Näkövammaisuus Petra Suonio Määritelmiä Toiminnallinen määritelmä vallalla nykyään Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikentyminen aiheuttaa.

Esitys aiheesta: "Näkövammaisuus Petra Suonio Määritelmiä Toiminnallinen määritelmä vallalla nykyään Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikentyminen aiheuttaa."— Esityksen transkriptio:

1 Näkövammaisuus Petra Suonio 2012

2 Määritelmiä Toiminnallinen määritelmä vallalla nykyään Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikentyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä  Lähtökohtana henkilön oma näkemys WHO:n luokitukset näkövammaisuudesta Otetaan huomioon mm. näöntarkkuus ja näkökentän puutteet Heikkonäköisestä aina täysin sokeaan

3 Näkövammainen henkilö Normaali näöntarkkuus on 1,0 Näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0,3, sokeaksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt Huom! Näkövammaiseksi ei luokitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä on normaali näkö

4 Heikkonäköisyys - sokeus Heikkonäköisyys  Ilmenee eri tavoin : esim. ihminen ei näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä tai jäljellä olevan tarkan näön avulla ihminen kykenee lukemaan, mutta ei näe ympäristöään  usein myös hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä Sokeus  Täydellinen sokeus on harvinaista  Sokeat voivat nähdä valon ja jopa hahmoja  Toiminnallisesti sokeaksi määritellään henkilö silloin, kun hän on menettänyt mm. suuntausnäön vieraassa ympäristössä sekä lukunäön tavanomaisessa mielessä, mutta hän saattaa pystyä lukemaan erityisapuvälineiden kuten lukutelevision avulla

5 Määritelmiä Näkövammaisuuden raja riippuu siitä, minkälaista näkökykyä yhteiskunta edellyttää jäseniltään Esim. erilaisten automaattien lisääntyminen lisää myös näkövammaisuutta Näkövamman aiheuttamaan haittaan vaikuttaa monet tekijät Vammautumisikä, psyykkinen sopeutumiskyky, uusien asioiden omaksumiskyky ym.

6 Näkövammojen ilmeneminen mm. Näkökentän keskeinen puutos Putkinäkö Epätasainen näkökenttä Näkökentän toisen puoliskon puutos Värinäön heikentyminen Kontrastien erotuskyvyn vaikeus Heikko silmän mukautumiskyky, esim. sopeutuminen valoon ja hämärään Ympäristön havainnoimisen ongelmat, mm. etäisyyksien arviointi Tasoerojen havaitseminen Hämäräsokeus, häikäistyminen

7 Yleisyys Suomessa n. 80 000 näkövammaista  Sokeita n. 10 000 70 000 ikääntyneitä ja 10 000 työikäisiä Vuosittain syntyy n. 70- 100 lasta, 5% näkövammaisista lapsia 90% sokeista ja 80% heikkonäköisistä asuu kehitysmaissa

8 Näkövammaisuuden aiheuttajat Yleisimmät aiheuttajat kaihi ja silmänpohjan rappeuma ( näön sumentuminen & näöntarkkuuden heikkeneminen ) Lapsilla ja nuorilla Synnynnäiset kehityshäiriöt ( esim. harmaakaihi, verkkokalvon vauriot)  Vahvasti perinnöllisiä Ei- synnynnäiset viat, kuten näkökentän puutokset, tapaturmat Keskosuus neljänneksi yleisin näkövamman aiheuttaja 75%:lla näkövammaisista lapsista on myös muita vammoja

9 Jatkuu… Työikäisillä Verkkokalvon rappeutuma, näköratojen viat, synnynnäiset kehityshäiriöt ja diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset Työtapaturmien ja tulehdusten aiheuttamat näkövammat ovat vähentyneet, koska työsuojelua on tehostettu ja lääketiedettä kehitetty Ikääntyneillä mm. Silmänpohjan ikärappeuma, harmaakaihi Kaihi eli harmaakaihi pystytään poistamaan leikkaamalla -> joten kaihin aiheuttama näkövammaisuus on Suomessa vähäistä

10 Näkövammainen vauva Ei ole tavallisia ilmeitä Ei vastaa hymyyn Ei ojentele käsiään syliin tahtomisen merkiksi Säikähtelee ääniä Arka ja itkuinen Motorinen velttous Blindismi eli painelee käsillä silmiään

11 Keskeistä näkövammaisen lapsen kohtaamisessa Puhuminen  Mainitse lapsen nimi, kun puhuttelet häntä  Kerro kuka olet  Puhuttele lasta, ennen kuin kosketat häntä  Kerro lapselle poistumisestasi Kuvaile  Kuvaile lapselle hänen lähiympäristöään  Anna lapsen koskea ja tutkia, haistaa, maistaa, kuunnella  Selvitä, ettei kaikkea voi tunnustella mikä näkyy eikä kaikkea voi nähdä minkä tuntee  Havainnollista asia, jos se on mahdollista: oikea esine, pienoismalli jne.

12 ..jatkuu Kosketa  Ohjaa lapsen käsiä, käsi-käden-päällä -menetelmällä  Opeta lapselle systemaattinen käsillä tutkimismenetelmä sekä auttavan ja aktiivisen käden - menetelmä (toinen käsi pitää astiaa, sillä aikaa kun toinen etsii lelun pöydältä ja laittaa sen astiaan)  Tarvittaessa anna tuntokokemus suulle  Seiso lapsen takana opettaessasi hänelle jonkin tietyn liikkeen. Tee liike yhdessä lapsen kanssa Nimeä  Nimeä suunnat ja esineet oikeilla sanoilla  Käytä sanoja katsoa ja nähdä  Käytä lähtökohtana lapsen omaa kehoa määritellessäsi mittasuhteita, kuten tämä on yhtä suuri kuin kätesi

13 ..jatkuu Ohjaa  Luo selkeä päivärytmi, käytä signaaleja  Pidä tavarat omilla tietyillä paikoillaan  Anna lapsen itse hakea ja viedä takaisin paikoilleen tavarat  Opeta järjestelmällinen etsimismenetelmä; kaarevin liikkein kehosta poispäin  Käytä tukevia alustoja pöydän ääressä työskenneltäessä  Tee kuvien ääriviivat "näkyviksi" koholle sokealle lapselle esim. erikeeperillä  Mikäli lapsella on näönkäyttöä, hyödynnä se ohjauksessa (kontrastit, suurennokset, valaistus jne. )

14 Näkövammaisten kuntoutuminen Näön kuntoutus Jäljellä olevan näön harjaannuttaminen Korvaavien tapojen kehittäminen Ympäristön selventäminen Liikkumistaidon kehittäminen Näkövammaisen turvallinen liikkuminen erilaisissa ympäristöissä Mahdollisimman itsenäisen liikkumisen tukeminen erittäin tärkeää

15 Näönkuntoutus heikkonäköisille Näönkuntoutuksessa etsitään sopivat keinot ja apuvälineet, joiden avulla heikkonäköinen henkilö selviää paremmin lukemisesta ja muista päivittäisistä toimista Sovitetaan apuvälineitä ja opetetaan niiden käyttöä Asiantuntijoina toimivat silmätautien erikoislääkäri, optikko, näönkäytönopettaja sekä neurologisissa tapauksissa neuropsykologi

16 Liikkumistaidon ohjaus Liikkumistaidon ohjauksessa arvioidaan mahdollisten apuvälineiden kuten valkoisen kepin tarve. Valkoisen kepin valintaan vaikuttavat muun muassa liikkujan näkötilanne, ikä ja tapa liikkua. Liikkumistaidossa etsitään keinoja, joilla heikkonäköinen ihminen voi selviytyä jäljellä olevan näkönsä avulla erilaisissa tilanteissa turvallisesti. Valkoisen kepin käyttöä harjoitellaan eri tilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä kuten sisällä ja ulkona.

17 Näkövammaisten yleisimmät apuvälineet Näkövammainen tarvitsee usein erilaisia apuvälineitä selviytyäkseen päivittäisistä askareista ja tiedonsaannista Liikkumista helpottavat apuvälineet Valkoinen keppi opaskoira Päivittäisiä askareita helpottavat apuvälineet Esim. kaatonokka mehutölkkiin, langan pujotin, isonäppäiminen puhelin, pistekirjoitus kellot & laskimet ym.

18 Valkoinen keppi Toimii tuntoaistin apuna ja sen avulla saa tiedon kulkureitin tasoeroista, pintamateriaaleista, reunakivistä ja reitillä olevista vyötärön alapuolisista esteistä Valkoinen keppi myös kertoo näkövammasta muille liikkujille Kepin pituus, käyttötapa ja tarve vaihtelevat olosuhteiden mukaan Kulkiessaan henkilö liikuttaa keppiä edestakaisin kulkuväylän pinnan yläpuolella -> havainnoi ympäristöään kuuntelemalla omien askeltensa ja kepin aiheuttamia ääniä ja kaikuja Valkoisella kepillä ei voi huomata vyötärön yläpuolella olevia esteitä

19 Opaskoira Opaskoira pitää opastettavan kulkureitillä, kiertää esteet, pysähtyy ennen teiden ja katujen ylityksiä ja ilmaisee hidastamalla tai pysähtymällä maassa olevat esteet Osaa hakea myös käskystä kohteita, kuten portaan, suojatien ja bussipysäkin Hankalia paikkoja opaskoirille rakennetussa ympäristössä ovat mm.:  vinot suojatiet (koiran on vaikea säilyttää suunta)  suojatiet ilman reunakiviä (koiran on vaikea havaita suojatien alkamiskohta)  liukuportaat (koirilta kiellettyjä matkustuspaikkoja)  korkeat paikat, joissa on läpinäkyvät seinät (voivat pelottaa koiraa)

20 Lukutelevisio  laite, joka suurentaa paperilla olevan tekstin tai kuvan  Lukutelevision käyttötarpeen ratkaisee painetun tekstin lukutarve  Lukutelevision avulla voidaan kirjoittaa käsin muistiinpanoja, täyttää lomakkeita, katsoa kuvia tai tutkia tekstiä jota ei muilla apuvälineillä voi lukea

21 Apuvälineet jatkuu.. Memona Plus muistiinpanolaite Suurennusohjelma  Suurentaa kaiken jopa 16-kertaiseksi  Sisältää puheominaisuuden Pistenäyttö  Tietokoneeseen liitettävä lisälaite

22 Jatkuu… Apuvälineiden käyttö Pistekirjoitus Muut apuvälineet Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen harjoittelu Vuorovaikutus-, kommunikointi- ja draamaharjoitukset Itsenäisen elämisen taidot, Esim. hygieniasta huolehtiminen, asioinnit, ruoanlaitto, siivoaminen, vapaa-ajan vietto

23 Miten ympäristö voi huomioida näkövammaisen Esteet pois kulkureiteiltä Yläesteet pois (pään korkeudella olevat) Opasteet näkyville paikoille Teksteissä selkeät kontrastit Pintamateriaalinen erot Hyvä valaistus Yleisesti ympäristön selkeys

24 CELIA Valtion ylläpitämä erikoiskirjasto Tuottaa ja välittää kirjallisuutta kaikille niille, jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi voi lukea tavallisia painettuja kirjoja – esim. näkövammaisille, luki- ja oppimisvaikeuksisille ja kehitysvammaisille Ilmaiset lainauspalvelut  mm. ääni-, piste- ja elektroniset kirjat Oppikirjojen valmistus ja myynti Vuosittain Celia tuottaa saavutettavaan muotoon n. 30 % kaikesta Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta

25 Lähteet… Näkövammaisten keskusliitto Näkövammarekisterin vuosikirja 2009 Malm ym. 2006. Esteistä mahdollisuuksiin. Vammaistyön perusteet