OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Median kohtaaminen EuroSkills-kilpailijana edustatte:
Advertisements

Mediakasvatus MLL:ssa
Vanhemmat ja kasvattajat tukena mediamaailmassa ” Miten puhua koululaisille vaikeista asioista kuten sodista ja konflikteista?”. Elina Ruddock.
HALSUAN VASU -avain kasvuun
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
– uusia haasteita lapselle ja päiväkodille
Mediapedagogi kouluissa (1) havaintoja kentältä ja kentän laidalta havaintoja kentältä ja kentän laidalta.
Katso Aitolasta lisää:
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Käyttöohje: Kuinka luoda uusi uutinen. (Painamalla F5 voit katsoa tämän diaesityksen)
Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto.
Sari-Katja Niiles, Eeva Hiltunen ja Henna Kalima
Lapsi ja internet Seppo Mentula
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
Tietotekniikan käyttö opetuksessa alakoulussa Tuukka Kivioja.
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Turvallinen internetin käyttö
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys.
Case-tehtävä Metsäprojekti päiväkodissa
T IETOKONE OSANA ESIOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ H YVINKÄÄLLÄ Anne-Marie Knape.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
2000-luvun medialukutaito MikkoAleksiMatias.  Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvaminen nykymaailmassa on muuttanut merkittävästi perinteistä joukkoviestintää.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Sanoma Lehtimedia / Tiina Eskelinen
Koulussa elämää opettelemassa
Media joukkoviestinn ä n sanomien erittely ä niiden taustan ja v ä lineen ominaislaadun kannalta sek ä sanomien omaa tuottamista.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
Mediakulttuuri ja koulu Osaava-mediakasvatuskoulutus Kesämäen alueen ja Taipalsaaren opettajat
Mediataito 8lk 1.Viestintä ja mediataito (velvoite)velvoite 2.Mediakasvatus Oulun normaalikoulussa (laadukas ohjelma)laadukas ohjelma 3.Kuvataide: Kuvaviestintä.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Yritys ja markkinointi mediassa ÄIDINKIELI 4. OSP.
Nettikiusaaminen Pietiläinen, Korhonen, Saarimäki.
Lapsen ja nuoren tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen kuntouttavilla elementeillä Petra Suonio 2012.
Sosiaalisen median käytöstä Sosiaalisen median käyttö kuuluu nykyajan lapsen elämään. Yhteydenpito ja viestiminen netissä ovat lapsille ja nuorille luonteva.
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
Vanhempien mielipiteitä
KUVIEN KESKELLÄ MEDIASTA JA VAIKUTTAVISTA KUVISTA.
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Lapsen näkemyksen huomioiminen iän ja kehitystason mukaan
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Kieli itseilmaisun välineenä
Nopolan koulu Opettajien veso
Tänään tutkimme mediakriittisyyttä
Yritys ja markkinointi mediassa
Liikuntasosialisoituminen ja liikuntasuhde
Tupakka mediassa tyokalupakki.net.
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Sosiaaliset mediat alakoulussa
Kieli ja lukeminen alkuopetuksessa
Logot ja brändit; näkökulmia mediakasvatukseen
KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI
VARHAISKASVATTAJA LUO TURVALLISEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN
ARJA VIROLAINEN Ruut Ruokonen 2013
SADUTUS Ruut Ruokonen 2013.
29. TERVEYS NÄKYY MEDIASSA
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Mediakasvatus tietotekniikan opettajankoulutuksen näkökulmasta
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Kouvolan Yhteislyseon
Esityksen transkriptio:

OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi

Mediaan suhtautuminen  Lapset elävät lähes jatkuvassa kosketuksessa mediaan  Media avaa lapsille monia uusia oppimisympäristöjä  lapset saavat median kautta erilaisia tietoja ja kokemuksia  median kautta saadut kokemukset vaikuttavat lasten tapaan toimia kotona ja koulussa

Mediaan suhtautuminen  Kasvattajat eivät voi kontrolloida mediamaailmaa  kasvattajien tehtävänä on pyrkiä kontroilloimaan ja rajoittamaan lasten mediakokemuksia  kasvattajilla tarve suojella lasta heitä vahingoittavalta tiedolta  myös YK:n lasten oikeuksien sopimus kehottaa antamaan lapsille tietoa kansainvälisistä tiedotusvälineistä

Mediakasvatus  Mediakasvatus on sekä oppimista että kasvua median yhteydessä  Mediakasvatuksella halutaan vaikuttaa tietoisesti yksilön median käyttöön ja siihen liittyviin taitoihin  Mediakasvatuksen päätavoitteena on kriittinen medialukutaito, jonka myötä lapset oppivat tarkastelemaan asioita eri näkökulmista

Mediakasvatus  Kriittiseen medialukutaitoon kuuluu myös tiedon ja lähteiden kyseenalaistaminen sekä kyky kysyä ja luoda uutta  Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi tarvitsee paljon tukea kriittisen medialukutaidon hahmottamiseen  esi- ja alkuopettajat ovat tärkeässä roolissa opettaessaan lapsille median käyttöön vaadittavia perustaitoja

Medialukutaito  Medialukutaidolla tarkoitetaan kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoa mediaa hyödyntäen ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä  Tutut perustaidot, kuten lukeminen ja laskeminen ovat ensiaskeleita kohti medialukutaitoa  Perustaitojen lisäksi tarvitaan vielä välineiden käytön perustaitoja (esim. tabletit)

Lasten arki ja media  Kotien ja koulujen tulisi huomioida lasten monimuotoinen arki mediamaailmassa  entistä pienemmät lapset oppivat käyttämään esimerkiksi tabletteja)  Ilman kasvattajan apua lapsi ei kykene pohtimaan mediaympäristöään  Kasvattajan tulee tarjota perusteltuja rajoja ja tukea eri tilanteissa.

Median sosiaalinen vaikutus  Media tuottaa lapsille iloa ja oppimiskokemuksia  Medialla on myös sosiaalistava vaikutus lapsen elämässä  medialaitteet kokoavat lapsia yhteen ja mahdollistavat heille sujuvan yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta  Tutkimustulosten mukaan lasten näkökulmasta sellainen mediatieto on merkityksellistä, jota he voivat hyödyntää kanssakäymisessä toisten lasten kanssa

Mediakasvatus ja kieli  Koulussa äidinkieli ja kirjallisuus on mediakasvatuksen näkökulmasta yksi keskeisimmistä oppiaineista  Media on perusajatukseltaan viestintää ja viestintätaidot ovatkin yksi keskeisistä mediakasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista  Mediakasvatus onkin perusopetuksessa sidottu vahvasti äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin  mediakasvatus kuuluu olennaisesti myös esiopetuksen kieli ja vuorovaikutus sisältöalueeseen

Mediakasvatus ja leikki  Leikki kokeileminen ja lasten mielikuvituksen hyödyntäminen on tärkeää  Myös lapsen oma tuottaminen on tärkeä lähtökohta mediakasvatuksessa  omien tuotosten avulla lapset saavat konkreettisia esimerkkejä

Ohjeita mediakasvattajalle  Huolehdi, että lapsi ei katso uutisia yksin ja ole valmis keskustelemaan lasta askarruttavista asioista hänen kanssaan  Suojele lasta myös uutisten kuvilta  Kerro lapselle, mitä uutisissa on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla  Kerro lapselle, että uutisissa tapahtunut ei uhkaa lasta tai hänen läheisiään  Suojele lasta lapsen iälle ja kehitystasolle sopimattomalta materiaalilta  Älä altista lasta tunnepitoisille ohjelmille varsinkaan ennen nukkuma-aikaa

Turvallinen internetin käyttö  Ohjeista lasta internetin käytössä ja anna lapselle esimerkkejä siitä, mitä hän saa tehdä netissä ja mitä ei.  Ohjeista lasta kertomaan aina, kun törmää internetissä johonkin, joka tuntuu epämiellyttävältä.

Turvallinen internetin käyttö  Älä kerro omaa nimeä, puhelinnumeroa tai osoitetta Internetissä ilman aikuisen lupaa  Älä anna ja jaa omia kuvia Internetissä ilman aikuisen lupaa  Älä kerro käyttäjätunnuksia tai salasanoja muille  Huomioi muut internetin käyttäjät  Tiedosta, ettei sinua saa pakottaa mihinkään Internetissä  Muista, että kaikki Internetissä ei ole totta  Julkaise sellaisia kirjoituksia, jotka voisit sanoa kasvotustenkin

Linkki  s/ s/