USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
TUK-105 (5op) 5.9. – Ti ja to 14-16 Porthania P1 ja Metsätalo Sali 1

2 Perustietoa Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) sopimuksen mukaan Sposti: P Info: weboodi, kurssisivu (courses.helsinki.fi)

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta” sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss Tentitään torstaina klo 14-16 Rästitentit: 8.12 ja 20.6

4 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Edward Burnett Tylor ( ) Intellektuaalinen uskontoteoria Primitiivit lapsen kaltaisia

5 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Uno Harva Jenisei-Ostjakeista: ”Viettävät perin huoletonta elämää. Työ on enemmän urheilua ja kuin varsinaista työtä. Missään ei huomaa mitään säännöllisyyttä. Touhutaan, milloin päähän pistää, tai tarinoidaan päivän paisteessa. Ei ole olemassa edes määrättyjä ruoka-aikoja. Syödään milloin sattuu.”

6 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Kulttuurien kehitysvaiheet Ihmiskunnan lapsuutta voidaan tutkia tutkimalla varhaiskantaista kulttuuria Tylorilainen animismi ja uskonnon evoluutio Primivive Culture (1871)  Löytyy archive.org Animismi Varhaiskantaisten ihmisten ongelmat: Mikä erottaa elävän ja kuolleen ruumiin toisistaan, mikä aiheuttaa valveillaolon, unen, transsin, sairauden ja kuoleman, mitä ovat unissa ja näyissä esiintyvät ihmisenkaltaiset olennot Ajatus sielusta ja korkeimmista henkiolennoista Evoluutio: animismi – polyteismi – monoteismi – (tieteellinen) ateismi Uusi kulttuuritiede

7 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Alkuperäteorioita Manismi (Spencer) Magia – uskonto – tiede (James Frazer ) Totemismi (J.F.McLennan ) Freud ja isänmurha  uskonnon alkumuoto totemismi, joka syntyi syyllisyydentunnosta, joka johtui isänmurhasta Preanimismi/animatismi (Robert R. Marett ) ”Supreme being”  alkumonoteismi (Andrew Lang ) Taustalla uskontokritiikki ja ajatus uskonnosta absurdina ilmiönä, jolle haluttiin löytää selitys

8 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
”Yläkerran luentosalissa osoitti Kaarle Krohn, että suomalaisten muinaisuskonnon alkujuuret on etsittävä vainajain palvonnasta; alakerrassa osoitti Holmberg yhtä vakuuttavasti, että suomalaiset ovat palvoneet luontoa. Hallituskadun luentosalissa K. F. Karjalainen hyökkäsi joka toisessa lauseessa Holmbergin teoriaa vastaan, Senaatintorin varrella Salminen iski keihästään Krohnin akilleen kantapäähän. Ja ilmassa oli vahvaa E. N. Setälän ja Kaarle Krohnin kamppailun käryä” (Martti Haavion päiväkirjmerkintä 1910-luvulta)

9 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Nojatuoliantropologit Tutkimusaineiston ongelmat Matkailijoiden ennakkoluulot, kieliongelmat, avaininformanttien epäluotettavuus, sukupuolivääristymä Alkuperäteorioiden ongelmat: Yhteistä alkuperää ei voida osoittaa Ei todisteita mallien mukaisesta evoluutiosta Ei välttämättä kehitystä yksinkertaisesta kohti monimutkaisempaa Ei lähteitä uskonnon alkuajoilta  oletuksia ja arveluita

10 Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Kysymykset: Kuvaile esimerkkien avulla naturalistista ja religionistista suuntausta uskontotieteessä. Mitä tarkoittaa deismi? Esittele uskonnon alkuperäteorioita ja niihin kohdistunutta yleistä kritiikkiä

11 Uskontotieteen suuntaukset
Tavoitteet: Uskontotieteen tämänhetken tutkimuskentän hahmottaminen Joidenkin nykyhetken (laajasti ajatellen) merkittävien tutkijoiden näkemysten sisäistäminen Suomalaiseen uskontotieteeseen tutustuminen

12 Uskontotieteen suuntaukset
uskontotiede monitieteinen ala uskontohistoria, uskontofenomenologia, uskontoantropologia, uskontopsykologia, uskontososiologia perinteisen jaon ongelmat uskontofilosofia  esittää usein normatiivisia väitteitä uskonnon totuudesta jaon ulkopuolelle jää uusia suuntauksia feministinen, semioottinen, kognitiivinen uskontoekologia suuntausten rajat häilyviä ”uskontososiaalipsykologia”, ”fenomenologis-historiallinen uskontoantropologia”

13 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
ensimmäinen varsinainen uskontotieteellinen teoria jakautunut useisiin erilaisiin lähestymistapoihin usein merkinnyt samaa kuin vertaileva uskontotiede Mitä tarkoitettu? uskonnon tutkimista ilmiönä uskonnollisten ilmiöiden vertailua ja luokittelua uskonnontutkimuksen suuntausta filosofisesta fenomenologiasta johdettua tutkimusta

14 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
Pääperiaatteet vastareaktio evolutionismiin ja reduktionismiin uskonnon olemuksen etsiminen ymmärtävä ja empaattinen suhde uskontoon uskonto on uskovalle totta; ei kannanottoja kritiikki: taustalla kuitenkin näkemys uskonnon totuudesta Vertaileva, empiirinen, historiallinen, kuvaileva, antireduktionistinen, filosofiasta saadut periaatteet (tutkijan subjektiuden huomioonottaminen ja toisaalta sulkeistamisen periaate)

15 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
MIRCEA ELIADE ( ) mr. Uskontotiede syntyjään romanialainen, tutkija ja romaanikirjailija; ahkera kirjoittaja Eliaden uskontofenomenologia antireduktionisti uskonto autonominen ilmiö

16 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
Eliade: ”Uskonnollinen ilmiö on tunnistettavissa sellaiseksi ainoastaan, jos sitä pyritään ymmärtämään sen omalla tasolla, toisin sanottuna, jos sitä tutkitaan uskonnollisena ilmiönä. Yritys ymmärtää sellaisen ilmiön olemusta fysiologian, psykologian, sosiologian, taloustieteen, lingvistiikan, taiteen tai minkä tahansa muun sellaisen keinoin on harhaa, sillä näin jää tavoittamatta sen ainutlaatuinen ja redusoimaton elementti – pyhän elementti.”

17 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
Eliaden uskontofenomenologia kaksijakoinen tutkimusohjelma: a) uskonnon historiallinen tutkimus ja b) uskonnon elementtien historiaton vertailu kaikissa uskonnoissa yhteisiä elementtejä, kuten jako pyhään ja profaaniin

18 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
Arkaaiset ihmiset pyrkivät kohti pyhää, pois profaanista; halusivat elää jumalten keskellä halu ilmaistiin symboleilla ja myyteillä luonnonesineet pyhän symboleina; niillä kaksoismerkitys. vrt. pyhä lehmä pyhä ilmaisee itsensä tiettynä aikana tietyissä paikoissa  hierofaniat hierofanioiden hierarkia

19 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
arkaaisilla ihmisillä halu päästä pois historiasta paratiisin kaipuu ilmaistaan rituaaleilla uuden vuoden juhlat ja vuoden vaihtuminen esimerkkinä Suomessa jakoaika

20 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
Pulkkinen 2015: Suomalainen kansanusko myyttinen (pyhä) aika syklinen aika

21 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
juutalais-kristillisen tradition merkitys siirtyminen syklisestä lineaariseen aikakäsitykseen pyhä löytyy sekä historiasta että sen ulkopuolelta edellytys ei-uskonnolliselle ajattelulle luonnon desakralisaatio tai denaturaatio

22 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
johtopäätöksiä Eliaden ajattelusta religionisti loi eräänlaisen maailmanselitysopin arkaainen ihminen lähempänä “aitoa uskonnollisuutta” uusi humanismi myyteillä ja riiteillä pelastava tehtävä uskontotieteellä myös oma pelastava tehtävänsä uskontotiede ei uusien asioiden löytämistä, vaan olemassa olevan havaitsemista

23 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
René Gothónin uskontofenomenologia uskontotieteilijä ei saa ottaa kantaa totuuskysymyksiin eläytyminen ja etääntyminen heiluriliike uskontotieteen olemus Gothóni 2000: Uskontojen uustulkintaa eläytyminen etääntyminen