USKONTOTIETEEN PERUSTEET

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
TUK-105 (5op) 4.9. – ti ja to 12-14 Metsätalo Sali 1

Perustietoa Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) sopimuksen mukaan Sposti: P Info: weboodi, kurssisivu (

Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta” sekä "Uskonto ja vaietut naiset”  Löytyy e-kirjana V. Anttonen : Uskontotieteen maastot ja kartat ss (Luvut I-III sekä luvusta IV alaluku Kansakunta).  Löytyy e-kirjana Tentitään torstaina klo 12-15 Rästitentit: ja 15.2.

Kurssin ohjelma Ohjelma suurpiirteinen, ja voi muuttua ja muuttuu koko ajan; teemat kuitenkin (luultavasti) pitävät paikkansa 4.9 Mitä on uskontotiede? 6.9. Mitä on uskontotiede, vol II 11.9 Ei luentoa  alkutehtävä 13.9 Uskonto pakenee määritelmiä + alkutehtävän palautus 18.9 Uskonto pakenee määritelmiä, osa II 20.9 Uskonto pakenee määritelmiä, vol III 25.9. Uskonnon ulottuvuudet ja kansalaisuskonto 27.9 Uskonnon ulottuvuudet ja kansalaisuskonto II 2.10 Uskontotieteen suuntaukset

Kurssin ohjelma jatkuu…
4.10 Uskontotieteen suuntaukset II 9.10 Uskontotieteen suuntaukset III 11.10 Uskontotieteen suuntaukset IV 16.10 Uskontotieteen suuntaukset V, kertausta + tenttiohjeita 18.10 Tentti

Lopputehtävän kysymykset
Millä tavalla kurssi on vastannut alkutehtävässä esittämiäsi odotuksia? Mikä kurssilla käsitelty asia jäi parhaiten mieleen? Miksi? Millä tavalla käsityksesi uskontotieteestä on muuttunut? Yleistä palautetta Noin sivun pohdinnat viimeistään ti paperilla luennolle tai sähköpostilla osoitteeseen viimeistään ti

Lähtökohtia II: uskontotieteen kehitys
Edward Burnett Tylor ( ) Intellektuaalinen uskontoteoria Primitiivit lapsen kaltaisia

Uno Harva Jenisei-ostjakeista (hantit): ”Viettävät perin huoletonta elämää. Työ on enemmän urheilua kuin varsinaista työtä. Missään ei huomaa mitään säännöllisyyttä. Touhutaan, milloin päähän pistää, tai tarinoidaan päivän paisteessa. Ei ole olemassa edes määrättyjä ruoka-aikoja. Syödään milloin sattuu.”

Kulttuurien kehitysvaiheet Ihmiskunnan lapsuutta voidaan tutkia tutkimalla varhaiskantaista kulttuuria Tylorilainen animismi ja uskonnon evoluutio Primitive Culture (1871)  Löytyy archive.org Uskonnon evoluutio: animismi – polyteismi – monoteismi – (tieteellinen) ateismi

Alkuperäteorioita Manismi (Spencer) Magia – uskonto – tiede (James Frazer ) Totemismi (J.F.McLennan ) Freud ja isänmurha  uskonnon alkumuoto totemismi, joka syntyi syyllisyydentunnosta, joka johtui isänmurhasta Preanimismi/animatismi (Robert R. Marett ) ”Supreme being”  alkumonoteismi (Andrew Lang ) Taustalla uskontokritiikki ja ajatus uskonnosta absurdina ilmiönä, jolle haluttiin löytää selitys

Nojatuoliantropologit Tutkimusaineiston ongelmat Matkailijoiden ennakkoluulot, kieliongelmat, avaininformanttien epäluotettavuus, sukupuolivääristymä Alkuperäteorioiden ongelmat: Yhteistä alkuperää ei voida osoittaa Ei todisteita mallien mukaisesta evoluutiosta Ei välttämättä kehitystä yksinkertaisesta kohti monimutkaisempaa Ei lähteitä uskonnon alkuajoilta  oletuksia ja arveluita

Tenttikysymyksiä: Kuvaile esimerkkien avulla naturalistista ja religionistista suuntausta uskontotieteessä. Mitä tarkoittaa deismi? Esittele uskonnon alkuperäteorioita ja niihin kohdistunutta yleistä kritiikkiä

Uskontotieteen suuntaukset
Tavoitteet: Uskontotieteen tämän hetken tutkimuskentän jonkinsorttinen hahmottaminen Joidenkin nykyhetken (laajasti ajatellen) merkittävien tutkijoiden näkemysten sisäistäminen

Uskontotieteen suuntaukset
uskontotiede monitieteinen ala uskontohistoria, uskontofenomenologia, uskontoantropologia, uskontopsykologia, uskontososiologia perinteisen jaon ongelmat uskontofilosofia  esittää usein normatiivisia väitteitä uskonnon totuudesta jaon ulkopuolelle jää uusia suuntauksia feministinen, semioottinen, kognitiivinen uskontoekologia suuntausten rajat häilyviä ”uskontososiaalipsykologia”, ”fenomenologis-historiallinen uskontoantropologia”

Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
ensimmäinen varsinainen uskontotieteellinen teoria jakautunut useisiin erilaisiin lähestymistapoihin usein merkinnyt samaa kuin vertaileva uskontotiede Mitä tarkoitettu? uskonnon tutkimista ilmiönä uskonnollisten ilmiöiden vertailua ja luokittelua uskonnontutkimuksen suuntausta filosofisesta fenomenologiasta johdettua tutkimusta

Pääperiaatteet vastareaktio evolutionismiin ja reduktionismiin uskonnon olemuksen etsiminen ymmärtävä ja empaattinen suhde uskontoon uskonto on uskovalle totta; ei kannanottoja kritiikki: taustalla kuitenkin näkemys uskonnon totuudesta (religionismiakohä?) Vertaileva, empiirinen, historiallinen, kuvaileva, antireduktionistinen, filosofiasta saadut periaatteet (tutkijan subjektiuden huomioonottaminen ja toisaalta sulkeistamisen periaate)

MIRCEA ELIADE ( ) mr. Uskontotiede syntyjään romanialainen, tutkija ja romaanikirjailija; ahkera kirjoittaja Eliaden uskontofenomenologia antireduktionisti uskonto autonominen ilmiö

Eliade: ”Uskonnollinen ilmiö on tunnistettavissa sellaiseksi ainoastaan, jos sitä pyritään ymmärtämään sen omalla tasolla, toisin sanottuna, jos sitä tutkitaan uskonnollisena ilmiönä. Yritys ymmärtää sellaisen ilmiön olemusta fysiologian, psykologian, sosiologian, taloustieteen, lingvistiikan, taiteen tai minkä tahansa muun sellaisen keinoin on harhaa, sillä näin jää tavoittamatta sen ainutlaatuinen ja redusoimaton elementti – pyhän elementti.”

Eliaden uskontofenomenologia kaksijakoinen tutkimusohjelma: a) uskonnon historiallinen tutkimus ja b) uskonnon elementtien historiaton vertailu kaikissa uskonnoissa yhteisiä elementtejä, kuten jako pyhään ja profaaniin

Arkaaiset ihmiset pyrkivät kohti pyhää, pois profaanista; halusivat elää jumalten keskellä halu ilmaistiin symboleilla ja myyteillä luonnonesineet pyhän symboleina; niillä kaksoismerkitys. vrt. pyhä lehmä pyhä ilmaisee itsensä tiettynä aikana tietyissä paikoissa  hierofaniat hierofanioiden hierarkia

arkaaisilla ihmisillä halu päästä pois historiasta paratiisin kaipuu ilmaistaan rituaaleilla uuden vuoden juhlat ja vuoden vaihtuminen esimerkkinä Suomessa jakoaika

Pulkkinen 2015: Suomalainen kansanusko myyttinen (pyhä) aika syklinen aika

juutalais-kristillisen tradition merkitys siirtyminen syklisestä lineaariseen aikakäsitykseen pyhä löytyy sekä historiasta että sen ulkopuolelta edellytys ei-uskonnolliselle ajattelulle luonnon desakralisaatio tai denaturaatio

johtopäätöksiä Eliaden ajattelusta religionisti loi eräänlaisen maailmanselitysopin arkaainen ihminen lähempänä “aitoa uskonnollisuutta” uusi humanismi myyteillä ja riiteillä pelastava tehtävä uskontotieteellä myös oma pelastava tehtävänsä uskontotiede ei uusien asioiden löytämistä, vaan olemassa olevan havaitsemista

René Gothónin uskontofenomenologia uskontotieteilijä ei saa ottaa kantaa totuuskysymyksiin eläytyminen ja etääntyminen heiluriliike uskontotieteen olemus Gothóni 2000: Uskontojen uustulkintaa eläytyminen etääntyminen

Tenttikysymyksiä: Minkälainen on Mircea Eliaden uskontokäsitys? Esittele uskontososiologian lähtökohtia ja tutkimuskohteita (erityisesti Näköaloja uskontoon, artikkeli Uskonto ja moderni yhteiskunta)

Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Muistan erään varhaiskevään päivän. Olin yksin metsässä. Kuuntelin sen salaperäisiä ääniä, kuuntelin ja ajattelin kolmea taakse jäänyttä vuotta, jolloin ajatukseni olivat jatkuvasti askarrelleet jumalakysymyksen parissa. Mutta mistä Jumala-ajatus yleensä on tullut mieleeni? Näitä ajatellessani minussa heräsi iloinen elämänhalu. Kaikki minussa heräsi eloon ja sai tarkoituksen. Miksi etsin kauempaa? kysyi ääni sisimmässäni. Hän on läsnä, Hän, jota ilman ei voi elää. Olla tietoinen Jumalasta ja elää on yksi ja sama asia. Jumala on elämä. Niinpä elän! Etsin Jumalaa. Elämää ei ole ilman Häntä. Tämä jälkeen asiat selkenivät minussa ja ympärilläni paremmin kuin koskaan, eikä se valo ole koskaan täysin sammunut. Säästyin itsemurhalta. (Leo Tolstoi; teoksessa James 1981 (1902), 143.)

En koskaan unohda sitä joulukuun yötä, jolloin minulta riistettiin se verho, joka peitti epäuskoni. Minä kuulen vielä askelteni äänen siinä karussa, kapeassa huoneessa, jossa kävelin edestakaisin kauan sen jälkeen, kun olisi pitänyt olla unessa. [...] Seurasin ahdistuneena ajatuksiani, kun ne askel askeleelta painuivat tietoisuuteni pohjakerroksiin hajoittaen yksitellen harhakuvat, joiden vääristyneisyyttä en ollut ennen huomannut. Ne näkyivät hetki hetkeltä aina selkeämpinä. Turhaan tartuin uskoni viimeisiin rippeisiin niin kuin merimies haaksirikossa tarttuu laivansa sirpaleisiin. Turhaan, säikähtäen tuntematonta tyhjyyttä, johon olin vajoamassa, käännyin muistelemaan lapsuuttani, perhettäni, maatani, kaikkea, mikä oli selkeää ja pyhää. Ajatusteni muuttumaton suunta oli liian voimakas - vanhemmat, perhe, muistot, uskomukset, kaikesta oli pakko luopua. [...]

Tuo hetki oli pelottava. Ja kun aamupuolella menin uupuneena vuoteeseen, tunsin miten entinen hymyilevä ja täyteläinen elämä sammui kuin tuli ja toinen elämä, synkkä ja autio, avautui. Siinä minun oli yksin elettävä tulevaisuudessa kohtalokkaine ajatuksineni, jotka olivat minut sinne ajaneet, ja jotka halusin kirota. Seuraavat päivät olivat elämäni kurjimmat. (ranskalainen filosofi Jouffroy; teoksessa James 1981, 137.)

uskonnollinen kääntymys eli konversio yksi keskeinen uskontopsykologian tutkimuskohde Tarkasteltu esimerkiksi kääntymiskokemuksen rakennetta: 1. Esivaihe; 2. taitekohta; 3. jälkijakso; 4. narratiivi kääntymystä tutkittu psykologisesta, uskonnollisesta, sosiologisesta ja fenomenologisesta näkökulmasta Vaihe 4: Narratiivinen näkökulma uskonnolliseen kokemukseen

XX: Seki oli mun mielestä nii ihanaa, et Jumala on kuitenkin mukana, vaikka pääsee joskus tapahtumaan tällasta, niin hän on kuitenkin siin mukana aina auttamassa. Sitten se [hammas] korjattiin silloin vähäsen sinä iltana ja sit mä seuraavana päivänä menin sinne takaisin. Siin oli ihan yks pala poiskin. Se on laitettu ihan hyvin paikalleen. Täs yhessä hampaassa oli semmonen, että se hammaslääkäri sano, et täst ei nyt ihan tiedä, että rupeeks tää hammas niinku elämään tässä, vai meneek se kuolioon.

Sitte mä tietysti rukoilin sitä ja pyysin rukousta seurakunnassa kans sitä, että se alkaa elää se hammas siinä nii. Ja sitten kun mä menin tarkastukseen muutaman kuukauden jälkee, nii se eli, siin oli elävä.. siinä hampaassa, kun ne tutki. Niin oon kiitollinen Jumalalle, et hän aina auttaa kaikessa, vaikka tulis vaikeita tilanteita. Se on ihanaa. Hän on luvannu, et hän ei koskaan jätä eikä hylkää meitä koskaa, nii se on todella totta. Hovi 2006: Uskon performatiivit kokemuskerronnassa. Elore 2006 (

USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute