OPINNÄYTETYÖN RAKENNE

Opinnäytetyön rakenne kansilehti kuvailulehdet (suomi ja englanti) alkusanat (vapaaehtoinen) sisällysluettelo selitesivu, lyhenneluettelo (tarvittaessa) taulukko- ja kuvioluettelo (tarvittaessa) johdanto käsittely päätelmät, pohdinta lähteet liitteet

Kansilehti ja kuvailulehdet Studentista mallit (Opiskelun tekstimallit) Sekä suomen- että englanninkielinen kuvailulehdelle (tiivistelmät) Suomenkielinen tiivistelmä noin 100-150 sanaa, englanninkielinen lyhyempi (eikä suora käännös!)

Tiivistelmän rakenne (IMRAD) Tavoite Menetelmät Tulokset Johtopäätökset Aikamuoto imperfekti

Tiivistelmän kieli Tiivistelmä kirjoitetaan vasta, kun työ on valmis Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein ja kappalein. Itsenäinen teksti - Kuvailulehden tulee olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan tarvitsee perehtyä koko työhön. ei sivuotsikoita, viittauksia tai kuvia, taulukoita ym. 3-7 asiasanaa Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, jonka nettiosoite on http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa

Alkusanat Vapaaehtoinen osa raportin asiasisältöön kuulumaton, työkokonaisuutta esittelevä asia esim. työn virike, tekopaikka, valvoja, ohjaajat, taustaorganisaatiot, mahd. taloudellinen tuki mainitaan kiitetään organisaatioita ja henkilöitä asiallisen myönteinen, lyhyt ja ytimekäs

Sisällysluettelo Käytä otsikkotyylejä Wordissa Lisää Hakemisto ja luettelot -> Sisällysluettelo otsikkotasot erottelevat pääasiat sivuasioista otsikot ja sivujen numerot Sivunumerointi alkaa johdannosta (sivu 1) Otsikoiden tasot erotetaan desimaalijaotuksella

Sisällysluettelo Otsikoiden tasot 1 1.1 1.2 2 2.1 2.1.1

Sisällysluettelo Viimeisen numeron jälkeen ei tule pistettä! Kolme tasoa riittää Sisällysluettelo alkaa johdannolla

Selitesivu Jos lyhenteitä, symboleja ja merkkejä on paljon Jos erikoismerkinnät ja -käsitteet alalla ovat tuntemattomia Jos raportissa runsaasti taulukoita, kuvioita tai kuvia, niiden luettelo on selitesivulla.

Johdanto Johdattaa lukijan aiheeseen, osoittaa työn merkittävyyden ja herättää lukijan mielenkiinnon Mistä työ sai alkunsa? Miksi se oli tarpeen tehdä? Johdannon avulla lukija pystyy suhteuttamaan työn laajempiin yhteyksiin ja ymmärtämään raportin yksityiskohtaisten tietojen merkityksen Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat

Johdanto Johdannon alussa taustaa työlle Työn tavoite esitellään Voi olla toimeksiantajan esittelyä lyhyesti Työn rakennetta voi valottaa

Kehittämistehtävän käsittely Esim. kehittämistehtävässä aiheen käsittely voi alkaa ilmiön esiintymisympäristön, nykytilanteen ja kehittämistarpeiden esittelyllä. Ennen työprosessin kuvausta työlle esitetyt tavoitteet esitellään Jos tutkimus kyseessä, käsittelyosa voi alkaa tutkittavan ilmiön ja teoriataustan esittelyllä

Työprosessin kuvaus Miten työ tehtiin? Lukija voi seurata työn etenemistä ja arvioida sen luotettavuutta ja pätevyyttä. Aineiston hankkimisen keinot ja välineet, valintojen perustelut, aineiston kuvaamisen ja analysoinnin tekniikat Perusteltava esim. menetelmät

Tulokset Laajin ja perusteellisin osa Työn tulokset ja tutkimuslöydöt ryhmitellään loogisesti Päätulokset ensin; olennaiset tulokset havainnollistetaan esim. kuvilla, taulukoilla ym. Parhaimmillaan raportin kiinnostavin ja miellyttävin osa

Pohdinta ja päätelmät Vaativin osa Perusteellinen pohdinta Lyhyt kertaus päätuloksista ja sen arviointi, miten työlle asetetut tavoitteet on saavutettu Tutkimuskysymyksiin vastaaminen Tulosten merkitys toimeksiantajalle? Menetelmien ja ratkaisujen hyvät ja huonot puolet Johdonmukainen itsekriittisyys Lopuksi kokoava katsaus (vahvat puolet)

Pohdinnan sisällöstä Miten tutkimuksessa pystyttiin ratkaisemaan ongelmat Mitä ja millaisia rajoituksia liittyi tutkimusmenetelmään ja miten menetelmiä pitäisi kehittää mahdollisissa jatkotutkimuksissa Miten tutkimus lisäsi tietoa Missä määrin tulokset ovat yleistettävissä Miten ja mitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää teoriassa tai käytännössä Millaisia jatkotutkimushaasteita?

Pohdinnan ohjeita Aikaa pohdinnan kirjoittamiseen! Yleensä aikamuotona imperfekti, kun viitataan tutkimuksen tarkoitukseen, hypoteeseihin, tutkimuksen vaiheisiin ja tuloksiin, mutta preesens, kun pohditaan selityksiä, arvioidaan tulosten yleistettävyyttä tai seurauksia ja kun verrataan aiempiin tutkimuksiin ja sovelletaan tutkimusta. Objektiivinen kieli