YRITYSJURiDIIKAN PERUSTEET KEVÄT 2017 Professori Kari Hoppu YRITYSJURiDIIKAN PERUSTEET KEVÄT 2017

32A00130 Luennot ma ja ti klo 10-12 tässä salissa Ei läsnäolopakkoa Luennoilta kysymyksiä tenttiin Tentti edellyttää normaalia tentti-ilmoittautumista Tentti 14.2.2017 Tentin rakenne Oppikirja luettava! Viestinviejät

Aihealueet Sopimusoikeus Esineoikeus Yhtiöoikeus Avioliitto-oikeus Jäämistöoikeus Kilpailuoikeus Arvopaperioikeus Insolvenssioikeus Vero-oikeus Työoikeus

Sopimusoikeus Sääntelee vaihdantaa Ulkoistaminen lisännyt merkitystä Sopimusehdot liiketoimintavelvoitteita Sopimus vain väline toteuttaa liiketoimet Vaihdantakustannusten optimointi Sopimuskumppanin tutkiminen

Sopimusprosessi Liiketaloudellinen päätös Verosuunnittelu Sopimuksen tekeminen Sopimuksen toteuttaminen Kirjaukset

TAH – TT – Y – JM – LK Sopimusketju Vastuun kohdistuminen sopimusketjussa Alihankkijat Maksukyvyttömyystilanne Vahingonkorvausvastuu Vastuunrajoitusehdot Osto- ja myyntisopimusten tasapaino

Oikeussubjektit 1. Luonnolliset henkilöt 2. Oikeushenkilöt vajaavaltaisuus edunvalvonta toimintakelpoisuuden rajoittaminen edunvalvontavaltuutus 2. Oikeushenkilöt yhteisöt ja säätiöt syntyminen ja lakkaaminen

Oikeustoimet Tahdonilmaisu Yksipuoliset oikeustoimet (testamentti, irtisanominen) Kaksipuolinen oikeustoimi (sopimus)

Sopimus Tahdonvaltainen eli dispositiivinen oikeus Pakottava eli ehdoton oikeus Sopimusvapaus Muotosäännökset Tarjouspyyntö Tarjous (voimassaoloaika) Tarjouksen saajan antaessa hyväksyvän vastauksen syntyy sopimus Vahvistuskirje

Sopimus Erehdys Vakiosopimukset Sopimuksen purkaminen Sopimuksen tulkinta Pätemättömyysperusteet Sähköinen liiketoiminta

Kauppalaki Myyjän suoritusvirheet: Ostajan suoritusvirheet: 1. laatuvirhe 2. myyjän viivästys 3. oikeudellinen virhe Ostajan suoritusvirheet: 4. maksuviivästys 5. puutteellinen myötävaikutus

Omistusoikeus Omistusoikeuden julkisuus Irtaimen esineen hallinta Kirjaukset Alkuperäiset saannot (valtaus, yhdistäminen, valmistaminen) Johdannaiset saannot (kauppa, vaihto, lahja) Kumoavat saannot (vilpitön mieli, löytö, lunastus)

Avoin yhtiö Syntyy rekisteröinnillä Jollei toisin sovittu, kullakin yhtiömiehellä oikeus: a) osallistua hallintoon b) edustaa yhtiötä c) kielto-oikeus d) tarkastaa kirjanpitoa ay:n veloista vastuussa: a) yhtiö b) kukin yhtiömies koko omaisuudellaan Vastuu solidaarista

Kommandiittiyhtiö Yksi tai useampi vastuunalainen ym, joiden asema sama kuin ay:n ym:n Yksi tai useampi äänetön ym, joka: a) sijoittanut yhtiöön pääomapanoksen b) vastaa yhtiön veloista vain panoksellaan c) ei oikeutettu osallistumaan yhtiön hallintoon

Osakeyhtiö Osakkeenomistajan rajoitettu vastuu Yksityinen ja julkinen osakeyhtiö Syntyy rekisteröinnillä Vähimmäispääoma 2500 / 80 000 euroa Osakkeiden vapaa luovutettavuus Toiminnan tarkoituksena voiton tuottaminen osakkaille

Osakeyhtiö Enemmistöperiaate Yhdenvertaisuus Yhtiön johdon huolellisesti edistettävä yhtiön etua Osittainen tahdonvaltaisuus

Avioliitto-oikeus Puolisoiden omaisuuden erillisyys Nimiperiaate Yhteisomistusolettama Velkojien suoja Omaisuuden erillisvallinnan periaate Vallintarajoitukset

Avioliitto-oikeus Velkojen erillisyys Puolisoiden välisistä lahjoituksista ilmoitettava maistraattiin Ei koske tavanomaisia lahjoja

Avioero Perheasioiden sovittelu vapaaehtoinen Hakemusasia, vireille hakemuksen jättämisellä alioikeuteen Yhteinen hakemus = kansliakäsittely Yksipuolinen hakemus = istuntokäsittely Puolisolle, joka ei ole hakijana, on va­rattava tilaisuus tulla kuulluksi (tie­doksianto)

Avioero Puolisoilla on oikeus saada avioero harkin­ta-ajan jälkeen Yhdessä asumisella ei merkitystä Harkinta-aika vähintään 6 kuukautta ja enintään vuosi (hakemuksen jättämisestä/tiedoksiannosta) 6-12 kk:n kuluttua harkinta-ajan alka­misesta hakemus jatkokäsittelystä (kä­sittely samoin kuin 1 vaiheessa) muuten avioero raukeaa

Avioero Avioero ilman harkinta-aikaa: 1. puolisot asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset 2 vuotta 2. ehdoton avioeste olemassa 3. kaksinnaimistapauksessa

Avio-oikeus Merkitys rajoittuu ositukseen Avio-oikeus käsittää kaiken puolisolla avioliittoa solmittaessa olevan sekä hänelle myöhemmin tulevan omaisuuden

Avio-oikeus Omaisuus voi olla avio-oikeudesta va­paata: 1. suoraan lain nojalla; luovuttamattomat ja henkilökohtaiset oikeudet, esim. eläke- ja tekijänoikeudet 2. kolmannen henkilön tahdonilmaisun nojalla; lahjanantaja ja testamentintekijä, aina kirjallinen + kaksi todistajaa

Avio-oikeus 3. avioehtosopimuksen perusteella 4. henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen nojalla 5. puoliso voi vuoden kuluessa toisen puolison konkurssin alkamisesta ilmoittamalla maistraatille poistaa avio-oikeuden

Avio-oikeus Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tilalle tullut omaisuus myös vapaata (surrogaatti) Tuotto vapaata vain, jos näin määrätty tai sovittu avioehdossa

Avioehtosopimus Ainoa tapa, jolla puolisot voivat määrätä avio-oikeudesta Avioehdolla ei voi sopia muusta kuin avio-oikeudesta Voidaan sopia avio-oikeuden poistami­sesta kokonaan tai osittain, yksi tai molemminpuolisesti (omaisuustyyppi, saantotapa, yksilöity omaisuus) Avio-oikeudesta voidaan määrätä niin puolisoilla jo olevan kuin myöhemmin tulevan omaisuuden osalta

Avioehtosopimus Vallintarajoituksiin ei avioehdolla voida puuttua Avioehto tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kaksi todistajaa Muutettavissa tai kumottavissa vain uu­della avioehtosopimuksella Osituksen sovittelussa avioehto voidaan tietyin edellytyksin osittain tai kokonaan sivuuttaa

Avioehtosopimus Voidaan tehdä ennen avioliittoa tai milloin tahansa sen aikana Tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun se on jätetty maistraattiin rekisteröitäväksi Ei voi rekisteröidä ennen avioliiton solmimista Ei voi jättää maistraattiin avioliiton purkaannuttua tai kun avioeroa koskeva asia vireillä

Ositus Toimitus, jossa puolisoiden aviovaralli­suusjärjestelmä puretaan Avio-oikeus konkretisoituu Ositusperusteet: 1. puolison kuolema 2. avioeroasian vireilletulo Ositusperusteen syntymisen jälkeen saatu omaisuus avio-oikeudesta va­paata

Ositus Toimittamiselle ei määräaikaa Sopimusositus (kirjallinen + 2 todista­jaa) Toimitusositus (pesänjakaja) Moiteaika 6 kk osituksen loppuunsaattamisesta Jos avioero raukeaa, ositus jää voi­maan Osituksen sovittelu

Jäämistöoikeus jakaantuu perintö- ja testamenttioikeuteen periä voi vain henkilö, joka elää perittävän kuolinhetkellä lisäksi siitetty lapsi, joka syntyy elävänä

Perimysjärjestys Pääperiaatteet: 1) Perustuu sukuperimykseen 2) Parenteeliperiaate 3) Täydellinen poissuljenta ensimmäinen ryhmä muodostuu perittävän jälkeläisistä (rintaperilliset) ensisijaisesti perinnön saavat vainajan lap­set

Perimysjärjestys toinen ryhmä käsittää perittävän van­hemmat ja heidän jälkeläisensä kolmas ryhmä käsittää isovan­hemmat lapsineen jollei kuolleella puolisolla rintaperillistä, menee jäämistö leskelle