Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 John Pajunen

Tieteen merkitys inhimillisen uteliaisuuden tyydytys tieto vaikuttaa toimintaan ymmärrys todellisuudesta on toiminnan pohjana tiedeoptimismi? tiedepessimismi? Viisaus? 2

Maailmankuva ja -katsomus Maailmankuva: käsitys maailmasta Maailmankatsomus: maailmankuva+arvot Tieteellinen maailmankuva tieteen tuottama käsitys maailmasta (vs. arkikäsitys) Maailmankatsomuksen tieteellisyys? Miten arvoja voitaisiin tutkia tieteellisesti? 3

Mitä tiede on? Tieteen määrittelyn ongelmat Miten tiede eroaa ei-tieteestä? Demarkaatio-ongelma

Käsitteen määrittely Käsitteen määrittely Käsiteperheet kriteerit: ei kehämäinen riittävän tarkka ei ylitarkka oleelliset piirteet Käsiteperheet 5

Tiede – termin merkityksiä Teorioiden kokonaisuus Tieteellisten faktojen kokonaisuus Tiedeyhteisö, tieteilijät Tiedeinstituutio Tieteellinen menetelmä

Tieteen kriteerejä totuus totuuden ongelma mitä ’totuus’ merkitsee? miten totuus voidaan saavuttaa (vai voidaanko)? Onko totuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteen kriteerejä / totuus Totuusteorioita korrespondenssiteoria vastaavuus koherenssiteoria yhtäpitävyys pragmatistinen teoria toimivuus konsensusteoria yksimielisyys

Tieteen kriteerejä Yleisyys / universaalisuus Kaikki X:t ovat Y:tä vrt. yksittäistapaukset Onko yleisyys tieteelliselle tiedolle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteen kriteerejä Objektiivisuus vrt. subjektiivisuus; intersubjektiivisuus Onko objektiivisuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteen kriteerejä Toistettavuus Onko toistettavuus tieteellisyydelle entä ainutkertaiset asiat? Onko toistettavuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteen kriteerejä Julkisuus vrt. salatiede Onko julkisuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteen kriteerejä Menetelmä eli metodi systemaattisuus, järjestelmällisyys järkiperäisyys, rationaalisuus perustelut Onko menetelmä tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteen kriteerejä Kriittisyys Mitä kriittisyys on? asenne (vrt. dogmaattisuus) institutionalisoitu kritiikki Onko kriittisyys tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

Tieteellisyyden kokonaisuus totuus universaalisuus objektiivisuus toistettavuus julkisuus systemaattisuus rationaalisuus kriittisyys itsensä korjaavuus

Filosofian ja tieteen alkutaipale Aiemmin myytit maailman selityksinä Luonnonfilosofit Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes Suuri ongelma: muutoksen selittäminen Parmenides ja Zenon: Ei muutosta Herakleitos: Kaikki virtaa Leukippos ja Demokritos: atomiteoria

Platon Tieto: havaintojen epäluotettavuus tieto on käsitteellistä hyvin perusteltu tosi käsitys eli uskomus havaintojen epäluotettavuus tieto on käsitteellistä ihanteena matematiikka

Platon Käsiteanalyysi: yhteiset piirteet ja erottavat piirteet Ideaoppi: käsiterealismi tieto (ideoista) on ikuista, muuttumatonta perimmäinen oleva ei muutu järjen korostaminen menetelmänä: rationalismi

Aristoteles induktiivis-deduktiivinen menetelmä Induktio havainnoista yleisiin väittämiin (selityksiin) yksilö-laji-suku induktio luokittelun menetelmänä (intuitio, välitön näkeminen)

deduktio Logiikka: syllogismiteoria selittävistä periaatteista voidaan johtaa yksittäisiä tapauksia koskevia väittämiä aksiomaattinen tieteenihanne: Aristoteles: aksiomat esittämisen muoto

Esimerkki syllogismista Yläpremissi: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia Välipremissi: Sokrates on ihminen Johtopäätös: Sokrates on kuolevainen Pätevässä syllogismissa ei ole mahdollista, että johtopäätös on epätosi, jos premissit ovat tosia.

Aristoteles: premissien edellytyksiä premissien oltava välittömiä selityksiä (esittävät ensimmäisen syyn) välipremissin oltava aidosti selittävä premissien oltava yhdessä riittävä todistus premissien on aidosti liityttävä toisiinsa

Aristoteles ja selittäminen vaikuttava syy päämääräsyy materiaalinen syy muodollinen syy Aristoteleen näkemys: teleologia; materialistisen mekanismin kritiikki

Aristoteles demarkaatio empiirisen ja teoreettisen välillä; puhdas matematiikka ja soveltava tiede; muuttumaton ja muuttuva välttämättömät ja aksidentaaliset (satunnaiset) totuudet

Aristoteles realismi: kieli ja maailma aistihavainnot ja järkeily rationalismi ja empirismi

Aristoteleen merkitys Aristoteleen näkemys tieteen tekemisestä ja tieteellisistä tuloksista oli pitkälti voimassa uudelle ajalle asti

Johannes Duns Scotus 1200-l yhtäläisyyden menetelmä tapahtuman piirteet  Seuraus A B C D  S A C D E  S B C E  S C D E F  S joten S voi olla syyn C seuraus

Wilhelm Okkamilainen k 1349 eroavaisuuden menetelmä Tapahtuman piirteet  Seuraus? A B C D  S A B D  ei - S joten C voi olla syynä S:lle Okkamin partaterä

29