HAASTATTELUTUTKIMUS… ja vähän muustakin Heikki Ruismäki 22.11.2010

Sisällys Millainen aineisto? Haastattelutyypit? Teemahaastattelu Teorian merkitys Päättelyn logiikka Ymmärtäminen musiikissa ja tutkimuksessa Haastattelun analyysista Haastattelun luotettavuudesta Kysely vai haastattelu Hyödyllisiä nettiosoitteita Tehtävät Hyväksytty/hylätty

MILLAINEN AINEISTO? Sellainen, jonka pohjalta voi tutkia valittua ilmiötä ja vastata tutkimusongelmaan! Mitä tutkitaan? Mitä on tutkittu? Miten tutkitaan? Mitä tuloksia saadaan? Mitä johtopäätöksiä esitetään? Muista tehokkuus, taloudellisuus, tarkkuus ja luotettavuus! (Netto- ja bruttoaika)

Kerää aineisto haastatteluin, kun olet kiinnostunut ihmisten Mielipiteistä Ajatuksista Käsityksistä Tunteista haluat kerätä tietoja, käsityksiä, uskomuksia ja kokemuksia ymmärtää ihmistä ja hänen toimintaansa (ks. mm. Hirsjärvi 2008) ----------------------------------------------------------------------------------------- Haastattelun tavoite on selvittää se, mitä jollakulla on mielessään (Eskola & Suoranta 1999,86).

MIETI Heijastaako haastattelu ulkopuolista todellisuutta? Rakentuuko todellisuus haastatteluhetkellä? Annatko teemat/haastattelukysymykset etukäteen? Pyydätkö vastaukset mahdollisesti kirjoitettuna? Täydennetään haastattelussa?

Tutkimukseni tavoite kuvata opettajan työn emotionaalista ulottuvuutta ja opettajan työtä sellaisena kuin se kertomuksissa opettajien kokemana rakentuu. jäljittää opettajana olemista koskevia kulttuurisia uskomuksia ja ajatusmalleja, jotka auttavat käytännön työssä mutta jotka toisaalta rajoittavat opettajan toimintaa.

Haastattelutyypit Strukturoitu haastattelu Puolistrukturoitu haastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu (strukturoimaton haastattelu) Myös haastattelutyypin ratkaisee se, millainen tutkimuskysymys on, sillä eri haastattelutyypit tuottavat erilaista tietoa.

Maailma näyttäytyy erilaisena erilaisista näkökulmista Imatralla 30.5.2006 Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto p. 040-5408958 email: heikki.ruismaki@helsinki.fi

Imatralla 30. 5. 2006 Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto p Imatralla 30.5.2006 Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto p. 040-5408958 email: heikki.ruismaki@helsinki.fi

teemahaastattelu Aihepiiri ja kysymysten ja teema-alueet ovat tiedossa Puuttuu strukturoidulle haastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys Tyypillistä joustavuus, luovuus sekä olettamusten muuttaminen tutkimuksen aikana Pyrkimys ilmiön ”säännönmukaisuuksien” selville saamiseen, ymmärtämiseen ja tulkintaan ja mahdollisesti ennusteiden tekemiseen ilmiön tulevasta kehityksestä

Strukturoimaton haastattelu Käsitellään menneisyyden tapahtumia Heikosti tiedostettuja seikkoja Henkilöiden kokemukset vaihtelevat suuresti Haastateltavia on vähän Aihe on arkaluonteinen

HAASTATTELUTAVOISTA Yksilöhaastattelu Ryhmähaastattelu Puhelinhaastattelu

Tutkimustehtäväni Millaista opettajuutta musiikin ja matematiikan aineenopettajat rakentavat haastattelujen tunnepuheessa?

Myös haastattelutyypin ratkaisee se, millainen tutkimuskysymys on, sillä eri haastattelutyypit tuottavat erilaista tietoa. Erilaiset metodit tuottavat erilaista tietoa. Mieti, millaista tietoa haluat!

Teorian merkitys (Eskola, 2001) Teoriasidonnainen teoria ohjaa tai auttaa aineistolähtöistä analyysin tekoa Teorialähtöinen Analyysi perustuu johonkin tiettyyn aiemmin luotuun teoriaan Aineistolähtöinen Aiemmat havainnot, tiedot ja teoriat eivät vaikuta analyysin tekoon ja tuloksiin

Päättelyn logiikka Induktiivinen Deduktiivinen Abduktiivinen Yksittäisestä yleiseen Deduktiivinen Yleisestä yksittäisen Abduktiivinen Havaintojen tekoon liittyy jokin johtoajatus

Alkuperäisilmauksesta teoriaan Alkuperäisilmaus Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka Pääluokka Teoria Piirrä pyramidi Vrt. musiikki piirrä tästä hieno analogia

Pitää ymmärtää yksittäisen sävelen ja hyvän elämän yhteys Ymmärtäminen musiikissa tavoitteena hyvä elämä Sävelen ja hyvän elämän yhteys Pitää ymmärtää yksittäisen sävelen ja hyvän elämän yhteys hyvä elämä elämä taide musiikki sointu intervalli sävel Imatralla 30.5.2006 Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto p. 040-5408958 email: heikki.ruismaki@helsinki.fi

Ymmärtäminen musiikissa ja tutkimuksessa Pitää ymmärtää yksittäisen sävelen ja hyvän elämän yhteys hyvä elämä elämä Taide taide musiikki sointu intervalli sävel Pitää ymmärtää yksittäisen alkuperäisilmauksen ja hyvän elämän yhteys hyvä elämä elämä tutkimus teoria käsite yläluokka alaluokka pelkistetty ilmaus alkuperäisilmaus Imatralla 30.5.2006 Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto p. 040-5408958 email: heikki.ruismaki@helsinki.fi

Haastattelun analyysi voi olla: Tiivistävä: Ilmaisujen merkitysrakenteiden ja sisällön tiivistämistä Kategorisoiva: Tekstien koodausta ja luokittelua, alkeellista kvantisointia Ekspansiivinen: teoreettisia tulkintoja, käsiteanalyysia, narratiivisten struktuurien esilletuomista Impressionistinen: Intuitiivista tekstien lukemista ja sekä tallenteiden kuuntelua

Analyysin haasteista esim. H: Miten rankaisette lastanne, kun hän on tehnyt jotain luvatonta? V: voi en mä tiedä. Niin kyllä tavallisesti juttelen sen kanssa, vaikka joskus tulee kyllä läimäytettyä, ei nyt kuitenkaan kovin usein. En mää osaa oikein sanoa.

Ohjaavatko odotukset havaintoja? *Toiminta, joka tuottaa itselle mielihyvää eikä muille haittaa, on hyvää  *Toiminta, joka tuottaa itselle ja muille mielihyvää eikä kenellekään haittaa, on parempaa  Educa Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto p. 040-5408958 email: heikki.ruismaki@helsinki.fi

TEEMOJEN SUUNNITTELU Suunnittele hyvin! Perehdy teoriaan/käsitteistöön/käsitteisiin --->tutkimustietoon! Rajaa! Rajaa! Rajaa! Rajaa! Mieti kysymyksiä! Mitä ysymyksilläsi tavoitat? Mieti, miten kysyt. Kerää sellainen aineisto, jonka pystyt käsittelemään

Teema 1 Elämänkulku ja työ nykyinen työ ja työyhteisö suhde opetettavaan aineeseen oman opettajuuden tarina

Teema 2 Tunne ja työ tunne ilmiönä tunteet kasvatuksessa tunteet opettajan työssä ja työyhteisössä opettaja tunnetoimijana

Lisäksi kysymyksiä Kerro tilanteesta, jossa olet tietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan oman tunneilmaisuusi. Kuvaile opettajan työn parhaita ja huonoja puolia Mitä muuttaisit opettajan työssä, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus? Mitä odotat tulevaisuudelta?

HAASTATELTAVIEN VALINTA Mieti, minkälaisia ihmisiä tulisi haastatella. haastatteletko yksin vai ryhmässä. voitko hyödyntää avainhenkilöitä. Haastateltavien valinta: Tyypillinen, kriittinen, ainutkertainen, poikkeuksellinen, opettava, paljastava ----------------------------------------------------------------------------------- Olennaista on, että osaat perustella ratkaisut!

Kahdeksan haastateltavaa Kokeneita luokkien 7–9 opettajia 5 musiikin opettajaa 3 matematiikan opettajaa 5 naista 3 miestä Ei tuttuja Avainhenkilön käyttö

Käytännön valmistelut Mieti mahdolliset haastattelupaikat. Mieti, mikä olisi hyvä ajankohta. Miten tallennat haastattelu? Keskustelun äänitys vai videointi? Muista käytännöllisyys! ---------------------------------------------------------------------------------- Muista esihaastattelut!

Haastattelu on vuorovaikutustilanne Alku on erityisen tärkeä! Luottamus syntyy vilpittömyydestä! Kunnioitus on tärkeää! Mieti etukäteen kommentointia ja mahdollisia tapoja esittää lisäkysymyksiä. Molemmat osallistuvat, molemmat rakentavat.

Haastattelun purkaminen Hanki hyvä laitteisto. Mieti huolella litterointitapa.  Miten analysoit?  Mitä on litteroitava? Varaa runsaasti aikaa. Ole johdonmukainen. Tee muistiinpanoja ahkerasti.

Haastattelijalle hyviä ominaisuuksia On rehellinen ja vastuuntuntoinen. Tuntee aihepiirin. Esittää selkeitä kysymyksiä. Herättää luottamusta. On kiinnostunut ja herkkä vihjeille!

Pro gradu –tutkielman arviointi metodologian osalta Laudatur Metodologiset analyysit ovat korkeatasoiset. Analyysimenetelmää on pystytty arvioimaan ja kehittelemään itsenäisesti. Tuloksilla on tieteellistä arvoa sovelluksiin johtavina, laajempaa tutkimusta perustelevina sekä mahdollisesti teorian tai metodin kehittelyä mahdollistavina havaintoina. Luotettavuustarkastelu on poikkeuksellisen ansiokas.

Eximia cum laude approbatur Itsenäistä, sisäistynyttä ajattelua ja näkemystä on saavutettu useammalla tutkimusprosessin osa-alueella: - tiedonkeruu- ja/tai analyysimenetelmien valinta, kehittely, arviointi ja sovellukset,

Magna cum laude approbatur Arvosana edellyttää, edellisen lisäksi yleensä, että tutkimuksella on saavutettu jotain uutta tietoa jollakin tutkimusprosessin osa-alueella. Uusi tieto voi olla luonteeltaan teoreettista tai menetelmällistä, mutta myös tutkittavaa ilmiötä koskevaa. Tutkimusmenetelmän valinta perusteluineen on metodologisesti asiantuntevaa. Aineiston keruu- ja analysointimenetelmien käyttö on tavanomaista paremmin hallittua. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia ja perusteltuja. Luotettavuustarkastelut ovat kriittiset ja perustellut.

Cum laude approbatur Tutkimusmenetelmän valinta osoittaa asian hallintaa. Menetelmän soveltaminen on tavanomaista. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat hyvätasoisia, ja niissä on teorian ja empirian vuoropuhelua. Tulosten ja tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan tavallisesti asianmukaisesti. Tulosten pohdinta on tyypillisesti hyvää tasoa. Pohdinnassa osoitetaan usein yhteyksiä kysymyksenasetteluun ja teoreettiseen taustaan. Tuloksia arvioidaan sekä esitetään jatkotutkimusehdotuksia tutkimusmenetelmän kehittelystä ja uusista aiheeseen liittyvistä ongelmakokonaisuuksista.

Non sine laude approbatur Tutkimusmenetelmä hallitaan toteavalla tasolla. Tulokset esitetään kaavamaisesti, mutta loogisesti. Tutkimustulosten rajoituksia ja luotettavuutta arvioidaan usein niukasti. Tulosten yhteys teoriataustaan tai käytännön kehittämiseen jää aika ajoin vaatimattomaksi. Tutkimuksen kriittinen luotettavuuden arviointi on tavallisesti vähäistä. Johtopäätöksiä nivelletään osittain aikaisempaan tutkimukseen tai käytännön tarpeisiin.

Lubenter approbatur Tutkimusmenetelmien käyttö on aika ajoin horjuvaa. Tulosten esittely on varsin usein pintapuolista. Tuloksissa tai johtopäätöksissä esiintyy aika ajoin puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Tulosten luotettavuutta käsitellään tavallisesti teknisesti kirjallisuuden pohjalta vain vähäisin kytkennöin omaan tutkimukseen. Pohdinta on usein niukkaa ja esittelee lähinnä omia tuloksia.

Approbatur Valittu tutkimusmenetelmä ei ole sopusoinnussa tutkimustehtävän kanssa, tai sen käytössä on selviä puutteita. Tulokset on yleisesti esitetty luettelomaisesti kommentoimatta. Tuloksissa ja niiden tulkinnassa on puutteita ja virheitä. Varsin yleistä on, että luotettavuustarkastelu on pelkkää kirjallisuusreferointia tai sitä ei ole lainkaan.

Haastatelun luotettavuus Haastattelu edustaa kvalitatiivista ja kyselylomake kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa on pidetty hyvänä siksi, että vain yhteen menetelmään pitäytyminen antaa usein tutkimuskohteesta yksipuolisen ja rajoittuneen kuvan (Cohen & Manion 1985, 260). Eri menetelmien yhdistämiseen liittyy myös vaaroja. Useat tutkijat ovat nähneet ongelmana sen, että eri metodit vastaavat eri kysymyksiin, minkä vuoksi samasta tutkimuskohteesta saatavat tutkimustulokset muodostuvat erilaisiksi (Cohen & Manion 1985, 266, Patton 1990, 464, Siljander 1992 14–23

Haastatelun luotettavuus Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tavoitteena aineiston teoreettinen edustavuus eli aineistossa tulee olla tutkimusongelman kannalta olennaiset piirteet (Uusitalo 1991, 80). Kvalitatiivisen aineiston järjestelyssä ja analysoinnissa on tutkijan pyrittävä systemaattisuuteen, perusteltavuuteen, kattavuuteen, rationaalisuuteen ja totuudellisuuteen (Syrjälä & Numminen 1988, 118). Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi on koko tutkimusprosessia koskeva kysymys. Tutkimuksen tulosten esittelyssä olen pyrkinyt avoimuuteen ja antamaan lukijalle mahdollisuuden tarkastella tutkimuksen johdonmukaisuutta mahdollisimman tarkalla analyysin kuvaamisella. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden määrittelyssä on käytetty myös kvantitatiiviseen tutkimukseen kehitettyjen reliabiliteetin ja validiteetin käsitteitä. Reliabiliteetin eli toistettavuuden ja johdonmukaisuuden tai sisäisen yhtenäisyyden osoittamista laadullisessa tutkimuksessa pidetään vaikeampana kuin validiteetin. Ulkoisella reliabiliteetilla tarkoitetaan sitä, miten samanlaisiin tuloksiin ko. tutkimuskohteessa toinen tutkija voi päästä. Sisäisessä reliabiliteetissa on kyse siitä, miten yksimielisiä samassa tutkimuksessa mukana olevat useat havainnoijat ja/tai tutkijat ovat tuloksista. (Syrjälä & Numminen 1988, 143–145, Eskola & Suoranta 1998, 214–215).

Haastatelun luotettavuus Eli kerro muutaman sivun verran, mitä haastattelututkimuksen luotettavuudesta on kirjoitettu. Miten luotettavuus on saavutettu omassa tutkimuksessa??

Kysely vai haastattelu Erilaiset lähestymistavat täydentävät Yhdellä lähestymistavalla ei yleensä saa kaikenlaista tietoa Eri lähestymistavoilla monimutkainen ilmiö entistä ymmärrettävämmäksi Kyselytutkimuksen etu on mm. , että pienellä vaivalla laaja aineisto Kysymysten väärinymmärrystä ei pystytä kontrolloimaan niin helposti kuin haastattelussa Esikokeella tärkeä merkitys Kerätty tieto on usein luonteeltaan pinnallista Kato saattaa olla suuri Haastatteluilla syvällisempiin ilmiöiden ymmärtämiseen Henkilökohtainen vourovaikutus monitahoinen ja herkästi tutkimustuloksiin vaikuttava tekijä Haastatteluun kysymyksiä, joita et voi saada kyselylomakkeella

Muutama hyödyllinen osoite Kirjallisuutta liittyen sosiaalitieteellisten aineistojen analyysiin: http://wwwedu.oulu.fi/sos/tm2/anht/analyysi.htm Menetelmäopetuksen tietovaranto: Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/index.html SAGE Research Methods Online: http://srmo.sagepub.com/ International Journal of Qualitative Methods, (Univ of Alberta): http://ejournals.library.ualberta.ca/index.php/IJQM/index

Tehtävä Tarkenna haastattelun käyttöä johonkin kontekstiin liittyen. Etsi mielenkiintoinen linkki nettiosoitteista tai jostain muusta lähteestä haastattelua koskien. Otsikoi itse. Mikä on sen ydinviesti. Etsi 5 keskeisintä metodista lähdettä, joita käytät tutkielmassasi. Tallenna tehtävä ja lähetä PowerPoint esitys siitä moodleen ensimmäiseksi tehtäväksi.

Esimerkkejä tehtävistä Haastatteluun valmistautuminen Aineiston analyysi sisällönanalyysillä ja diskurssianalyysillä Asiantuntijan haastattelu Fenomenografinen haastattelu Haastattelun luotettavuuskysymyksiä Internetin välityksellä tehtävä haastattelu Vanhempien ihmisten haastattelu Lasten haastatteleminen Miesten haastattelemisen erityiskysymyksiä Narratiivinen haastattelu ja sen analyysi Ryhmähaastattelu Stimulated recall-menetelmä Teemahaastattelun laadullinen analyysi Valokuvapohjainen stimulated recall –haastattelu Etnografia Käsitekartta analyysimenetelmänä Lasten ja nuorten haastattelu Lomakehaastattelu Narratiivinen tutkimusmenetelmä - tarinallinen ja elämäkerrallinen lähestymistapa Narratiivis-elämäkerrallinen tutkimusmenetelmä, elämäkertahaastattelu (Life Story Interview) Nuoret haastateltavina Sisällönanalyysi ja tutkijan merkitys aineistolähtöisessä analyysissa luottavuuden kannalta Virtuaalihaastattelu Haastattelututkimuksen ongelmana haastateltavien vastentahtoisuus

tehtävä Etsi mielenkiintoinen linkki annetuista osoitteista tai jostain muusta lähteestä haastattelua koskien. Mikä on sen ydinviesti. Lähetä PowerPoint esitys siitä osoitteeseeni Mitkä ovat tutkimustehtäväsi? Millaisin metodisin keinoin lähestyt niitä. Kuvaile lyhyesti. Etsi 5 keskeisintä metodista lähdettä, joita käytät tutkielmassasi. Lähetä PowerPoint esitys siitä osoitteeseeni Miten pohdit tutkielmasi luotettavuutta metodin osalta? Lähetä PowerPoint esitys siitä osoitteeseeni

lähteitä Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Kvale, S. 1996. InterViews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing. Thousand Oaks, CA: Sage. Ruusuvuori, J & Tiittula, L. (toim.) 2005. Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere; Vastapaino.