Konstruktivismi Tekijä Bogi Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Constructivism_(learning_theory)

Opiskelijan olemus Oppilas, kuin ainutlaatuinen yksilö - jokainen oppilas on ainutlaatuinen, jolla on ainutlaatuinen tarpeet ja tausta. - oppilas on monimutkainen ja multidimensional. - opiskelijan ainutlaatuisuus ja monimutkaisuus on oppimisen tärkeä sisäinen osa. (Wertsch 1997)

Opiskelijan taustan ja kulttuurin merkitys Kulttuuri, sosiaalinen ympäristö, tausta vaikuttaa siihen, miten opiskelija käsittää maailmaa, mitä hän kokee totuudeksi. Sosiaalisilla väleillä myös on tosi tärkeä rooli, esimerkiksi, nuorten lasten erilaiset kyvyt kehittyvät muiden lasten, aikuisten ja fyysisten maailman kanssa tehdyissä interaktioissa. (Wertsch 1997)

Ohjaajan rooli Ohjaajat ja `facilitators` (instructors and facilitators) Ohjaajien pitäisi muuttaa/ sovittaa `facilitatorin` rooliin, ei opettajan (vanhanaikainen) rooliin. `Facilitator` auttaa opiskelijaa sisäistää tietoja, niin että hän on aktiivinen osaa oppimisien prosessia. vastuu on opiskelijan, ei ole enää ohjaajan (Gamoran, Secada, & Marrett 1998) Di Vestan mukaan (1987) oppimisympäristönkin pitää olla semmoisena, joka auttaa ja haastaa opiskelijan ajattelua. Tavoite on auttaa opiskelija tulla tehokaaksi ajattelijaksi. Facilitatorilla on täysin erilaiset kyvyt, kuin opettajalla oli (Brownstein 2001):

Opettajat vs. facilitators (Rhodes ja Bellamy 1999) Puhu, kertoo Puhu alkeista loppuun Antaa vastauksia monologi Kysyy Auttaa takaa (deduktiivinen) Tuottaa semmoisia olosuhteita, jossa opiskelija voi itsenäisesti saada/löytää omat vastaukset, johtopäätökset aiheesta Dialogi opiskelijoiden kanssa

Motivaatio Glasersfeldin mukaan motivaation ylläpitäminen on kiinni siitä, kuinka itsevarma oppimistaidosta oppilas on. Itsevarmuus tulee aikaisemmista menestys-kokemuksista. Itsevarmuus vaikuttaa motivaation paljon voimakkaammin, kuin ulkoinen kuittaus tai motivaatio (Prawat ja Floden 1994) Opiskelijat saavat itsevarmuutta ja motivaatiota selvittämiseen vaikeampiakin haasteita, kun ovat kokeneet selvittää helpompia haasteita (Vygotskiy 1978) Opiskelijaa pitää haastaa jatkuvasti antamalla tehtävät, jotka koskevat heidän uusimmat tuntemukset. Se pyydystää heidän motivaatiota koska rakentuu aikaisemmille menestys-kokemuksille. Itsevarmuus voi kasvaa edelleen, motivaation ylläpituu. (Brownstein 2001)

Arviointi Holt ja Willard-Holt (2000) painottaa dynaamisen arvioinnin käsitettä, joka tarkoittaa opiskelijan oikeaa potentiaalia/osaamista. Tämä arviointityyli erottuu merkittävästi tavanomaisilta testeistä, tenteistä. Arvioinnin prosessi on kaksisuuntainen, jossa opiskelija ja facilitator osallistuvat. Arvioinnin dialogia aloittaa facilitator, hän haluaa löytää, mitä opiskelijan osaamisen rajat. Samalla näyttää / valottaa miten opiskelija voisi kehittää tuntemuksensa, osaamistansa. Arviointi ja oppiminen on yhdessä toteutuvia prosesseja. Opettaja antaa jatkuvasti palautetta, palautuksen pitää olla interaktiivinen.

Oppimisen vastuu Oppimisen vastuu on opiskelijan (Von Glasersfeld 1989) Opiskelija on aktiivisesti mukana oppimisprosessissa. Glasersfeldin mukaan opiskelija rakentaa omaa ymmärrystä, ja hän ei vain heijastaa mitä on lukenut. Opiskelijat etsivät tarkoitusta, järjestelyä ja sääntöjä maailmaan asioissa.

Dynaaminen vuorovaikutus opiskelijan ja facilitatorin välissä Facilitator ja opiskelija on samalla määrällä osaa oppimisprosessia. (Holt ja Willard-Holt 2000) Oppimisprosessi on samalla objektiivinen ja subjektiivinen. Vaati sitä, että sekä facilitatorin, että opiskelijan tausta, aikaisemmat tuntemukset, jne. tulee osaksi oppimisprosessia. -> opiskelija voi verrata omaa versionsa totuudesta facilitatorin ja muiden opiskelijoiden versiona kanssa -> mahdollisesti uusi käsitys syntyy, oma vanha käsitys muokkaantuu, eli oppiminen tapahtuu.