Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Avoimen tiedon ohjelman tavoitteet ja toiminnan kohteet keväälle 2015.
Advertisements

Kouluterveydenhuolto Koulutulokkaan vanhempainaamu.
Suun terveydenhuolto Rovaniemi. Järkevä työnjako Hammashoitajan tehtävänkuva → Hammashoitajat ja lähihoitajat vastaavat omalta osaltaan potilas- ja työturvallisuudesta,
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala.
LTOL-JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Vuosikokous
Terveyden edistämisen asiantuntemus sote –uudistuksessa. Kuntajohdon kysely ja TEAviisari Terve Kunta –verkostotapaaminen Helsinki Osastojohtaja.
Innovatiiviset hankinnat vauhdittamaan SOTE-kehitystä Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM, Meritulli.
Johtaja Leila Helaakoski Pohjois-PohjanmaanTE-keskus EAKR-seurantakomitea
Lapin ja Länsi-Pohjan sote- seminaari Varautuminen ikäihmisten palvelujen tarpeen kasvuun Ylitorniolla Eeva Leukumaa Kari Askonen.
Hyvä vastaanotto-projekti Ylilääkäri Johanna Stenqvist Laatuverkostokokous.
Lakitieto LAPSEN OIKEUDET. SUKUNIMILAKI Jos ei toisin ilmoiteta, lapsi saa äidin sukunimen. Jos ei toisin ilmoiteta, lapsi saa äidin sukunimen. Jos vanhemmilla.
Peikko Mummolassa - toimintamallin edellyttämät uudistukset Lahden kaupungin kotihoidon palvelu- kokonaisuudessa Lahden kaupunki Kotihoito Kotihoitopäällikkö.
LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN NÄYTTÖKRITEERIT HILLEVI RAUTIAINEN, verkkokoulutuksen koordinoija.
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020: NEUVONTA
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
YHDESSÄ VOIMISTUEN – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1. 10
Kodin ja koulun yhteistyö Lähde (diat 1-5): Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto Ensisijainen ja kokonaisvaltainen.
Äitiys- ja lastenneuvolatyö Itä-Suomen läänissä 2003 Pohjois-Karjala Varjoranta Pirjo, Pirskanen Marjatta, Pelkonen Marjaana, Hakulinen Tuovi, Haapakorva.
Henkilökunta Tavoitteet Visio Lapsi Laadukas vaka, eo, po Vanhemmat
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
Yhteiskunnan tuki odottaville äideille
Perehdy, Opi ja Kehitä - Arvioi! (POKA)
Digitaalisuus opistojen strategiaan, pedagogiikkaan ja käytäntöön
Varjostus Oppia ikä kaikki tarjoaa verkoston jäsenille mahdollisuuden varjostaa kollegaa toisessa oppilaitoksessa. Varjostus on vertaisoppimisen menetelmä.
Riskien arviointi, Oulun eteläinen osakokonaisuus
Pohjoisen diakonian haasteet
LAPE kutsuu ja haastaa ”En usko, että milloinkaan aiemmin seurakuntien tekemä pitkän linjan työ lasten, nuorten ja perheiden parissa on nostettu näin.
YHDESSÄ VOIMISTUEN – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1. 10
Avoimen tiedon ohjelman tavoitteet ja toiminnan kohteet keväälle 2015
RASKAUSPOLKU - sähköinen sikiöseulonta-ajanvaraus
Sosiaalialan tehtävärakenne
Osallisuus vammaissosiaalityössä
Esityksen nimi / Tekijä
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Kaksi erää Tässä ppt:ssä ohjeet pelin johtajalle Opus-työryhmä 2014
KESKI- SUOMEN PELASTUSLAITOKSELLA VUONNA 2013 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA
Asva- hoitajan työ Martinlaakson terveysasemalla
Tavoite- ja kehityskeskustelut prosessina, syksyllä 2014
Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen / Ratkaisujen hakeminen kokeilutoiminnalla, ml. digitaalisuus
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta
JHL:n edustajisto Hannu Moilanen/Marja Lehtonen
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen
Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus
EROTILANTEEN PALVELUILLA KOHTI SOVINNOLLISUUTTA Eroauttaminen Kainuussa 02/ Marika Uhlbäck, projektisuunnittelija Mukava Kainuu -hanke.
Ohjaus ja yhteistyö: toimeenpanosuunnitelman tilanneraportti Maritta Korhonen (puheenjohtaja) Minna Saario (sihteeri)
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Asiakas- ja palveluohjaustyöryhmä helmikuu 2018
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
Kirjoita omia muistiinpanoja tähän
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos, Rovaniemen kaupunki
Kehittämispäällikkö Eija Lappalainen
Osaamisen arvioinnin ja näyttöjen järjestämisen laadunvarmistus
LAPE-PÄHKINÄT vol Keino osallistua Pirkanmaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden kehittämistyöhön - Tekstidia Dian voi valita.
Asiakasraatitoiminta Etevassa
Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkoston
RAPIAT-työryhmä. Asiakasprosessin kuvaus (rajapinta-asiakkaat)
Museolain ja museoiden rahoituksen uudistus
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Miten tukea lasta vanhempien erossa? Eron edessä –ilta
Järjestötieto muutoksessa
Perheoikeudelliset palvelut
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 20. 3
Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
RAI Espoossa
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, THL etunimi.sukunimi@stm.fi Marjaana Pelkonen 22.9.2017

Uusi isyyslaki tulee voimaan 1.1.2016 Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ja ennen lapsen syntymää Nykyisin joka kolmas lapsi (noin 24 000 lasta vuodessa) syntyy avoliittoperheeseen Näissä perheissä biologinen isyys on useimmiten selvä ja avomies haluaa tunnustaa lapsen isyyden Selkeissä tilanteissa ei edellytetä enää erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen Arviolta 70-80 % avoliitossa syntyneistä lapsista (yht. 16 400-17 800 lasta vuodessa) voitaisiin tunnustaa äitiysneuvolassa; samalla on mahdollista tehdä sopimus yhteishuollosta Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 2013 TIlastokeskus 2015 22.9.2017

Perusteluja uudelle käytänteelle Isyyden tunnustamismenettelyjen nykyaikaistaminen Vaivattomuus vanhemmille Säästää etenkin isien työaikaa Asiakaskeskeisyys lisääntyy Isät neuvolan asiakkaina Isyyden tunnustaminen jo raskausaikana vahvistaa tulevan isän vanhemmuutta Uusia mahdollisuuksia isän roolin ja vanhemmuuden vahvistamiseen neuvolassa Yksinkertaistaa toimintatapoja kunnassa, parantaa sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä Edullisuus kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Mitä muuttuu? Uusi tehtävä, joka muuttaa äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien/kätilöiden työtä sekä terveydenhoitajien ja lastenvalvojien keskinäistä työnjakoa ja ajankäyttöä Isyyden tunnustamisen vastaanottamiseen tarvitaan siirtymävaiheen jälkeen keskimäärin puolen tunnin lisäaika Muutoksia johtamiselle, seurannalle ja tilastoinnille Tavoitteena on uudistuksen toteuttaminen kuntatasolla mahdollisimman kustannusneutraalisti Enemmän isiä tulee neuvolaan? Kustannuspaikka muuttuu Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Isyyden tunnustamisen ajankohta Ennakollisen isyyden tunnustamisen ajankohtaa ei ole säännelty Suositeltavin ajankohta on raskauden keskivaiheen jälkeen, kun raskauden suotuisa eteneminen on varmistunut 25 raskausviikko -> Vanhempien kanssa sovitaan etukäteen käynnistä, jolla isyyden tunnustamista käsitellään Em. käynnille ei suositella otettavaksi mukaan perheen muita lapsia Tarpeellinen informaatio etukäteen Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Miten johtajat voivat tukea henkilökuntaa? Osaamisen vahvistaminen Yhteinen koulutus syksyllä 2015 Paikalliset koulutukset ja kokoukset Nettikoulutusten hyväksikäyttö Tukimateriaali mm. THL:n sivuilta Tukea kansallisista lomakkeista ja ohjeistuksista Toimivien käytäntöjen suunnittelu yhteistyössä Sähköisten apuvälineiden tuoma tuki Yhteistyöpalaverit, työntekijöiden kuuleminen herkällä korvalla Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Miten johtajat voivat tukea henkilökuntaa? Työajan suunnittelu - työajan riittävyyden varmistaminen terveystarkastukset uuden Äitiysneuvolaoppaan (2013) mukaan Ensisynnyttäjä (9 + 2) yht. 11 Uudelleen synnyttäjä (8 + 2) yht. 10 työaika uusien henkilöstömitoitussuositusten (2013) mukaan helpotuksia uuden käytännön sisäänajovaiheeseen Tukea yhteistyöhön äitiysneuvolan terveydenhoitajien/kätilöiden ja lastenvalvojien kesken Mitä muuta? Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Tuovi Hakulinen-Viitanen Ajankohta Pariteetti Määräaikainen terveystarkastus ja sen toteuttaja Aika 6–8 rvk E, U Ensikontakti, puhelimessa tapahtuva palvelutarpeen arvio 15 min 8–10 rvk Ensikäynti terveydenhoitajalle/kätilölle 1t 30 min 13-18 rvk Laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus 1t 30min 13–18 rvk Laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 min 22–24 rvk Terveydenhoitaja/ kätilö 26–28 rvk E 30–32 rvk Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti Tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 2t 30min 35–36 rvk Lääkäri ja terveydenhoitaja/kätilö 37–41 rvk E,U Terveydenhoitajan/kätilön käynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin 1–7 vrk kotiutuksesta Terveydenhoitajan/kätilön vastaanotto Tai kotikäynti 60 min 5–12 vk Synnytyksen jälkitarkastus lääkäri/terveydenhoitaja/kätilö 012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2013

Terveydenhoitajan työaika ja raskaana olevien naisten määrä Terveydenhoitajan työaika ja raskaana olevien naisten määrä. Henkilöstömitoitussuositus (2013) (Liite) Työtunnit vuodessa yht. 1705,2 I Asiakastyön lisäksi tehtävät säännölliset työt 763,3, mm. kirjaaminen, sähköinen asiointi, puhelinaika 426 h kokoukset matkoineen 142 h moniammatillinen yhteistyö 142 h II Työtunteja asiakastyöhön 941,9 Perhevalmennus 60 h Lisäkäynnit (352 kpl à 30 min) 176 h Tarkastukset ensisynnyttäjille (25 äitiä) 282 h yhteensä/ensisynnyttäjä 11.25 h sisältää kaksi kotikäyntiä à 2.5 h Tarkastukset uudelleen synnyttäjille (51 äitiä) 423 h Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Isyyden tunnustaminen ja työajan riittävyys Pohdintaa työajan uudelleen järjestämisestä, esimerkkinä kotikäynti raskauden aikana Raskaana olevia asiakkaita yht. 76 Avioliiton ulkopuolella syntyisi 43 % eli 31 lasta näistä lapsen isä halukas tunnustamaan lapsen 76 %:ssa perheitä eli 23 perhettä Ajan tarve: 23 isyyden tunnustamista à 30 minuuttia = noin 11,5 tuntia Jos toista kotikäyntiä ei tehtäisi ensisynnyttäjille, säästyisi 25 x 2 tuntia eli 50 tuntia Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Työn ja työajan seuranta Kunnissa tarpeen seurata uusien tehtävien vakiintumista ja niiden edellyttämää työaikaa äitiysneuvolan terveydenhoitajan/kätilön sekä lastenvalvojan työssä Työn ja työajan seuranta, esim. Isyyden tunnustamisten määrä/th kk, vuosi Käytetty aika yhteensä kuukaudessa, vuodessa Eri työntekijöillä, neuvoloissa, alueilla Palaute perheiltä Isien määrä neuvolassa Yhteistyökokoukset lastenvalvojien kanssa Mitä muuta olisi hyvä seurata? Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Uudesta käytännöstä tiedottaminen vanhemmille Ensimmäisellä neuvolakäynnillä molempien vanhempien informointi samalla, kun selvitetään perhetietoja Kirjataan asia Meille tulee vauva –opas Tunnustamisen vastaanottamisesta sopiminen rvk 25- Vastaanottoajan pidentäminen Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Asiakirjojen täyttäminen ja käynnin tilastointi Asiakirjojen huolellinen täyttäminen Tunnustamista ja huoltoa koskevat asiakirjat toimitetaan äitiysneuvolasta isyyden selvittämistä huolehtivalle lastenvalvojalle SPAT-koodi Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017

Lopuksi Uusi tehtävä tuo lisää työtä ja muutoksia työnkuvaan, todennäköisesti myös myönteistä kehitystä Tukea työyhteisöltä, työtovereilta, esimiehiltä, lastenvalvojilta Osaamisen ja työajan riittävyyden varmistaminen Aikaa hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen Etukäteen suunnittelu ja varautuminen Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut osana äitiysneuvolatyötä (mm. äitiysavustus), jatkossa yhä vähemmän raja-aitoja (sote-uudistus) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - hallituksen kärkihanke: vanhemmuuden vahvistaminen ja palvelujen verkostoiminen perhekeskuksiksi Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2017