Luontoinventoinnit kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun apuvälineinä Mitä luontokartoittaja tekee? Esko Vuorinen luontokartoittaja Silvestris luontoselvitys oy

Esityksen sisältö  Miksi luontoselvitys?  Tarkastelutasot (elinympäristö-maisema)  Luontoselvityksen työkaluja (arvoluokittelu)  Luontoselvityksen organisointi  Maiseman tarkastelu luontoselvityksessä

Mitä Luontokartoittaja tekee? Luontoselvityksiä eli luontoinventointeja:  kaavaselvitykset  YVA /luontovaikutusten arviointi  HKS (hoito- ja käyttösuunnitelmat) Luontoselvitys vastaa kysymykseen: ”Miten hanke vaikuttaa luontoon?”  Luontoselvitysten avulla hankitaan tietoa päätöksenteon pohjaksi

Miksi luontoselvityksiä?  Tavoitteena luonnonsuojelu ja kestävä kehitys  luonnon käyttö ei johda pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. ”Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus.” (Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, 2 Artikla.)

Luonnon monimuotoisuus Kaikki elollisen luonnon vaihtelu seuraavilla tasoilla:  maailmanlaajuinen  luonnonmaantieteellinen (esimerkiksi boreaalinen)  seudullinen /maisema (landscape)  ekosysteemi  luontotyyppi/ elinympäristö  eliöyhteisö  laji  populaatio  yksilö  geeni

Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuteen kuuluu myös rakenteellinen ja toiminnallinen vaihtelu, esim:  alueiden väliset yhteydet, laikuittaisuus, pirstoutuminen  ihmisen maankäytön luoma toiminnallinen vaihtelu

Lainsäädännön vaatimuksia MRL – riittävät selvitykset 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet  Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 9 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa  Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

MRA 1 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa … Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Kaavoituksen vaiheet & luontovaikutusten arviointi 1. kaavan suunnittelun aloittaminen 2. kaavatyön ohjelmointi 3. kaavan perusselvitykset 4. vaihtoehdot/kaavaluonnos 5. kaavaehdotus/hyväksyminen 6. (seuranta)

1. kaavan suunnittelun aloittaminen

2. kaavatyön ohjelmointi

3. kaavan perusselvitykset

4 vaihtoehdot/kaavaluonnos

5 kaavaehdotus/hyväksyminen

6 seuranta

Tarkastelutaso luontoselvityksissä 1  Luontoselvityksessä tärkeimmät luonnon tarkastelutasot ovat elinympäristötaso ja ekosysteemitaso  lajitaso myös tärkeä

Tarkastelutaso luontoselvityksissä 2 Seudullinen tarkastelu (maisemataso)  maanpinnan muotojen, kasvillisuuden ja ihmisen maankäytön muodostamien ympäristötyyppien mosaiikki  esim. eläinten kulkureitit, ekologiset yhteydet

Alueiden erot ja arvottaminen  Arvo: edustavuus, monipuolisuus, harvinaisuus, lajisto  Herkkyys: kulutus, häirintä  alueiden arvottaminen, esim. asteikolla: 0-5

LSL – 29 § Suojellut luontotyypit 1. luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2. pähkinäpensaslehdot; 3. tervaleppäkorvet; 4. luonnontilaiset hiekkarannat; 5. merenrantaniityt; 6. puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7. katajakedot; 8. lehdesniityt; sekä 9. avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät

LSL – 47 § Erityisesti suojeltavat lajit  Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.

LSL – 49 § Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset  Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

VL – 2:11§suojellut vesiluontotyypit Luonnontilaiset:  fladat, kluuvit (pa.kork. 10 ha)  pienet lammet (<1 ha)  norot  lähteet

ML – 10§ erityisen tärkeät elinympäristöt 1. lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu- uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2. lehtokorvet, ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, metsäkortekorvet, muurainkorvet, letot; 3. rehevät lehtolaikut; 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5. rotkot ja kurut; 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat.

Luontoselvityksen organisointi Tilaaja /toimeksiantaja  hankkeesta vastaava taho, esim. kaavoitushankkeissa tilaajana on useimmiten kunta  vastaa selvitysten laadusta ja riittävyydestä Luontokartoittaja  luontoselvityksen perustietojen kerääminen  kenttätyö  tiedon analysointi  tiedon tulkinta  luontovaikutusten arviointi Luontoselvityksen ja -vaikutusarvion arvioija  viranomainen (lupaviranomainen, kunta tai alueellinen ympäristökeskus)