Lyh. Lyhenteet RUK tsto Miksi ja miten?

Esitys aiheesta: "Lyh. Lyhenteet RUK tsto Miksi ja miten?"— Esityksen transkriptio:

1 Lyh. Lyhenteet RUK tsto Miksi ja miten?
Luotett. & savut. log. opisk. hal. vuokr. 1 h + kk. Oulun kesk alk. Maks. 400 e/kk. RUK EU Lyhenteet MM mm. Lyh. mm jne. rkl tsto Miksi ja miten? krs kpl esim. hlö

2 Lyhenteet tärkeää hallita, kun tekstin täytyy olla tiivistä.
käytettävä harkiten: lukijan täytyy aina ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa.

3 Lyhenteet voidaan ryhmitellä seuraavasti
Loppulyhenteet Sisälyhenteet Koostelyhenteet Isokirjainlyhenteet eli lyhennesanat Vakiintuneet lyhenteet ovat lyhenteitä, jotka ovat yleisesti kaikkien tiedossa ja vakiintuneet käyttöön. Tilapäislyhenteitä voidaan muodostaa tarpeen mukaan sanan lopusta katkaisemalla (ovat siis aina loppulyhenteitä.

4 Loppulyhenteet sana lyhennetään lopusta, aina ennen vokaalia
tavallisesti lyhenteeseen kuuluu koko ensimmäinen tavu loppulyhenteet päättyvät yleensä pisteeseen e-si-mer-kik-si  esim. o-pis-ke-li-ja  opisk. miljoona  milj. Huom. (huomaa, huomio) Mittayksiköiden lyhenteisiin ei tarvita pistettä: l (litra) h (tunti) m (metri) s (sekunti)

5 Sisälyhenteet sanansisäisiä lyhenteitä, joissa säilyy sanan alku ja loppu ei pistettä klo kello krs kerros plo pullo nti neiti hra herra rva rouva tsto toimisto

6 Koostelyhenteet lyhennetty sekä sanan sisästä että lopusta
loppuun merkitään yleensä piste vrt. vertaa ks. katso Huom. (huomaa, huomio) Täsmällistä määrää ilmaiseviin koostelyhenteisiinkään ei merkitä pistettä. km (kilometri) kpl (kappaletta)

7 Isokirjainlyhenteet ja lyhennesanat
vakiintuneita lyhenteitä muodostetaan sanojen alkukirjaimista seurojen, puolueiden, järjestöjen jne. nimiä EU Euroopan unioni NMKY Nuorten miesten kristillinen yhdistys PL Postilokero OSAO Oulun seudun ammattiopisto Lyhennesanat luetaan ja taivutetaan sanana, ei yksittäisinä kirjaimina: Kela, luomu, opo