Luontokartoitukset soilla Mihin niitä käytetään? -Ympäristövaikutusten arvioinnit -Kaavoitushankkeet -Lupaprosessit -Natura-arvioinnit.

Esitys aiheesta: "Luontokartoitukset soilla Mihin niitä käytetään? -Ympäristövaikutusten arvioinnit -Kaavoitushankkeet -Lupaprosessit -Natura-arvioinnit."— Esityksen transkriptio:

1 Luontokartoitukset soilla Mihin niitä käytetään? -Ympäristövaikutusten arvioinnit -Kaavoitushankkeet -Lupaprosessit -Natura-arvioinnit

2 Ympäristövaikutusten arviointi Laajoja hankkeita koskevia Eivät suoraan vaikuta esim. lupiin. Varsinainen lupaprosessi käynnistyy YVA:n jälkeen. YVA:n liitteenä olevia raportteja voidaan käyttää sellaisinaan lupaprosesseissa. Suurin merkitys pitäisi olla siinä, että jo hankkeen alkuvaiheessa osallistetaan alueen ihmisiä ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja tasavertaisesti (mukaan lukien nollavaihtoehto) Luontokartoitukset tulisi tehdä riittävän laajasti, jotta eri vaihtoehdot tulisivat huomioitua. Myös tarkasteltavat asiat monenlaisia: vesitalous, luontotyypit, lajit, luonnontilaisuus, kulttuurihistoria, maisema, monikäyttö yms

3 Kaavoitus Maakuntakaavat ohjaavat tulevaisuudessa keskeisesti turvetuotannon sijoittumista. Tämä vaatii hyvin laajoja soiden luontokartoituksia. Keskeistä soiden luonnontilaisuus (tälle oma asteikko) sekä erityiset luontoarvot (lajit, kasvillisuustyypit ym) Tavoitteena, että turvetuotantoa ym. merkittävästi soita muuttava käyttö osoitetaan kaavassa vain jo muuttuneille soille.

4 Lupaprosessit Ympäristölupia joudutaan hakemaan myös monille hankkeille, jotka eivät vaadi YVA-tarkastelua Ympäristöluvat esim. turvehankkeissa käsittelevät ensisijaisesti päästöjä. Maaluontotyyppejä ja lajeja tarkastellaan vain esim. luonnonsuojelulain mukaan. Selvästi huomioitavina perusteina esim. muutamat erityisesti suojeltavat lajit sekä suojellut luontotyypit (soilla lähinnä tervaleppäkorpi). Jossain määrin myös rauhoitetut lajit. Tärkeä arvioida vaikutusta Natura-alueisiin (Natura- arvioinnin tarveharkinta). Vesilain suojelemat kohteet (luonnontilaiset purot, norot, lammet, lähteet) huomioitava

5 Natura-arvioinnit Luontokartoituksissa pystyttävä antamaan riittävät tiedot, jotta viranomaiset pystyvät vastaamaan kysymykseen: Heikentääkö hanke merkittävästi niitä perusteita (lajit, luontotyypit), joiden perusteella alue otettu Natura- verkostoon. Arviointivelvollisuus on, ellei objektiivisesti arvioiden ole poissuljettua, että heikentäviä vaikutuksia voi tulla joko erikseen tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Viranomainen ei saa antaa lupaa hankkeelle, jos merkittävät heikentävät vaikutukset eivät ole poissuljettuja. Konsultin asia siis tuoda esiin faktat. Ratkaisu jätettävä viranomaiselle. (Koskee sekä Natura-arvioinnin tarveharkintaa, että itse arviointia)

6 Miksi suokartoitukset työllistävät luontokartoittajia? Soita alueellisesti varsin paljon erityisesti Pohjois- ja Länsi-Suomessa. Soiden luontotyypit ja lajit uhanalaistuneet nopeasti. Luonnontilan muutokset soilla usein peruuttamattomia. Periaatteessa kaikki vesitalouden muutokset näkyvät soiden ekologiassa. Esim. pohjavesien kautta vaikutukset soilla voivat olla hyvin laajoja. Turvetuotantohankkeet laajoja, lisäksi soita muuttavat esim. kaivos- ja maa-aineshankkeet, vesirakennushankkeet ja muut suuret rakennushankkeet, sähkölinjat ym.

7 Mitä soiden luontokartoituksissa huomioitava? Ilmakuva tärkeä lähtökohta. Maastotyöt osattava kohdistaa ilmakuvan avulla tärkeimpiin kohtiin. Luontotyyppien ja lajien lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota vesien liikkeeseen (mikä on suon valuma-alue, tuleeko vesi pinta- vai pohjavetenä). Pystyttävä arvioimaan sitä, miten toimenpiteet vaikuttaisivat vesiin.

8 Mistä saa taustatietoja Lajitietoja uhanalaisista lajeista (kasvit, sienet, jonkin verran myös selkärangattomia eläimiä) koottu ympäristöhallinnon Hertta-tietokantaan. Monilta osin puutteellinen. Metsähallituksella kuviotietokanta, jossa esim. kaikkien Natura-alueiden osalta runsaasti kuvioittaisia tietoja (puusto, kasvillisuustyyppi, Natura-luontotyyppi yms.). Kerätty osana laajaa kartoitusta, tiedot eivät yksityiskohtaisia. Metsähallitus ylläpitää myös kotka- ja muuttohaukkarekistereitä Huomattava siis, että taustatiedot eivät koskaan voi korvata maastokartoitusta, mutta antavat arvokasta vertailupohjaa.

9 Ilmakuvalta voi erottaa erilaisen kasvillisuuden kuviot

10 Ilmakuvilta katsotaan vedenjakajat ja veden virtaussuunnat. Alueilla, joilla maaperä tiivistä peitemoreenia, tämä yleensä yksinkertaista

11 Erityisesti alueilla, joilla paksuja, läpäiseviä maakerroksia, pohjaveden muodostumis- ja purkautumiskohtien selvittäminen tärkeää. Myös uhanalaiset lajit ja luontotyypit sijoittuvat tyypillisesti näihin kohtiin.

12 Yleisimpiä heikkouksia konsulttityönä tehtävissä kartoituksissa Maastotöihin varattu liian vähän aikaa tai ne joudutaan tekemään epäedulliseen aikaan. Selvitys rajataan liian suppeaksi, esim. hankealueen ympäriltä ei katsota vaikutuspiirissä olevia alueita. Arvioinnit eivät tuo esille tarkasteltavan kohteen merkitystä laajemman kokonaisuuden osana Arvioinneissa ei kiinnitetä huomiota siihen, kuinka tarkasteltava hanke vaikuttaisi yhdessä muiden kanssa Usein konsultit pyrkivät tekemään arviointeja, jotka kuuluvat virkamiehille