Diabetes mellitus Johdantoa sairauteen

Mikä diabetes on? Suomessa ja maailmassa jatkuvasti lisääntyvä sairaus, jossa verensokeripitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Korkea verensokeri eli hyperglykemia voi johtua: A) insuliinin puutteesta B) insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta C) molemmista edellä mainituista tekijöistä Diabetes jaetaan tyypin 1 ja tyypin 2 muotoon sekä alaryhmiin. Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito.

Diabetes voi olla myös: raskausajan diabetes LADA (latent autoimmune diabetes in adults) MODY (maturity-onset diabetes in the young) Sekundaaridiabetes tarkoittaa jonkun toisen sairauden seurauksena saatua diabetesta

Tyypin 1 Diabetes mellitus

Tyypin 1 diabetes haiman insuliinia tuottavat beetasolut ovat tuhoutuneet, seurauksena insuliinia ei erity ollenkaan sairastutaan nuorena sairastaa Suomen diabeetikoista 10-15% perintö- ja ympäristötekijöillä on vaikutus sairauden syntyyn sairaus ei ole ehkäistävissä Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito.

Tyypin 1 diabetes diagnosointi Oireet: jano, suuret virtsamäärät, laihtuminen Laskimoveren glukoosi- eli sokeripitoisuuden mittaaminen. Suurentuneet arvot viittaavat diabetekseen fP-Gluk (verensokeri) viitearvo aikuiset 4 - 6 mmol/l. Tulos 7mmol/l tai korkeampi viittaa diabetekseen. HbA1c kuvaa pitkäaikaista verensokeritasoa. Viitearvo 20 - 42 mmol/mol. Koholla oleva HbA1c-tulos viittaa epätasapainossa olevaan diabetekseen. GAD –vasta-ainepitoisuus viitearvo alle 10IU/ml. (Gad-vasta-aineita esiintyy 65-80%:lla potilaista taudin puhkeamisen aikaan.) Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito.

Tyypin 1 diabetes hoito Hoidon tavoitteena on ehkäistä sairauden aiheuttamia komplikaatioita kuten liian alhaista verensokeria ja ketoasidoosia eli happomyrkytystä sekä tukea oireettomuutta ja elämänlaatua. Hoidon tavoitteet määritetään aina yksilöllisesti Yleiset tavoitteet: HbA1c kertoo, kuinka paljon glukoosia eli verensokeria veren punasolujen hemoglobiiniin on tarttunut mittausta edeltävinä viikkoina. Diabeetikolla viitearvo alle 53mmol/l Paastoverensokeriarvo alle 7mmol/l Aterian jälkeinen verensokeriarvo alle 10mmol/l RR (verenpaine) alle 140/80mmHg LDL -kolesterolipitoisuus alle 2,5mmol/l Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito.

Insuliini Tyypin 1 diabetesta sairastava tarvitsee aina insuliinia. Insuliini on ainoa verensokeria laskeva hormoni. Se alentaa verensokeria lisäämällä sokerin pääsyä lihassoluihin. Annostus on yksilöllistä. Lähde: Diabetesliitto www.diabetes.fi

Insuliini Perusinsuliinin tarve vaihtelee ja tavoitteena on, että henkilö pystyy itse säätelemään insuliinin annostuksensa. Insuliinintarpeeseen vaikuttavat ravinnon lisäksi liikunta, stressi, sairaudet, tulehdukset, raskaus, kortisonihoito ja kuukautiskierto. Lähde: Diabetesliitto www.diabetes.fi

Insuliini Annostelu insuliinikynällä

Insuliinin pistopaikat Insuliini pistetään ihonalaiskudokseen Kuva www.terveysportti.fi

Lääkehoidon toteutusvaihtoehtoja Perusinsuliinihoito Ateriainsuliinihoito Monipistoshoito Sekoiteinsuliinihoito Insuliinipumppuhoito

Perusinsuliinihoito Pitkävaikutteista insuliinia 1-2 kertaa / vrk Tasaa verensokeria aterioiden välillä ja yöllä Max.vaikutus 4-24 tunnin kuluttua pistämisestä Pitkä vaikutuksen kesto 16 (-30) tuntia sameita liuoksia, sekoitettava Pistoalue esim pakara, reisi Esim. Protaphane®, Humulin NPH® Insuman Basal®

Ateriainsuliinihoito Pikainsuliinia tai lyhytvaikutteista insuliinia otetaan aterioilla Annostus perustuu aterian sisältämään hiilihydraattimäärään Auttaa varastoimaan ja hyödyntämään ruuasta saatavia ravintoaineita Pikainsuliineja esim. Apidra®, Humalog®, NovoRapid®, vaikutus 10- 20 min kuluttua Lyhytvaikutteisia esim. Actrapid®, vaikutus alkaa 30-60 min kuluttua, injektio vatsan alueelle

Monipistoshoito Sekoiteinsuliinihoito perusinsuliinin ja ateriainsuliinin yhdistelmähoito Sekoiteinsuliinihoito ei yleensä suositella tyypin 1 diabeteksessa, mutta lapsille käyttökelpoinen korvataan sekä perus- että ateriainsuliinia aterioiden yhteydessä

Insuliinin annostelu Perusinsuliinin annostelu tavoitteena verensokeriarvot n. 4-7 mmol/l aamulla herättyä, ennen aterioita, yöllä Ateriainsuliinin annostelu tavoitteena, että verensokeri nousee ateriasta korkeintaan noin 2 mmol/l annostelu aterian hiilihydraattimäärien mukaan

Korjausinsuliini, jos verensokeripitoisuus korkea Pika- tai lyhytvaikutteista insuliinia verensokerin nousuihin Toistuva korjausinsuliinin tarve viittaa riittämättömään pitkävaikutteisen insuliinin saantiin Pitkävaikutteisen ins. annostusta harkittava uudelleen → lääkäri

Insuliinin säilytys Käytössä oleva insuliinipullo tai -kynä säilytetään huoneen lämmössä Avaamattomat pakkaukset jääkaapissa Jäätyminen voi heikentää insuliinin tehoa, huom. säilytys esim. ulkona liikkuessa Insuliini suojataan auringon valolta Ei yli 40 c lämpötilaan

Insuliinipumppu Insuliinipumppu on pieni mukana kannettava laite, jonka pumpun käyttäjä ohjelmoi annostelemaan pikainsuliinia jatkuvasti oman yksilöllisen tarpeensa mukaisesti. Pumpulla annostellaan myös bolukset (eli kerta- annokset) aterioilla

Tyypin 1 diabeteksen komplikaatiot Diabeetikolla insuliinin puute voi johtaa ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen. Kun elimistöstä puuttuu insuliinia, se ei voi käyttää sokeria energianlähteenään vaan joutuu polttamaan rasvoja. Rasvojen palaminen on tällaisessa tilanteessa epätäydellistä, ja silloin syntyy happoja. Tila on aina hengenvaarallinen. Ketoaineet mitataan virtsasta liuskatestillä kun verensokeri on toistuvasti koholla yli 15mmol/ tai kun henkilö on sairas. Hyperglykemia = kohonnut verensokeri Tyypin 1 diabeteksessa hyperglykemia hoidetaan insuliinilla Lähde: Diabetesliitto www.diabetes.fi

Tyypin1 diabeteksen komplikaatiot Tyypin 1 diabeteksessa hypoglykemian syynä on yleensä insuliinin liian suuri vaikutus. Myös alkoholi ja liikunta sekä ruokailun laiminlyöminen laskevat verensokeria. Hoidossa pyritään siihen, ettei verensokeri laske alle 4mmol/l Hypoglykemian oireina: vapina, hikoilu, heikotus, sekavuus, aggressiivisuus ja tajuttomuus (shokki). Hoitona hiilihydraattipitoista juomaa tai ruokaa (mehu) kun henkilö on tajuissaan. Vakavassa hypoglykemiassa glukagonipistos ja soitto 112 Lähde: Diabetesliitto www.diabetes.fi

Tyypin 1 diabeteksen komplikaatiot Kaikkien diabeetikkojen valtimosairausriski on suuri. Diabeetikoilla sepelvaltimotauti on yleinen ja sen ennuste on huonompi kuin ei-diabeetikoilla. Hoidon painopiste on terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen, riskitekijöinä tupakointi, korkea verenpaine ja suurentunut veren kolesterolipitoisuus. LDL –kolesterolipitoisuuden tavoitearvo on 2,5mmol/l. RR alle 140/80mmHg Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito

Diabeteksen omahoito: verensokerin mittaaminen Verensokerin mittaustiheys suunnitellaan lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa. Diabeetikolla tulee olla kotona verensokerimittari ja tulokset on kirjattava muistiin Seurantakäynnit diabeteshoitajalla / lääkärillä sovitaan yksilöllisesti huomioiden potilaan ikä ja diabeteksen kesto. Lähde: Diabetesliitto www.diabetes.fi

Diabeteksen omahoito: Ravitsemus Tyypin 1 diabeetikolla hoidossa korostuu ruuan, liikunnan ja insuliinin yhteen sovittaminen. Sairauden toteamisvaiheessa asiantunteva ravitsemusohjaus olennainen osa hoitoa. Ateriarytmin tulee olla säännöllinen ja ravinnon monipuolista. Monipistoshoidossa pikainsuliini annostellaan aterian hiilihydraattimäärän mukaan. Annostus yksilöllinen, esim. 0,5–1 yksikköä insuliinia 10 grammalle hiilihydraattia. Hiilihydraattipitoisia ruokia ovat esimerkiksi viljatuotteet, peruna, hedelmät, marjat ja nestemäiset maitotuotteet. Hiilihydraattitaulukko Lähde: Diabetesliitto. www.diabetes.fi

Psyykkinen tuki Diabetes ja sen omahoito saattavat kuormittaa psyykkisesti. Verensokerivaihtelut vaikuttavat mielialaan ja jaksamiseen, vaarana masennus. Tarve ammattilaisen vastaanotolle kun henkilöllä mm.: ahdistuneisuutta, pelkoja tai huolta hoitoväsymystä vaikeuksia sopeutua sairauteen (nuoruus, perheen perustaminen jne.) haasteet ihmissuhteissa Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito.