USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op) 6.9. – Ti ja to 14-16 Pr SL1

2 Uskontotieteen perusteet
Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: P Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa, matskut.helsinki.fi

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss Tentitään tiistaina klo , P I Rästitentit: tiedekuntatentti tai ensimmäisessä kesätentissä 29.6., ilmoittautuminen weboodissa

4 HOPS-kysymykset (teologit)
Minkälainen käsitys sinulla on uskontotieteestä? Mitä toivot/odotat uskontotieteen peruskurssilta? Mikä uskontotieteessä kiinnostaa sinua erityisesti? Puolen sivun pohdinnat viimeistään tänään

5 Kertausta: uskontotieteen identiteetti
Uskontoa tutkitaan yleisenä, maailmanlaajuisena ilmiönä Uskontotiede on lähtökohtaisesti vertailevaa tutkimusta Uskontotiede ei sitoudu mihinkään tunnustukselliseen lähtökohtaan Uskontotiede ei ota kantaa uskonnon totuus- ja arvokysymyksiin Uskontotieteessä ei tutkita jumalaa tai tuonpuoleisuutta vaan näihin uskovia ihmisiä ja yhteisöjä

6 KYSYMYS: Miksi uskontotiede? (5 min porina)

7 Tenttikysymykset Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on uskontotieteellä ja teologialla? Miten uskontotiedettä voidaan määritellä?

8 Kirjallisuutta Anttonen, Veikko 2010: Uskontotieteen maastot ja kartat
Hiltunen, Pekka Y. (toim.) 2003: Teologia uskontojen maailmassa Ketola, Pesonen, Sakaranaho, Sjöblom 1999: Uskontojen tutkimus – historiaa, kysymyksiä, lähestymistapoja. Teoksessa Hyry & Pentikäinen (toim): Uskonnot maailmassa. McGrath, Alister 1996: Kristillisen uskon perusteet Laitila, Teuvo 2006: Ihmisen jumalat. Johdatus uskontotieteeseen Näköaloja uskontoon (Kimmo Ketolan artikkeli: Mitä on uskontotiede?) Pentikäinen, Juha 1984: Mitä on uskontotiede. Teoksessa Johdatus teologisiin oppiaineisiin. Pesonen, Heikki (toim.) 1998: Uskontotieteen ikuisuuskysymyksiä. Pyysiäinen, Ilkka 2001: Reduktio kielletty! Sortumisvaara!.

9 Uskonto pakenee määritelmiä
Tavoitteena on ymmärtää uskonnon käsitteen monimerkityksellinen luonne hahmottaa uskonnon määrittelemiseen liittyviä haasteita oppia joitakin keskeisiä tapoja, joilla uskontoa on teoreettisesti jäsennetty

10 KYSYMYS Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta uskonto?

11 Uskonto arkikielen käsitteenä
Lukuisia tilannesidonnaisia merkityksiä Ei yhtä kaikkien allekirjoittamaa sisältöä Vrt. yhteiskunta, kokemus, perinne, kulttuuri Arkikielessä usein erilaiset sisällöt verrattuna tieteen määritelmiin

12 Uskonto yleiskäsitteenä
”Uskonto on tutkijan luomus” (Smith 1982) teoreettinen työkalu, tutkimuksen apuväline, näkökulma kattokäsite, jonka kautta tarkastellaan joukkoa ihmisten tekemiä asioita, joiden ajatellaan kuuluvan yhteen Paden (1992): vertaileva näkökulma liikkuu edestakaisin yleisen ja erityisen välillä

13 Uskonto yleiskäsitteenä

14 Uskonto yleiskäsitteenä

15 Uskonto tutkimuksen apuvälineenä
Tietosanat (data-sanat) ja teorialatautuneet käsitteet Tietosanat merkitykseltään varsin yksiselitteisiä kivi, kirja, kännykkä, kaappi, kukka, kello Teorialatautuneet käsitteet kehitetty kuvaamaan esim. ihmisyhteisön ilmiöitä Kulttuuri, taide, uskonto, globalisaatio, postmoderni sisällöistä hedelmällinen erimielisyys

16 Uskonto-käsitteen historiaa
Lähtökohta latinan religio-käsitteessä vielä uskonpuhdistuksen aikana tarkoitti kristinuskon eri muotoja Tutkimusmatkojen ja siirtomaavalloitusten aiheuttama muutos 1600-luvulla ”sen ja sen kulttuurin uskonto” Länsimainen ja kristilliseltä pohjalta nouseva käsite Ongelmallinen erityisesti tutkittaessa muita kulttuureja Määrittelyn merkitys

17 Uskonnon määrittelyn tapoja
Reaalimääritelmät ja leksikaalimääritelmät reaalimääritelmä: mitä uskonto on leksikaalimääritelmä: mitä uskonnolla tarkoitetaan tietyssä (uskonnollisessa) yhteisössä tai käyttöyhteydessä ongelmat: reaalimääritelmä vaatisi valtavan aineiston, jonka kerääminen edellyttää jo jonkinlaista määritelmää leksikaalimääritelmä sidoksissa vain tutkittavaan yhteisöön

18 Uskonnon määrittelyn tapoja
Kolmijako (Ketola 2001; Comstock 1971) Yliluonnollisen kautta määrittely Pyhä/profaani -erottelun kautta määrittely Perimmäisen huolenaiheen kautta määrittely

19 Uskonnon määrittelyn tapoja
Yliluonnollisen kautta määrittely ”Uskonto on uskoa henkisiin olentoihin” (Tylor 1920) ”Uskonto on yritys lepyttää ihmistä ylempiä voimia” (Frazer 1922) ”Uskonto on joukko myytein rationalisoituja rituaaleja, joiden avulla mobilisoidaan yliluonnollisia voimia saattamaan aikaan tai ehkäisemään muutoksia ihmisten tai luonnon tilassa” (Wallace 1966) ”Uskontoihin kuuluu jonkinlainen käsitys yliluonnollisesta olennosta, -maailmasta tai -voimasta ja käsitys siitä, että tämä yliluonnollinen on aktiivinen, että yliluonnollinen vaikuttaa tapahtumiin ja olosuhteisiin täällä maan päällä.” (Stark & Bainbridge 1985)

20 Uskonnon määrittelyn tapoja (yliluonnollisen kautta)
Lupaava määritelmä mukailee arkiajattelua Ongelmat sulkee ulkopuolelle ilmiöt, joissa voimia ei esiinny kaikkia yliluonnollisia olentoja ei välttämättä pidetä uskonnollisina olentoina jako perustuu länsimaiseen ajattelumalliin

21 Uskonnon määrittelemisen tapoja
Määrittely pyhä/profaani -erottelun kautta ”Uskonto on pyhiä, toisin sanoen erityisiä kiellettyjä, asioita koskevien uskomusten ja tapojen solidaarinen järjestelmä – uskomusten ja tapojen, jotka yhdistävät kaikki niihin uskovat yhdeksi moraaliseksi yhdyskunnaksi, jota kutsutaan kirkoksi. (Durkheim 1912) ”Uskonnollinen on sellainen ihminen, jolle jotakin on pyhää” (Söderblom 1914) ”Uskonto voi edelleen olla hyödyllinen termi, jos muistamme, että se ei välttämättä implikoi uskoa jumalaan, jumaliin tai henkiin, vaan viittaa kokemukseen pyhästä ja on siksi sukua olemisen, merkityksen ja totuuden ideoille” (Eliade 1969)

22 Uskonnon määrittelyn tapoja (pyhä/profaani)
Luontevaa ajatella, että uskontoa määrittää kokemus pyhästä Perustuu erottelulle Ongelma: Käsitteenä yhtä hankalasti määriteltävä kuin uskontokin