Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 1: Mitä on tiede?

Esitys aiheesta: "Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 1: Mitä on tiede?"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 1: Mitä on tiede?

2 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen –kurssin tavoitteena on … … perehdyttää opiskelijat tutkimuksen tekemiseen, tutkimuksellisen ajattelun logiikkaan, tieteelliseen tietoon, aineistojen tarkastelemiseen tutkimusaineistona hyvään tieteelliseen käytäntöön.

3 Kurssin suorittaminen Kurssi voidaan suorittaa 3 op:n tai 4 op:n laajuisena Kolmen op:n suoritus: luentopäiväkirja + empiirisen artikkelin analyysi Neljän op:n suoritus: luentopäiväkirja + empiirisen artikkelin analyysi + tutkimusongelmatehtävä Kaikki suoritukset professori Suvi Ronkaiselle

4 Luennot 5.-6.5. 1.Mitä on tiede? 2.Tieteellinen tieto ja arkiajattelu 3.Aiheista tutkimusongelmiin 4.Tutkimus ja teoria

5 Tiede … mistä näkökulmasta? Kurssilla tarkastellaan tiedettä ja tutkimusta lähinnä yhteiskuntatieteitten kannalta Luonnon- ja ihmistieteitten välillä on joittenkin näkemysten mukaan jyrkkä ero, jotkut taas katsovat, että periaatteellista eroa ei ole Minusta yleisimmällä periaatteellisella tasolla eroa ei ole, mutta käytännön tasolla erot ovat suuria Näkökulma vaihtelee melko teoreettisesta aika käytännölliseen

6 Mitä on tiede? I Vastaus 1: Tiede = yhteiskunnallinen instituutio Instituutio = yhteiskunnassa vakiintuneiksi muodostuneet säännöt, käytännöt ja organisoitumisen muodot, joitten kautta yhteiskunnassa jonkin elämänalueen toiminta toteutuu (esim. avioliitto, rahatalous, uskonto) Instituutioilla on yhteiskunnallinen funktio –voivat menettää funktionsa (funktionaaliset vaihtoehdot!) –voivat muodostua dysfunktionaalisiksi Mikä on tieteen yhteiskunnallinen funktio? Tiedon ja ymmärryksen tuottaminen –auttavat ohjaamaan yhteiskunnan toimintaa ja saavuttamaan päämääriä –lisäävät ihmisten itseymmärrystä

7 Mitä on tiede? II Vastaus 2: Tiede = tiedeinstituution saavuttama tieto maailmasta Tieteen tulokset kasautuvat jatkuvasti täydentyväksi kuvaksi maailmasta (tieteellinen maailmankuva)… … paitsi että yhteiskuntatieteissä näin ei ihan tapahdu Niissä tulokset kasautuvat myös moninaistuviksi näkökulmiksi maailmaan Omaksutaan traditiona, jonka takuumiehenä on tieteen auktoriteetti eli arvovalta

8 Tieteen kasautuminen ja paradigmat Yhteiskunta- ja kasvatustieteet moniparadigmaattisia Paradigma = tieteenalalla yleisesti hyväksytyt tavat tarkastella kohteena olevaa todellisuuden osaa ja hankkia siitä tietoa Luonnontieteen suuret murrokset ovat paradigman muutoksia Yhteiskuntatieteissä ei ole ollut yhtä hallitsevaa paradigmaa, vaikka lähellä tätä tilannetta ehkä ollaan oltukin (taloustiede) Yhteiskuntatieteissä on monia tutkimusohjelmia, joita eri tutkijayhteisöt vievät eteenpäin

9 Mitä on tiede? III Tiede = tiedon tavoittelemiseen tähtäävää organisoitua ja sosiaalista toimintaa, joka noudattaa tiettyjä sääntöjä Tiede on tekemisen tavassa, ei sen tuloksissa Tieteellä on tiedon ja ymmärryksen hankkimisessa omat menettelytapansa, jotka asettavat sen hankkiman tiedon erityisasemaan Tieteellinen ajattelutapa, tieteelliset metodit Muutakin kuin tieteellistä tietoa on

10 Tieteen normit (Robert Merton 1973) 1.Tieteen universaalius 2.Tiedon yhteisyys (tieteen ”kommunismi”) 3.Tutkimuksen intressittömyys 4.Järjestelmällinen epäily (organisoitu skeptisismi) 5.Tutkijan nöyryys  Se, että tieteeseen liitetään nämä normit ja arvot, ei tarkoita, että tieteellinen toiminta aina edustaisi niitä  Ihanteita, joita tieteeksi kutsutun toiminnan ja tiedon pitäisi ilmentää

11 Arviointiperusteiden yleispätevyys Tieteellisten tulosten arvioinnissa tutkijan kansallisuus, etninen ryhmä, sukupuoli, uskonto, sosiaalinen asema tai muu sellainen ei saa vaikuttaa "Vain perustelut painavat; jos ne ovat vakuuttavia, väite tulee hyväksyä." (Hannu Uusitalo)  Tieteen ei pidä olla nationalistista, luokkakantaista, miehistä/naisista, kristittyä tms.

12 Tiedon yhteisyys Tutkimusten tulosten pitää tulla tiedeyhteisön käyttöön ja arvioitaviksi – ja myös ”suuren yleisön”! Ne eivät ole kenenkään yksityisomaisuutta. Tiede on kollektiivista toimintaa, joka vaatii teorioita, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia koskevaa kriittistä tarkastelua Tiedeyhteisössä on myös tätä vastustavia piirteitä ”Kassakaappitutkimukset”: tilaustutkimukset, joitten tulokset jäävät vain tilaajan käyttöön

13 Intressittömyys Tutkimukseen eivät saisi vaikuttaa tutkijan oma taloudellinen tai poliittinen etu, halu saada tilaajan mieleisiä tuloksia, tarve palvella omaa ideologiaa, halu miellyttää auktoriteettejä yms. Tutkimuksen ainoana intressinä pitäisi olla tiedon ja ymmärryksen tavoittelu Intressien vaikutusta ei ole helppo eliminoida: ”— — havaintomme ovat tahattomasti intressisidonnaisia ainakin siinä mielessä, että ne kohdistuvat tietyllä tavalla: metsänomistaja näkee metsässä järeät tukkipuut, luonnonsuojelija ikimetsän ja ympäristösosiologi moninaiskäytön” (Timo Toivonen)

14 Intressittömyyden ongelmia Yhteiskuntaa tutkivissa tieteissä tutkijat ovat väistämättä oman yhteiskuntansa ja taustansa pauloissa  näkökulman, kysymyksenasettelun ja lähestymistavan valinta Tutkija intressit eivät saisi vaikuttaa tutkimuksen tulosten tulkintaan ja esittämiseen

15 Järjestelmällinen epäily Tieteellisiä teorioita, menetelmiä ja tutkimusten tuloksia ei tule koskaan ottaa annettuina vaan niiltä pitää aina kyseenalaistaa Mihin olettamuksiin tämä teoria/tutkimusmenetelmä perustuu, ja ovatko ne uskottavia? Millä edellytyksillä tämä tulos pitää paikkansa? Mikään tulos tai tutkimuksen lähtökohta ei ole niin pyhä, että sitä ei saisi epäillä Epäillä saa myös –Yhteiskuntatieteen klassikoita –Muodissa olevia teorioita

16 Tutkijan nöyryys Totuuden etsiminen on tärkeintä tutkimuksessa, eikä kellään ole ”totuuden monopolia” Tutkijan pitää olla valmis myöntämään, että uusi tutkimus osoittaa hänen tutkimustuloksensa vääriksi tai puutteellisiksi  tieteen itsekorjautuvuus Tutkijan pitäisi olla tyytyväinen siitä, että tutkimus menee eteenpäin On usein vaikea tietää, kuka on väärässä tai oikeassa, eikä tiedeyhteisön yleinen mielipide välttämättä kerro sitä lopullisesti  niinpä tietty itsepintaisuus voi olla järkevääkin! Tutkimuksen eetokseen kuuluu kuitenkin tietoisuus siitä, että parhaimminkin todennettu tutkimustulos voi joskus osoittautua vääräksi

17 Tiede siis tavoittelee tietoa. Mitä se on? Klassinen tiedon määritelmä: Tieto on tosi,oikeutettu uskomus Tieto on tietynlaisia uskomuksia, osajoukko kaikista uskomuksista Tieto on tosia uskomuksia? Mitä on totuus? Yksinkertaisimmin: uskomus on tosi, jos sen ilmaisema asiantila pitää paikkansa Tieto on tietynlaisia tosia uskomuksia, oikeutettuja  TÄYTYY OLLA JOKIN JÄRKIPERÄINEN PERUSTE USKOA USKOMUS

18 Totuus ja oikeutus Mitään lopullista taetta sille, että jokin tutkimuksen tulos on tosi, ei ole olemassa  periaatteessa kaikki tulokset ovat kumoutuvia On paremmin ja huonommin oikeutettuja eli perusteltuja tuloksia Se, mitä tieteessä on hyvin perusteltua, on tieteen kannalta mitä todennäköisimmin totta Scientia mensura: tiede on todellisuuden mitta Yhteiskuntatieteissä tilanne on luonnontieteitä monimutkaisempi, sillä puuttuu jaettuja käsityksiä siitä, miten yhteiskuntaa pitäisi tutkia ja mikä se lopulta on