Kuulovammaisuus Kuntoutumisen tukeminen s

Esitys aiheesta: "Kuulovammaisuus Kuntoutumisen tukeminen s"— Esityksen transkriptio:

1 Kuulovammaisuus Kuntoutumisen tukeminen s. 90-94
Kuuleminen Kuulemamme äänten ominaisuudet jaetaan äänen korkeuteen eli taajuuteen ja äänen voimakkuuteen eli äänenpaineeseen Äänen korkeus ilmaistaan herzeinä (Hz) -> ihmisen puhe muodostuu erilaisista äänteistä ja niiden yhdistelmistä, joiden muodostamiseen tarvitaan myös taajuuksia -> puheen ymmärtämisen kannalta tärkeimmät taajuudet ovat Hz; nuorena kuulee ääniä, joiden taajuus vaihtelee Hz Äänen voimakkuuden aistiminen riippuu äänenpaineesta -> pienin normaalikuuloisen kuulemma äänenvoimakkuus on 0 desibeliä (dB, kuulon mittaukset) = puhealueen kuulokynnys -> kuiskaus n. 40dB, tavallinen puheääni n. 60dB, huuto n. 85dB Kuulemisen ongelmat kuulon kypsymisiässä vaikeuttavat kielen kehitystä ja käyttöä puheessa, lukemisessa, kirjoittamisessa, oppimisessa ja kommunikaatiossa -> pitkään kestänyt vähäinenkin kuulon alenema aiheuttaa lievää kielellisen kehityksen viivettä, varhaista kielen kehitystä Sisäkorva ja keskushermoston kuulojärjestelmä kehittyvät sikiökaudella ja kuuloradan hermostollinen kypsyminen jatkuu vielä syntymän jälkeen -> ulkokorvan, välikorvan, simpukan ja kuulohermon on kyettävä välittämään riittävästi ääniärsykkeitä aivoihin Kuulon kypsyminen ja harjaantuminen jatkuvat aikuisikään asti; sisäkorvan kuulosolujen rappeutuminen alkaa kymmenen ikävuoden jälkeen

2 Kuulovamman määrittelyä
Lievästi tai keskivaikeasti huonokuuloinen lapsi - kuulee puhetta kuulokojeen avulla -> oppii kielen kuuntelemalla ja kuulemalla kuulokojeen ja muiden apuvälineiden avulla - lapsi käyttää kommunikoinnissaan puhetta - pystyy kommunikoimaan huuliolukua tukena käyttäen - suurin osa kuulovammaisista lapsista kuuluu tähän ryhmään - 60% lasten/nuorten huonokuuloisuudesta liittyy perimään (usein yhden geenin mutaatio, kaliumkanaviin liittyvä mutaatio on havaittu); bakteerien aiheuttamat aivokalvontulehdukset ovat selvästi vähentyneet rokotuksen myötä Vaikeasti/erittäin vaikeasti kuulovammaiset lapset - kuulevat voimakkaita ääniä, mutta eivät pysty kuulon avulla oppimaan puhekieltä - kuulee kuulokojeella jotakin - käyttävät kommunikoinnissaan viittomakieltä, viitottua puhetta, tukiviittomia ja muita korvaavia kommunikaatiokeinoja - osa lapsista jo varhain kaksikielisiä ja kokevat kuuluvansa sekä kuulevien että viittomakielisten yhteisöön

3 Kuulovamman määrittelyä
Kuuroutunut lapsi - on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen - ei saa selvää puheesta kuulokojeenkaan avulla - lapsi kommunikoi puheella, tarvittaessa tukimenetelmät : kuvat, viitottu puhe - on todettu, että lapsen menettäessä kuulonsa ennen kolmen vuoden ikää, usein unohtaa jo oppimansa puhutun kielen Kuuro lapsi - lapsen ensimmäinen ja tärkein kieli on viittomakieli - puhuttua kieltä lapsi oppii näkemiseen perustuvilla menetelmillä, lukemisen ja kirjoittamisen avulla - osa kuuroista lapsista oppii riittävän puheterapian avulla tuottamaan puhetta

4 Kuulovamman määrittelyä
Kuulomonivammainen lapsi - lapsella on jonkinasteisen kuulovamman lisäksi normaaliin kehitykseen vaikuttava yksi tai useampi vamma (esim. liikunta-, kehitys-, näkövamma, varhaisen kielenkehityksen erityisvaikeus/dysfasia, autismi) Sisäkorvaistutteen saa Suomessa yli 80%:a vaikeasti kuulovammaisista lapsista. Tavoitteena on, että lapsella on mahdollisuus oppia kuulemaan, ymmärtämään ympäristön äänien merkityksen ja alkaa vähitellen kommunikoimaan puheella (kuuloaste jää kansainvälisten tutkimusten mukaan 40 dB:n tasolle). Viittomakielen hallinta antaa lapselle mahdollisuuden kasvaessaan valita kuuluuko kuulevien vai viittomakielisten kulttuuriin vai molempiin.

5 Erilaiset kuulovammat
Kuulokoje otetaan käyttöön, jos lapsen kuulo molemmissa korvissa on alentunut lähelle 30 desibeliä tai enemmän. Konduktiivinen eli johtumis- tai välikorvavika - korvakäytävä voi olla epämuodostunut tai rajoittunut tärykalvon ja kuuloluiden toiminta, jolloin äänen pääsy sisäkorvaan estyy -> puhe kuuluu heikosti Sensorineuraalinen eli sisäkorvavika - sisäkorvan simpukan aistinsolua ottaa vastaan ja välittää aivoihimme sähköimpulsseina sen mitä kuulemme -> osittainenkin vika toiminnassa haittaa tiedonkulkua aivoihin -> lapsi kuulee puhetta, mutta ei erota kaikkia äänteitä ja sanoja oikein kuulokojeenkaan avulla Sentraalinen kuulovika - vika keskushermostossa, aivorungossa tai –kuoressa -> kuulonalenema ei välttämättä näy kuulontutkimuksissa, vaan ongelmat ilmenevät kuullun ymmärtämisessä

6 Mikrotia ja atresia - mikrotia = ulkokorvan ja korvakäytävän epämuodostuminen, joka voi olla tois- tai molemmin puolinen (esim. korvakäytävä on hyvin kapea tai sitä ei ole) -> atresia = korvakäytävän umpeuma - voi liittyä myös muuhun oireyhtymään - kuulovika on välikorvatyyppinen, jolloin sisäkorvan toiminta on normaali, mutta ääni ei pääse sisäkorvaan saakka riittävän voimakkaana Toispuoleinen kuulovamma - puheen erotuskyky on alentunut vähäisessäkin taustamelussa ja lapsi joutuu lukemaan huulilta ymmärtääkseen puhetta - yhdellä korvalla kuunnellessa myös suuntakuulo puuttuu Lievästi alentunut kuulo - lapsi kyselee usein ”mitä”, käyttää voimakasta ääntä tai puhuu muiden puheen päälle - äänten erottelukyky heikentyy hälinässä, äänteet sekoittuvat ja niistä on vaikea saada kuulon avulla selvää - näön antama tuki tärkeää -> lapsi saa vihjeitä puheen ymmärtämiseksi katsomalla puhujan kasvoja, huulilta lukeminen; lapsella ei välttämättä ole kuulokojetta

7 Kuuloon/kuulemiseen vaikuttavat korvan sairaudet
Välikorvan tulehdus - alentaa kuuloa desibeliä - hoitamattomana tai oireettomana voi johtaa liimakorvaan, jolloin välikorvan liikkuvat osat lukkiutuvat tulehduseritteen takia -> kuulokynnys voi laskea desibeliä - sisäkorvaistutteen saaneen lapsen välikorvatulehdus on aina hoidettava korvalääkärillä - tulehtuneessa korvassa voi yleensä pitää kuulokojetta, jos eritettä ei enää vuoda - kuulokojeen korvakappale estää vahan poistumisen ja korvakäytävään voi kerääntyä vahatulppa helpommin - kova korvakappale voi iskusta aiheuttaa mekaanisen vaurion korvakäytävään, jolloin korvasta voi vuotaa verta; korvakäytävä voi tulehtua tai aristaa myös allergisen reaktion takia

8 Milloin syytä epäillä, että lapsen kuulo on alentunut?
Lapsi ei säpsähdä koviakaan ääniä tai reagoi vain niille Lapsi ei käännä päätään äänilähdettä kohti Lapsen jokeltelu vähenee eikä muutu sanoiksi n. 1,5 vuoden iässä Jo opitut ensisanat häviävät puheesta Lapsen puheen kehitys on viivästynyt Puheen äänensävy tai melodia on poikkeava, kimeää tai liian matalaa Puheessa on runsaasti virheitä, puuttuvia tai sekaantuvia äänteitä Lapsi kääntää tarkkaan kuunnellessaan toisen korvan puhujaa kohti Lapsi kyselee toistuvasti ”mitä?” Lapsi tai koko perhe käyttää kovaa ääntä Lapsi leikkii äänekkäitä ja kolisevia leikkejä Lapsi on erityisen vilkas ja utelias sekä pyrkii näkö- ja tuntoaistin avulla tutkimaan ympäristöään -> keskustelu vanhempien kanssa, neuvolasta tarvittaessa jatkotutkimuksiin keskussairaalaan (ensin suljetaan pois mahdolliset korvatulehdukset ja muut korvan sairaudet)

9 Kuulovamma/kommunikointi/tukitoimet
Lievä kuulovamma / 20dB-40dB: Vaikeuksia kuulla hiljaista puhetta etenkin ryhmätilanteissa Puheenerotus hälytilanteissa hankalaa Tarvitsee suotuisat kuunteluolosuhteet ja hyvän valaistuksen Sopiva istumapaikka ryhmätilanteissa Hyötyy havainnollisesta ja näköön perustuvasta materiaalista, toiminnasta, opetuksesta Hyötyy pienestä ryhmästä -> hälyä vähemmän, ohjaus-, toiminta- ja leikkitilanteet rauhallisempia Saattaa tarvita puheterapiaa Hyötyy kuulokojeesta ja huulilta lukemisesta

10 Keskivaikea kuulovamma / 40dB-70dB:
Vaikeuksia puheen kuulemisessa, varsinkin ryhmätilanteissa Siirtymätilanteissa syntyvä häly haittaa kuulemista ja puheen erottamista Vaikeuksia kuulla etenkin konsonantteja, mikä ilmenee lapsenkin puheessa Usein tarvetta puheterapiaan Hyötyy lapsiryhmän jakamisesta pienryhmiin Suotuisat kuunteluolosuhteet, hyvä valaistus Istumapaikan sopiva valinta eri tilanteissa Hyötyy paljon huulilta lukemisen mahdollisuudesta Hyötyy havainnollisesta ja visuaalisesta materiaalista, ohjauksesta Saattaa tarvita viittomia puheen tukena Tarvitsee kuulokojeen ja hyötyy FM-laitteesta

11 Vaikea kuulovamma 70dB-95dB:
Mahdollisesti kuulee voimakkaan puheen lähietäisyydeltä Kuulokojeellakin puheenerotus on vaikeaa, varsinkin konsonantteja on vaikea erotella Viivästyneen puheen kehityksen vuoksi puheterapia Ryhmän koko, kuunteluolosuhteet, valaistus, huuliltalukemisen mahdollisuus tärkeää huomioida kuten ed. kohdissakin Hyötyy havainnollisista ja eri aistikanavia käyttävistä materiaaleista, toiminnoista, ohjauksesta Saattaa tarvita viittomia puheen tukena Kuulokojeista tai sisäkorvaistutteesta saatavasta hyödystä riippuen saattaa tarvita viittoma(kielen)tulkkia tai viittoma(kielen)taitoisen avustajan Tarvitsee kuulokojeet; sisäkorvaistute harkitaan yksilöllisesti Tarvitsee FM-laitteen

12 Erittäin vaikea kuulovamma > tai 95dB:
Suurin osa näistä lapsista saa sisäkorvaistutteen n. yksivuotiaana toiseen tai molempiin korviin Puheterapia erityisen tärkeää Sisäkorvaistutteen avulla kuuleminen ja kommunikointi puhekielellä ja FM-laitteen käyttö on mahdollista Suotuista kuunteluolosuhteet ja huuliltalukemisen mahdollisuus tärkeitä Hyötyy rauhallisesta, kuuntelemiseen kannustavasta ympäristöstä ja pienryhmätoiminnasta Hyötyy merkittävästi havainnollisesta ja eri aistikanavien käyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjauksesta, opetuksesta ja materiaaleista Tarvitsee viittomilla tuettua tai viittomakielistä kommunikointia Tarvitsee vittomakielentulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa, mikäli ei ole sisäkorvaistutetta tai siitä saatava hyöty ei riitä puheen kuulemiseen, erotteluun ja ymmärtämiseen

13 Kuntoutus ja apuvälineet
Lapsen kuulontutkimusvastuu ja kuntoutuksen järjestämis- ja seurantavastuu kuuluvat yliopisto- ja keskussairaaloille. Sairaalassa laaditaan kuntoutussuunnitelma ohjaamaan lääkinnällisen kuntoutuksen etenemistä. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen lapselle sovitetaan kuulokojeet ja suunnitellaan kuntoutustoimenpiteet: puheterapia, apuvälineiden hankinta, sopeutumisvalmennuskursseille ohjaaminen, kuntoutusohjaajan palvelut ja sopivan päivähoitomuodon valinta (yleensä normaaliryhmissä, osa kuulovammaisten lasten erityisryhmissä). Kuulokojeita käyttävä lapsi käy kuulokeskuksessa seurantakäynneillä 1-2 kertaa vuodessa.

14 Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma
Päivähoitolaki edellyttää, että kuulovammaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma, joka on yhdensuuntainen terveydenhuollon kuntoutussuunnitelman kanssa Mukana laadinnassa vanhemmat, puheterapeutti, muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt sekä kuntoutusohjaaja sairaalan kuntoutustyöryhmän edustajana Päivähoidon henkilöstön havainnot lapsen kuulosta, kielellisestä ja kokonaiskehityksestä vaikuttavat jatkokuntoutuksen suunnitteluun (tärkeää esim. kun arvioidaan kouluvalmiutta); päivähoidon edustaja osallistuu tutkimusjakson loppupalaveriin joissakin sairaaloissa Kuntoutuksen päälinjoista sovitaan vanhempien ja kuntoutusvastuussa olevan sairaalan kanssa. Päivähoidon kuntoutussuunnitelma on työväline lapsen kehityksen seurantaan sekä tukipalvelujen arviointiin ja tarkistetaan ½ - vuoden välein ja tarvittaessa Kouluun siirtymävaiheessa lapselle laaditaan HOJKS, HOPS tai HOPPI, jossa päivähoidon edustaja mukana

15 Kuulokojeet Yleisin paristoilla toimiva, ääntä akustisesti vahvistava korvantauskuulokoje -> auttaa kuulemaan paremmin Uusimmat kojeet mahdollistavat erilaisten kuunteluohjelmien käytön erilaisissa ääniympäristöissä Kuulokojeissa on usein kuunteluohjelma (T) -> voidaan kuunnella induktiosilmukalla esim. TV:tä tai ryhmäkuuntelulaitetta Kojeista saatava hyöty on oleellisesti riippuvainen taustamelusta Lapsi tottuu kuulokojeen tuottamaan uuteen äänimaailmaan aktiivisen harjoittelun myötä (kestää muutamia kuukausia) -> voi olla rasittavaa ja lapsi tarvitsee välillä lepotaukoja Korvantauskoje, korvakäytäväkoje ja luujohtokoe (johtaa luun kautta äänen sisäkorvaan – lapsille, joilla korvakäytävän tai välikorvan epämuodostuma)

16 Sisäkorvaistute Koostuu ulkoisista ja sisäisistä osista Ulkoinen: mikrofoni, puheprosessori ja lähetin Sisäinen: ihon alla oleva vastaanotin ja sisäkorvan simpukkaan asetettava elektrodinauha Sisäkorvaistute muuttaa äänen sähköiseksi ja välittää sen suoraan sisäkorvaan ja sieltä kuulohermoon. Tarkoitettu lapsille, joille tavallinen kuulokoje ei anna riittävää apua puheen ymmärtämiseen Suomessa saa suurin osa vaikeasti kuulovammaisina syntyneistä lapsista Mahdollistaa ympäristön ja puheäänen kuulemisen ja sitä kautta puhekielen oppimisen (yksilölliset erot suuria) Puhutaan kuuloiästä -> lasketaan alkavaksi sisäkorvaprosessorin kytkemisestä päälle ja se on aina vähemmän kuin kronologinen ikä

17 Sisäkorvaistute

18 Tärkeää muistaa: Tutustu lapsen kuulokojeisiin ja niiden toimintaan Opettele laittamaan kojeet lapsen korviin sekä vaihtamaan paristot Tarkista päivittäin kojeiden toimivuus ja että paristoissa on virtaa, varaparistoja oltava saatavilla Tarkista, että korvavaha tai kosteus eivät tuki korvakappaleen äänikanavaa Tarkista, että kojeessa on oikeat säädöt Ilmoita vanhemmille, jos koje vinkuu usein eikä asia muutu korvakappaleen asentoa korjaamalla Opettele lapsen kanssa kojeiden laittamista korviin Suojaa kuulokojetta kosteudelta, pölyltä ja kuumuudelta Kuulokojeet otetaan pois vasta iltasadun lukemisen jälkeen Tarvittaessa saat lisäopastusta vanhemmilta ja kuntoutusohjaajilta

19 Ryhmäkuuntelulaite Kuulokojeella kuuntelua vodaan helpottaa ja selkiyttää radiotaajuudella toimivalla FM-laitteella (RT-laite, ryhmäkuuntelulaite) Puhujalla lähetin ja lapsella vastaanotin -> puhe siirtyy langattomasti vastaanottimeen ja siitä lapsen kuulokojeeseen Puhujan puhe välittyy lapselle ilman ympäristön hälyääniä ja etäisyyden tuottamaa äänen vaimentumista -> lapsi kuulee puhujan äänen korvan vierestä Vastaanottimessa voi olla mikrofoni myös ympäristön ääniä varten, jolloin muiden lasten vastaukset kuuluvat paremmin

20 Kommunikaatiomenetemät
Huulilta lukeminen Huulien ja suun liikkeitä lukemalla tarkennetaan viestiä ja kuultuja äänteitä -> selkeä, luonnollinen artikulointi Tukiviittomat/avainviittomat Tärkeimmät sanat viitotaan (viittomamerkit viittomakielestä, puhe rinnalla) Nalleviittomat helpotettuja käsimuotoja Viitottu puhe Puhekielen rakenteeseen ja sanajärjestykseen sekä selkeään artikulaatioon perustuvaa kommunikointia; puheen mukainen viittominen Vinkkipuhe Apuväline huulilta lukemisen helpottamiseksi -> auttaa lasta omaksumaan puhekielen mallin visuaalisesti Puhuja selventää puhettaan käsimerkeillä -> käsimuoto ilmaisee konsonantin ja käden paikka vokaalin -> yhdessä huulion kanssa muodostavat tavuja Seuraa tarkasti puhuttua kieltä

21 Kommunikaatiomenetemät
Kuvasymbolit Auttaa lasta, joka ei osaa viittoa Käytetään myös puheen ja viittomien kanssa (aina puhe rinnalla) Helpottaa sanojen mieleen palauttamista, puheen ymmärtämistä ja tuottamista Piirtäminen Esim. nopean piirtämisen menetelmä Viittomakieli Kuurojen kieli, joka koostuu viittomamerkkien lisäksi kehonasennoista, eleistä, ilmeistä ja suun liikkeistä Oma kielioppirakenteensa Viittovalla lapsella oikeus saada tulkkipalveluja päiväkotiin (Kela/180 t/vuodessa)

22