttuuritiede

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Nojatuoliantropologit Tutkimusaineiston ongelmat Matkailijoiden ennakkoluulot, kieliongelmat, avaininformanttien epäluotettavuus, sukupuolivääristymä Alkuperäteorioita Manismi (Spencer) Magia – uskonto – tiede (James Frazer 1854-1941) Totemismi (J.F.McLennan 1827-1881) Freud ja isänmurha Preanimismi/animatismi (Robert R. Marett 1866-1943) ”Supreme being”  alkumonoteismi

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys ”Yläkerran luentosalissa osoitti Kaarle Krohn, että suomalaisten muinaisuskonnon alkujuuret on etsittävä vainajain palvonnasta; alakerrassa osoitti Holmberg yhtä vakuuttavasti, että suomalaiset ovat palvoneet luontoa. Hallituskadun luentosalissa K. F. Karjalainen hyökkäsi joka toisessa lauseessa Holmbergin teoriaa vastaan, Senaatintorin varrella Salminen iski keihästään Krohnin akilleen kantapäähän. Ja ilmassa oli vahvaa E. N. Setälän ja Kaarle Krohnin kamppailun käryä” (Martti Haavion päiväkirjmerkintä 1910-luvulta)

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Alkuperäteorioiden ongelmat: Yhteistä alkuperää ei voida osoittaa Ei todisteita mallien mukaisesta evoluutiosta Ei välttämättä kehitystä yksinkertaisesta kohti monimutkaisempaa Ei lähteitä uskonnon alkuajoilta  oletuksia ja arveluita Nojatuoliteoreetikot

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys Kysymykset: Kuvaile esimerkkien avulla naturalistista ja religionistista suuntausta uskontotieteessä. Mitä tarkoittaa deismi? Esittele uskonnon alkuperäteorioita ja niihin kohdistunutta yleistä kritiikkiä