III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos Vahvojen sidosten ominaisuudet 12 Kovalenttinen sidos

12 Kovalenttinen sidos Keskustelun pohjaksi Luettele tuntemiasi molekyylejä Miten molekyyli muodostuu? Mitä eroa on rakennekaavalla ja molekyylikaavalla? Mitä tarkoittaa vapaa elektronipari? Vetävätkö kaikki atomit elektroneja puoleensa yhtä voimakkaasti? 12 Kovalenttinen sidos

Kaksiatomisina molekyyleinä esiintyvät alkuaineet Atomeista molekyyleiksi Jalokaasuja lukuun ottamatta epämetalliatomit muodostavat aina sidoksen toisen epämetalliatomin kanssa. Kaksiatomisina molekyyleinä esiintyvät alkuaineet H2 vety N2 typpi O2 happi F2 fluori Cl2 kloori Br2 bromi I2 jodi 12 Kovalenttinen sidos

Molekyyleissä on kovalenttinen sidos Molekyyleissä atomeja sitoo yhteinen elektronipari, joka muodostaa vahvan kovalenttisen sidoksen. Kovalenttinen sidos muodostuu atomin uloimman kuoren parittomilla eli valenssielektroneilla. Atomi pyrkii oktettiin muodostaessaan sidoksia. Yhteinen elektronipari vetää sähköisesti puoleensa molempia sidokseen osallistuvia atomeja. 12 Kovalenttinen sidos

Vetymolekyylissä on yksi kovalenttinen sidos Rakennetta, jossa valenssielektronit merkitään pisteillä, kutsutaan Lewis-rakenteeksi 12 Kovalenttinen sidos

Vain valenssielektronit osallistuvat sidoksen muodostukseen Parilliset valenssielektronit muodostavat vapaan elektroniparin Parittomat valenssielektronit muodostavat sidoksen 12 Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos voi olla moninkertainen Kovalenttinen sidos voi olla myös kaksoissidos Kovalenttinen sidos voi olla myös kolmoissidos Happimolekyyli O2 Typpimolekyyli N2 12 Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos voi muodostua eri atomien välille Metaanimolekyyli muodostuu yhdestä hiiliatomista ja neljästä vetyatomista Kloorivetymolekyyli muodostuu yhdestä vetyatomista ja yhdestä klooriatomista 12 Kovalenttinen sidos

Esimerkki Miksi hiilidioksidimolekyylissä on kaksi kaksoissidosta hiilen ja hapen välillä? Ratkaisu: Hiilidioksidin kemiallinen kaava on CO2. Hiili kuuluu ryhmään 14, joten sillä on neljä valenssielektronia. Happi kuuluu 16. ryhmään ja se tarvitsee kaksi elektronia saadakseen uloimman kuorensa täyteen. Yksi hiiliatomi jakaa kaksi elektroniansa kummankin kahden happiatomin kanssa, jolloin kaikki kolme atomia saavat uloimmat kuorensa täyteen. 12 Kovalenttinen sidos

Poolisuus on molekyylin ominaisuus Elektronegatiivisuus kuvaa aineen kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja kovalenttisessa sidoksessa 12 Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos voi muodostua eri atomien välille Osittaisvaraukset Muodostuvat, kun elektronegatiivisempi atomi vetää yhteisen elektroniparin elektroneja voimakkaammin puoleensa kuin elektropositiivinen atomi Kloori on elektronegatiivisempi ja saa negatiivisen osittaisvarauksen Vety on elektropositiivisempi ja saa positiivisen osittaisvarauksen 12 Kovalenttinen sidos

Pooliset ja poolittomat molekyylit Symmetriset molekyylit ovat poolittomia Alkuainemolekyylit ovat poolittomia Metaanimolekyyli on täydellinen tetraedri. Metaani on pooliton molekyyli Typpimolekyylissä N2 sidoselektronit ovat tasaisesti jakautuneet kummallekin typpiatomille Hiilidioksidimolekyyli on sauvamainen molekyyli. Hiilidioksidi on pooliton molekyyli 12 Kovalenttinen sidos

Pooliset ja poolittomat molekyylit Epäsymmetriset molekyylit ovat poolisia Vesi on poolinen molekyyli Vedessä sidokset ovat suuntautuneet siten, että osittaisvaraukset eivät kumoudu 12 Kovalenttinen sidos