Tietoturva

Tietoturvan merkitys kasvaa koko ajan kaikissa IT-ratkaisuissa. Yrityksesi tai organisaatiosi tietojen turvaaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin luotettavat ja aina toimintakykyiset tietoliikenneyhteydet. Tietoturva on paljon muutakin kuin palomuureja ja virustorjuntaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi riittävän asiantuntevasti suunniteltua ja toteutettua turvallista etäyhteyttä.

Tietoturvan osa-alueita ovat työasemien-, palvelinten- ja tietokoneverkon tietoturva, sekä ympäristön- ja sovellusten turvallisuus. Työasemien tietoturvaan kuuluu käyttäjien tunnistus ja käyttöoikeudet sekä niiden hallinta. Oma lukunsa on kannettavien tietokoneiden tietoturva. Palvelimien tietoturvaan kuuluu em. asioiden lisäksi varmuuskopiointi, levyjärjestelmien kahdennukset, auditointi ja verkon käytön rajoitukset. Verkon tietoturvaan kuuluu palomuurit, nat-palvelut, kytkimet, reititys, verkonhallinta ja vianselvitys. Tietoliikennettä suojataan vpn-ratkaisuilla. Oma lukunsa ovat langattomat verkot. Verkossa turvallisuutta voi testata online- palveluilla ja sopivilla ohjelmilla. Verkossa voi myös vakoilla tietoja.

Haittaohjelmat Internetissä on nykyään miljoonia tietokoneita, jotka ovat avoinna luvattomalle käytölle paitsi ohjelmavirheiden ja haittaohjelmien jättämien takaporttien, myös käyttäjien tekemien virheiden takia. Syinä voivat olla heikot salasanat tai kungurafiovirheet, joiden ansiosta koneelle pääsee ilman tunnuksia. Jotkut haittaohjelmat muodostavat saastuttamistaan verkoista bottiverkkoja. Nämä saastuneet koneet toimivat apuna uusien haittaohjelmien levittämisessä, ja niiltä käsin voidaan tehdä myös tietomurtoja ja päästä käsiksi yhä uusiin tietokoneisiin.

Tietosuoja Suomen kieleen on vakiintunut jako tietoturvaan ja tietosuojaan. Jälkimmäinen sisältää henkilötietojen luottamuksellisuuden lisäksi rikoslain kunniaa, yksityisyyden suojaa ja tietoliikennettä koskevat säännökset, ja se perustuu viime kädessä perustuslain säännöksiin. Luottamuksellisuutta voidaan parantaa salauksella ja pääsynhallinnalla. Eheyttä edistetään tarkistussummilla, tarkistuskoodeilla ja digitaalisella allekirjoituksella. Myös käyttäjän todentaminen ja kiistämättömyys voidaan ainakin jollain tasolla varmistaa digitaalisella allekirjoituksella tai muilla todennustavoilla. Saatavuus edellyttää riittävän tiedonsiirtokapasiteetin varaamista.

Tietoturvauhat Tietoturva samaistetaan usein tietotekniikkaan ja ulkoisiin tietoturvauhkiin eli tahallisesti tehtyihin tietokoneviruksiin, matoihin ja tietomurtoihin. Nämä tietotekniikan mukanaan tuomat tietoturvariskit nousivat 2000-luvun vaihteessa median huomion kohteeksi. Samalla markkinoille ilmestyi useita uusia virustorjuntaohjelmistoja myyviä yrityksiä, jotka tähtäsivät uuteen markkinarakoon. Ne kiinnittävät aluksi huomion käyttöjärjestelmissä olleisiin ohjelmointivirheisiin, jotka altistivat käyttäjät tietoturvauhille. Ohjelmistovirheiden aiheuttamia tietoturvauhkia kutsutaan haavoittuvuuksiksi.

Virustorjunta Virustorjuntaohjelmien heikkoutena on se, että ne ovat aina askeleen jäljessä. Virusten tiedot syötetään torjuntaohjelmiin jälkikäteen sen jälkeen, kun virukset ovat jo levinneet. Myös virustorjuntaohjelmat itse lisäävät tietoturvariskejä, sillä niissäkin on ohjelmointivirheitä. Erityisesti erilaiset internetin kautta tapahtuvat automaattiset virustietojen ja ohjelmistojen päivitykset mahdollistavat uusien, entistä kehittyneempien haittaohjelmien tehokkaan leviämisen.

Kyberturvallisuus Laitteen turvallinen käyttö: ADSL-modeemi WLAN-tukiasema ja mahdollisesti erillinen palomuurilaite.

Lähteet Wikipedia, viestintävirasto