Skeema 4 1.2 Aivojen otsalohkot osallistuvat toiminnanohjaukseen Ydinsisältö Skeema 4 1.2 Aivojen otsalohkot osallistuvat toiminnanohjaukseen
Otsalohkot ovat tärkeässä roolissa toiminnanohjauksessa Phineas Gagen tapausta (1848) on tutkittu psykologiassa paljon. → Otsalohkojen etuosien vaurioituminen ja sen vaikutus toimintaan. → Rauhallisesta miehestä tuli äkkipikainen ja oikukas, epäluotettava, lapsellinen, ei pystynyt enää pitkäjännitteiseen työhön Otsalohkot säätelevät mm. muistia, tarkkaavaisuutta, motivaatiota, motoriikkaa ja tunne-elämää Tunne-elämä: otsalohkot ja limbinen järjestelmä yhteistyössä; ajatukset ja tunteet liitetään yhteen
Otsalohkovaurioiden vaikutukset Lue sivut 17-21 ja etsi, mitä otsalohkojen vaurioitumisesta voi seurata
Otsalohkovauriot vaikuttavat: toiminnanohjaukseen: ei pysty pitkäjänteiseen toimintaan, ei oma-aloitteisuutta työmuistiin: impulsiivisuus (esim. aterian valmistus häiriintyy, kun ei muista suoritusjärjestystä tai jokin vie mielenkiinnon muualle) persoonallisuuteen: masennus, itsekeskeisyys, välinpitämättömyys tunne-elämään: ilmeetön, ei pysty eläytymään muiden tunteisiin sosiaaliseen käyttäytymiseen, koska tekojen ja tunteiden yhteys on häiriintynyt: impulsiivisuus, kyvyttömyys hillitä vihan tunteita, karkeat puheet
Toiminnan toteutus vaatii motoriikan hallintaa (s. 23-24) Motoriikkaa tarvitaan paitsi liikkumiseen, myös sosiaaliseen kanssakäymiseen (ilmeet, eleet, puhe) Aivojen premotorisella alueella suunnitellaan liikkeet Liikesuunnitelma lähetetään primaariselle liikealueelle, joka toteuttaa liikkeet lähettämällä käskyt lihaksiin Vasemman aivopuoliskon primaari liikealue säätelee kehon oikean puolen liikkeitä ja päinvastoin Apraksia = vaikeus tehdä omasta tahdosta liikesarjoja, esim. kammata hiuksia Pikkuaivot ohjaavat liikkeitä mm. näkötiedon perusteella ja ylläpitävät tasapainoa