7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Ydinsisältö

Pyhien kirjojen tulkitseminen Kaikkien tekstien, myös pyhien kirjojen, ymmärtäminen edellyttää tulkintaa. Pyhät kirjat tulkitsevat aikaisempia tekstejä. Tulkintojen ketju jatkuu uskontunnustuksissa ja opetuksessa. Pyhän kirjan tulkintaan vaikuttavat mm. kieli, elämänkokemus ja uskonnollinen tausta → ne luovat esiymmärryksen, joka ohjaa lukemista. Erilaiset pyhän kirjan tulkintatavat ovat johtaneet erilaisten suuntausten syntymiseen uskontojen sisälle. Raamattua ja Koraania tulkitessa tulisi ottaa huomioon mm. tekstin kirjallisuudenlaji ja tekstien syntytausta.

Pyhien kirjojen tutkimus Tieteen kysymyksiä pyhästä kirjasta: Kuka kirjoitti tekstin? Mitä kirjoittajasta tiedetään? Kenelle teksti on osoitettu? Missä ja milloin teksti on kirjoitettu? Mitä lähteitä kirjoittaja on käyttänyt? Onko teksti nykyisin samanlainen kuin alun perin? Millaisia muutoksia on tapahtunut? Mitä kirjallisuudenlajia teksti edustaa? Miten ympäröivä kulttuuri on vaikuttanut tekstiin? Miksi teksti on kirjoitettu ja miten se pitäisi ymmärtää?

Raamatun tieteellinen tutkimus = eksegetiikka Yliopistollista tutkimusta. Raamattua tutkitaan samoin kuin muitakin kulttuurin tuotteita. Tutkimuksessa sovelletaan eri tieteiden menetelmiä. Tutkimuksessa noudatetaan samoja kriittisyyden ja riippumattomuuden periaatteita kuin muussakin tieteessä. Tutkimus on itseään korjaavaa. Selville saadaan todennäköisyyksiä. Sekä juutalaisuuden että kristinuskon sisällä on suuntauksia, jotka painottavat pyhien kirjojen erehtymättömyyttä.  Eksegetiikan hyväksyttävyydestä käydään välillä kiivastakin keskustelua.

Koraanin tutkimus Muslimit pitävät Koraania pyhänä ja loukkaamattomana. Koraanin opetetaan tulleen suoraan Jumalalta: taivaallinen alku- Koraani annettin ihmisille profeetta Muhammadin ilmestyksissä.  Koraania ei pidetä ihmisten kirjoittamana vaan Jumalan puheena.  Islamissa ei ole kehittynyt samanlaista eksegeettistä tutkimusperinnettä kuin raamatuntutkimus.  Koraanin tutkimus keskittyy tekstin selittämiseen. –Osa oppineista korostaa tarkkaa tulkintaa, osa soveltamista. –Myös naiset voivat nykyisin toimia Koraanin selittäjinä. Egyptiläinen Al-Azharin yliopisto on maailman merkittävimpiä islamin tutkimuksen keskuksia. Kuva: Wikimedia Commons/Daniel Mayer.

Vain arabiankielistä Koraania pidetään aitona Jumalan puheena.  Koraania ei voi periaatteessa kääntää, mutta käytännössä Koraani on käännetty useille kielille. Länsimainen koraanintutkimus selvittää mm. –tekstin historiallista laatimisprosessia –sisältöä –tyyliä –teemoja –tulkintaa. Koraanin historiallisuudesta käydään kiivasta keskustelua. –Suurin osa tutkijoista hyväksyy islamilaisen perimätiedon näkemykset Koraanin syntyajasta ja kokoamisesta. –Kriittisen islamin tutkimuksen näkökulmat eroavat perimätiedosta.