USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
TUK-105 (5op) 4.9. – ti ja to 12-14 Metsätalo Sali 1

2 Perustietoa Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) sopimuksen mukaan Sposti: P Info: weboodi, kurssisivu (

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta” sekä "Uskonto ja vaietut naiset”  Löytyy e-kirjana V. Anttonen : Uskontotieteen maastot ja kartat ss  Löytyy e-kirjana Tentitään torstaina klo 12-15 Rästitentit: ja 15.2.

4 Kurssin ohjelma Ohjelma suurpiirteinen, ja voi muuttua ja muuttuu koko ajan; teemat kuitenkin (luultavasti) pitävät paikkansa 4.9 Mitä on uskontotiede? 6.9. Mitä on uskontotiede, vol II 11.9 Ei luentoa  alkutehtävä 13.9 Uskonto pakenee määritelmiä + alkutehtävän palautus 18.9 Uskonto pakenee määritelmiä, osa II 20.9 Uskonto pakenee määritelmiä, vol III 25.9. Uskonnon ulottuvuudet ja kansalaisuskonto 27.9 Uskonnon ulottuvuudet ja kansalaisuskonto II 2.10 Uskontotieteen suuntaukset

5 Kurssin ohjelma jatkuu…
4.10 Uskontotieteen suuntaukset II 9.10 Uskontotieteen suuntaukset III 11.10 Uskontotieteen suuntaukset IV 16.10 Uskontotieteen suuntaukset V, kertausta + tenttiohjeita 18.10 Tentti

6 Alkutehtävän kysymykset
Minkälainen käsitys sinulla on uskontotieteestä? Mitä toivot/odotat uskontotieteen peruskurssilta? Mikä uskontotieteessä kiinnostaa sinua erityisesti? Vähintään yhden sivun pohdinnat viimeistään to minulle kätösiin tai sähköisenä

7 Henget todellisuudessa eräänlaisia symboleja
Mitä on uskontotiede? (Helsingin Sanomat ) Henget todellisuudessa eräänlaisia symboleja ”[...] On totta, että samanismi kuuluu eurooppalaiseen kulttuuriin, mutta samanismia olisi tutkittava objektiivisesti, sitoutumatta sen esittämiin uskonkappaleisiin (siis uskontotieteellisesti eikä teologisesti). Haastattelussa annettiin ymmärtää, että henkiolentoja olisi todella olemassa, mutta tarkkaan ottaen kysymys on koko ajan uskosta henkiolentoihin.”

8 Mitä on uskontotiede? ”Uskolla henkiolentoihin voi olla kausaalivaikutuksia reaalimaailmassa, mutta se ei vielä merkitse, että henkiolentoja olisi todella olemassa. Ajatellaan vaikkapa näkkiä. Lapsia pelotellaan näkillä, jotta he eivät menisi yksinään veden ääreen. Vanhempien ei itse tarvitse uskoa näkin olemassaoloon, vaan he käyttävät hyväksi lapsen herkkäuskoisuutta; kun lapsi pysyttelee kaukana rannasta, on pelkkä usko näkin olemassaoloon saanut aikaan todellisia vaikutuksia eikä näkkiä enää tarvita. (Vaikka vanhemmat itse uskoisivat näkin olemassaoloon, se ei muuttaisi tilannetta.)”

9 Mitä on uskontotiede? ”Uskonnot ylipäänsä perustuvat samankaltaiseen herkkäuskoisuuden manipulointiin. Löytyy vallanpitäjä, joka käyttää ihmisiä hyväkseen.” [...] ”Henkiparantajat väittävät, että he todellakin parantavat ihmisiä, ja kertovat näyttäviä yksityistapauksia. Voi olla, että parantumisia tapahtuu, mutta niiden mekanismi lienee arkisempi kuin henkiparantajat itse esittävät. Taustalta löytyy suggestiota ja empatiaa, ja henget ovat todellisuudessa eräänlaisia symboleja, joiden avulla yksilö voi käsitellä psyykkisiä ristiriitojaan. Jos henkiparantajat kertoisivat näistä mekanismeista, he epäilemättä menettäisivät tuloja ja vaikutusvaltaa, koska ihmiset oppisivat itse ymmärtämään elämäänsä.”

10 Pentikäisen määritelmä:
Mitä on uskontotiede? Marina Takalo Pentikäisen määritelmä: Uskontotiede on yleistä siinä mielessä, että se pyrkii objektiiviseen tietoon kaikista uskonnoista asettamatta niiden edustamia näkökulmia mihinkään arvojärjestykseen. Uskontotiede on vertailevaa tutkimusta, koska se haluaa osoittaa, mikä on uskonnoille ja uskonnollisille ilmiöille yhteistä ja mikä ne erottaa toisistaan. Uskontotieteessä ei lähdetä liikkeelle minkään tunnustuksellisen viitekehyksen, esimerkiksi kristinuskon tai ateismin pohjalta; sen sijaan ne molemmat saattavat kuulua tutkimuskohteisiin. Uskontotiede pyrkii tarkastelemaan ja ymmärtämään uskontoa ja uskonnollisuutta havainnoitavana ilmiönä.

11 Pentikäisen määritelmä (jatkuu):
Mitä on uskontotiede? Pentikäisen määritelmä (jatkuu): Totuus- ja arvokysymys on uskontotieteelle vieras. [...] Uskontotiede pyrkii tarkastelemaan ilmiöitä uskontojen omista näkökulmista lähtien. Tällöin tutkimuksen empiirinen lähtökohta on uskonnollinen ihminen tai uskonnollinen yhteisö. Uskontotiede ei esimerkiksi tutki Jumalaa vaan sitä, kuinka yksilö tai yhteisö käsittää tai kokee ja ottaa käyttäytymisessään sekä asenteissaan huomioon tuntemansa uskomusolennot. (Pentikäinen 1986)

12 KYSYMYS Voiko uskontoa tutkittaessa työntää syrjään oman vakaumuksensa? Voiko uskontoa (tai ideologiaa) toisaalta tutkia, jos ei ole siinä sisällä?

13 Uskontotieteen ja teologian suhde
Perinteinen teologian määritelmä: teologia ”sen Jumalan tarkastelua, jota kristityt palvovat ja palvelevat” (McGrath 1996: Kristillisen uskon perusteet) Uudempi määritelmä: ”kristillisen uskon perustavien ajatusten systemaattista tutkimusta” (McGrath) Nykyisin ei välttämättä ristiriitaa uskontotieteellisen ja teologisen tutkimuksen välillä Vrt. uskontoteologia (Teologia uskontojen maailmassa 2003) Kuitenkin teologian historiallinen sidos kristinuskoon ja uskontotieteen erityinen identiteetti

14 Uskontotieteen identiteetti
Uskontoa tutkitaan yleisenä, maailmanlaajuisena ilmiönä Uskontotiede on lähtökohtaisesti vertailevaa tutkimusta Uskontotiede ei sitoudu mihinkään tunnustukselliseen lähtökohtaan Uskontotiede ei ota kantaa uskonnon totuus- ja arvokysymyksiin Uskontotieteessä ei tutkita jumalaa tai tuonpuoleisuutta vaan näihin uskovia ihmisiä ja yhteisöjä

15 Uskontotieteen identiteetti
Miksi uskontotiede?

16 Tenttikysymykset Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on uskontotieteellä ja teologialla? Miten uskontotiedettä voidaan määritellä?

17 Kirjallisuutta Anttonen, Veikko 2010: Uskontotieteen maastot ja kartat
Hiltunen, Pekka Y. (toim.) 2003: Teologia uskontojen maailmassa Ketola, Pesonen, Sakaranaho, Sjöblom 1999: Uskontojen tutkimus – historiaa, kysymyksiä, lähestymistapoja. Teoksessa Hyry & Pentikäinen (toim): Uskonnot maailmassa. McGrath, Alister 1996: Kristillisen uskon perusteet Laitila, Teuvo 2006: Ihmisen jumalat. Johdatus uskontotieteeseen Näköaloja uskontoon (Kimmo Ketolan artikkeli: Mitä on uskontotiede?) Pentikäinen, Juha 1984: Mitä on uskontotiede. Teoksessa Johdatus teologisiin oppiaineisiin. Pesonen, Heikki (toim.) 1998: Uskontotieteen ikuisuuskysymyksiä. Pyysiäinen, Ilkka 2001: Reduktio kielletty! Sortumisvaara!.

18 Uskonto pakenee määritelmiä
Tavoitteena on ymmärtää uskonnon käsitteen monimerkityksellinen luonne hahmottaa uskonnon määrittelemiseen liittyviä haasteita oppia joitakin keskeisiä tapoja, joilla uskontoa on teoreettisesti jäsennetty

19 KYSYMYS Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta uskonto?

20

21

22

23 Uskonto arkikielen käsitteenä
Lukuisia tilannesidonnaisia merkityksiä Ei yhtä kaikkien allekirjoittamaa sisältöä Vrt. yhteiskunta, kokemus, perinne, kulttuuri Arkikielessä usein erilaiset sisällöt verrattuna tieteen määritelmiin

24 Uskonto yleiskäsitteenä
”Uskonto on tutkijan luomus” (Smith 1982) teoreettinen työkalu, tutkimuksen apuväline, näkökulma kattokäsite, jonka kautta tarkastellaan joukkoa ihmisten tekemiä asioita, joiden ajatellaan kuuluvan yhteen Paden (1992): vertaileva näkökulma liikkuu edestakaisin yleisen ja erityisen välillä

25 Uskonto yleiskäsitteenä

26 Uskonto yleiskäsitteenä

27 Uskonto tutkimuksen apuvälineenä
Uskontojen ydin? Tietosanat (data-sanat) ja teorialatautuneet käsitteet Tietosanat merkitykseltään varsin yksiselitteisiä kivi, kirja, kännykkä, kaappi, kukka, kello Teorialatautuneet käsitteet kehitetty kuvaamaan esim. ihmisyhteisön ilmiöitä Kulttuuri, taide, uskonto, globalisaatio, postmoderni sisällöistä hedelmällinen erimielisyys