AISTIVAMMAT KUULOVAMMA NÄKÖVAMMA

Kuulovammaisuus - mitä se tarkoittaa Kuulovammainen on henkilö, jolla on jonkinasteinen tai -laatuinen kuulon alenema.   Kuulon alenemia ovat niin lievä huonokuuloisuus kuin täydellinen kuurouskin. Kuulon aleneman aste määritellään sen perusteella, miten voimakkaan äänen tulee olla, jotta henkilö kuulee sen mittausolosuhteissa. Saatu mittaustulos ilmaistaan useimmiten äänen voimakkuutena eli desibeleinä (dB).

Huonokuuloinen Kuulovammaisista suurin ryhmä on huonokuuloiset Huonokuuloisella henkilöllä kuulovamman aste ja sen kautta tarpeet, ongelmat ja käyttökelpoiset apuvälineet vaihtelevat suuresti Lääketieteellisen määritelmän mukaan huonokuuloinen on henkilö, jonka kuulovamma on osittainen ja joka kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla käyttämällä tukena huuliolukua Huulioluvulla tarkoitetaan huulilta lukemista Suurin osa yleisopetuksen kuulovammaisista oppilaista kuuluu tähän ryhmään

Kuuroutunut Kuuroutunut henkilö on menettänyt kuulonsa jossain vaiheessa elämänsä varrella, puheen oppimisen jälkeen.   Kuuroutunut henkilö tarvitsee tukimenetelmiä, kuten tekstitulkkausta tai viitottua puhetta, saadakseen selvää puheesta. Viitotussa puheessa puhuttua puhetta selvennetään samanaikaisten viittomien ja sormiaakkosten avulla. Kuuroutunut henkilö ei saa pelkästään kuulon kautta tai kuulokojeen avulla puheesta selvää. Nykyisin kuuroutuneilla on mahdollisuus saada sisäkorvaistute.

Miten kuulovamma vaikuttaa? Ihmisen kyky vastaanottaa tietoa ja keskustella muiden ihmisten kanssa on itsenäisen toimimisen ehtoja Kuulovamma vaikeuttaa näitä perustarpeita Tästä syystä hyvät kuunteluolosuhteet, kuulovamman huomioon ottaminen ohjauksessa, apuvälineiden käyttö ovat tärkeitä

Huonokuuloisille vaikeuksia tuottavat seuraavat asiat: keskustelutilanteet etenkin suuremmissa ryhmissä meluisassa ja kaikuisassa ympäristössä on vaikea saada selvää puheesta ja muista tärkeistä äänistä vaikea erottaa, mistä suunnasta ääni tulee erottaa hälyttimien, puhelinten, ovikellojen ja muiden laitteiden ääniä kuulokojeen käyttäjällä koje vahvistaa puheen lisäksi ympäristön hälyäänet lukea huulilta ja seurata viittomia, jos valaistus on riittämätön, häikäisevä tai kuulovammainen ei näe puhujaa saada tarpeellista tietoa, jos se annetaan ainoastaan kuuloon perustuen

Kuulovamma   Myös kuulovammoja on eriasteisia. Joku kuulee, mutta kuulee huonosti. Joku kuulee vain osan äänistä. Joku kuulee vain hälyäänet eli melun. Joku ei kuule mitään. Silloin on kuuro. Kuulo vaikuttaa puhekykyyn. Ellei kuule tai ymmärrä puhetta, on vaikea oppia itse puhumaan. Tarvitaan lääkäriä, joka tutkii kuulon. Hän arvioi myös, onko kuulolaite tai leikkaus tarpeen. Ellei niistäkään ole kunnolla apua, tarvitaan elekieltä ja viittomia. Viittomakieli on kuurojen oma kieli, heidän ensimmäinen kielensä eli äidinkielensä.

Moni oppii käyttämään apuna näköään, oppii lukemaan huulilta Moni oppii käyttämään apuna näköään, oppii lukemaan huulilta. Silloin näkee ja ymmärtää, mitä toinen sanoo, vaikka ei kuule mitään. Jos kuulovamma on vaikea, tarvitaan järjestelyjä koulussa, työssä ja asumisessa. Apuvälineet helpottavat myös kuulovammaisen elämää. Kuulovammainen voi tarvita tulkkia. Hän tarvitsee ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä hän tarkoittaa. Hän tarvitsee ihmisiä, jotka osaavat selittää asioita, vaikka elein ja viittomin. Muutoin hänkin voi eristyä

Kuulovamman määrittely Kuulovamman määrittelyyn vaikuttavat tekijät: vamman sijainti kuulonvajauksen suuruus missä elämänvaiheessa kuulovamma on saatu. Kuulovammaiset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:   huonokuuloisiin , jotka selviävät kommunikoinnista puheella, huuliolukua ja kuulolaitetta apunaan käyttäen kuuroihin,jotka käyttävät näköön perustuvaa viestintää, pääasiassa viittomakieltä ja kirjoittamista

Kuurot voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmään kuulovamman alkamisajankohdan mukaan: 1.Jos lapsi syntyy kuurona tai kuuroutuu ennen puheen oppimista, pidetään häntä varhaiskuurona 2.Mikäli lapsi kuuroutuu puheen oppimisen jälkeen, sanotaan häntä kuuroutuneiksi 3.Vanhuudessa kuulonsa menettäneet ovat vanhuuden kuuroja

lievä kun kuulovamma on lievä, lapsen on vaikea kuulla hiljainen puhe ja melussa hänellä on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä. Omassa puheessa on yleensä artikulaatiovirheitä.   keskivaikea vaikeaan keskivaikeassa kuulovammassa artikulaatiovirheet lisääntyvät ja äänen laatu alkaa muuttua. Ilman kuulokojetta puheinformaatiosta menetetään jopa puolet. Keskivaikeassa ja vaikeassa kuulovammassa kuulokoje ja huulioluku ovat tärkeitä puheen ymmärtämisessä. Oman puheen kehitys vaatii aktiivista kuntoutusta. erittäin vaikea kun kuulovamma on erittäin vaikea, lapsi ei kuule puhetta lainkaan. Kojeesta voi olla hyötyä mm. puheen rytmin opettelussa, mutta puheen erotteluun siitä ei ole apua. Mitä vaikeampi kuulovamma on , sitä enemmän harjoittelua vaatii puheen opetteleminen.

Näkövammaisuus Näkövammainen henkilö voi olla sokea tai eriasteisesti heikkonäköinen Näkö voi vaurioitua monella eri tavalla Syynä näkövammaan voivat olla synnynnäiset kehityshäiriöt, verkkokalvon perinnölliset rappeumat, näköratojen ei-synnynnäiset viat ja tapaturmat Lapsilla näkövammaisuuden yleisimmät syyt ovat synnynnäiset kehityshäiriöt ja näkörataviat

Näkövammaisella lapsella on usein vaikeuksia aistitoimintojen yhteiskäytössä Aistihavainnoista ei muodostu kokonaiskuvaa vaan yksittäisiä havaintoja, esim. puuron tuoksu, sen maku ja lämpötila aistimus eivät liitykään heti yhteen, vaan useiden toistojen jälkeen lapsi yhdistää tuoksun puuroon tai osaa varoa puuron

Kehonhahmotus ja jäsentäminen ovat vaikeita, koska näköhavainto ei tue kehon liiketuntemuksia Tilan hahmottaminen ja suuntien tunnistaminen voi olla vaikeaa, kun näköhavainnot eivät tue hahmotusta On tärkeää että näkövammainen lapsi saa tietoa tilasta äänen, liikkeen ja tuntoaistin avulla

Näin toimit näkövammaisen lapsen kanssa Kerro kuka olet Mainitse lapsen nimi kun puhuttelet häntä Puhuttele lasta ennen kuin kosketat häntä. Odottamaton kosketus voi tuntua ahdistavalta Kerro poistumisestasi ennen kuin lähdet lapsen luota Kerro ympäristö missä lapsi on Kerro mitä ympäristössä on - ohjaa lapsen käsiä

Nimeä suunnat ja esineet oikeilla sanoilla Nimeä suunnat ja esineet oikeilla sanoilla. Lapsen on mahdotonta ymmärtää epämääräisiä suuntakäsitteitä kuten ”täällä” tai ”tuolla” Käytä lähtökohtana lapsen omaa kehoa määritellessäsi mittasuhteita: tämä on yhtä suuri kuin kätesi tai yhtä pitkä kuin käsivartesi Kerro lapselle ennen kuin hän koskettaa jotain lämmintä, kylmää tai tahmeaa Pidä tavarat tietyillä paikoillaan. Anna lapsen hakea ja noutaa tavaroita itse. Kerro, kun siirrät tavarat toiseen paikkaan Anna lapsen hakea itse pudonneet tavarat. Kerro, miten lapsi löytää etsimänsä tavaran esim. ”liitu on oikealla jalkasi vieressä”

Hoitopaikassa on hyvä huomioida seuraavia asioita Valaistuksen on oltava riittävä ja suunnattu oikein Pöydän pinta ei saa kiiltää. On saatavilla erilaisia kaltevia pöytätasoja, joiden ääressä työskentely on näkövammaiselle lapselle mielekkäämpää. Voimakkaat selkeät värit, kontrastit taustan kanssa voivat helpottaa hahmottamista. Tärkeää on perehdyttää lapsi huolellisesti tiloihin, joissa hän päivittäin toimii. On tärkeää että aikuisten kielellinen ilmaisu lapselle on täsmällistä ja värikästä. Lapsi saattaa käyttää pitkäänkin kaikupuhetta. Kun lapsella on nälkä, hän saattaa ilmaista asian ”onko sinulla nälkä” tai ”haluatko ruokaa” Tällöin on syytä korjata lapsen ilmaisu oikeaksi ja vahvistaa persoonapronominien ”sinä” ja ”minä” oppimista.

Pienen näkövammaisen lapsen kädet ja sormet eivät vielä ole herkistyneet tuntemaan materiaaleja, muotoja ym. Erilaiset muotolaudat, muotopalapelit, tunnustelu- muistipelit kehittävät lapsen käsitystä asioista. Ohjaa lasta omatoimisuuteen jokapäiväisissä toiminnoissa (pukeminen, riisuminen, syöminen, WC:ssä käyminen jne.)

• Eri aistikanavien käytön huomioiminen toiminnassa (kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti) • Tee kuvien ääriviivat ”näkyviksi” koholle sokealle lapselle esim. erikeeper-liimalla. • Pidä tavarat tietyillä omilla paikoillaan. • Anna paljon onnistumisen kokemuksia, kehu kiitä ja kannusta! • Ota mukaan ryhmän toimintaan!

Näkövammaisille sopivia leikkimateriaaleja Kulkuspallot Soittimet Tunnustelupelit Heikkonäköisille sopivat hyvin pictogram- kuvat, voimakkaat värikontrastit   Näkövammaisten keskusliiton kautta on saatavilla useita erilaisia seurapelejä ja leikkivälineitä, jotka soveltuvat heikkonäköisten ja sokeiden lasten käyttöön.