Melu =ääni, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi, tai joka on muulla tavalla terveydelle haitallista Sini, Aino, Andre, Henri
Melunlähteet Liikenne on ylivoimaisesti suurin yksittäinen ympäristömelun lähde ja tuottaa melusta noin 90 % Etenkin liittymäkohdat, moottoritiet ja lentokentät ovat pahimpia melunlähteitä. Tapahtumat jotka keräävät paljon ihmisiä samaan paikkaa. Esimerkiksi festivaalit ja urheilutapahtumat Moottoriurheilu Työpaikoista lastentarhat ja työmaat ovat pahimpia melun suhteen. Koulu, sillä koulussa on paljon kova äänisiä nuoria samassa paikassa. Liikenne on ylivoimaisesti suurin yksittäinen ympäristömelun lähde ja tuottaa melusta noin 90 % Etenkin liittymäkohdat, moottoritiet ja lentokentät ovat pahimpia melunlähteitä. Tapahtumat jotka keräävät paljon ihmisiä samaan paikkaa. Esimerkiksi festivaalit ja urheilutapahtumat Moottoriurheilu Työpaikoista lastentarhat ja työmaat ovat pahimpia melun suhteen. Koulu, sillä koulussa on paljon kova äänisiä nuoria samassa paikassa.
Ennaltaehkäisy Melun määrää mitataan desibeleillä, 55 desibelin vuorokautinen keskiäänitaso on määritelty riskirajaksi. Melu on hyvä pitää sen alapuolella. Ehkäistä melua sen lähteessä, esim. laitetaan musiikkia pienemmälle Estää melun leviämistä, esim. äänieristeet Melun haittoja voi ehkäistä yksinkertaisesti välttelemällä paikkoja joissa on tiedettävästi paljon melua. Suojataan melulle altistuvia kohteita, esim. käytetään korvatulppia tai kuulosuojaimia Liikenteen melua ehkäistään rakentamalla fyysisiä meluesteitä mm. moottoriteiden reunoille. Asuinalueet yleensä rajataan isommista teistä meluesteillä. Laki on määrittänyt yleiset desibelirajat julkisille paikoille Esimerkiksi linja-auton maksimi desibeliraja on dB moottorin tehosta riippuen. Melun määrää mitataan desibeleillä, 55 desibelin vuorokautinen keskiäänitaso on määritelty riskirajaksi. Melu on hyvä pitää sen alapuolella. Ehkäistä melua sen lähteessä, esim. laitetaan musiikkia pienemmälle Estää melun leviämistä, esim. äänieristeet Melun haittoja voi ehkäistä yksinkertaisesti välttelemällä paikkoja joissa on tiedettävästi paljon melua. Suojataan melulle altistuvia kohteita, esim. käytetään korvatulppia tai kuulosuojaimia Liikenteen melua ehkäistään rakentamalla fyysisiä meluesteitä mm. moottoriteiden reunoille. Asuinalueet yleensä rajataan isommista teistä meluesteillä. Laki on määrittänyt yleiset desibelirajat julkisille paikoille Esimerkiksi linja-auton maksimi desibeliraja on dB moottorin tehosta riippuen.
Melun terveysvaikutukset Melulle altistuminen voi häiritä keskittymistä, suorituskykyä ja muistin toimintaa. Stressi ja suorituskyvyn heikkeneminen. Melun aiheuttamia fysiologisia toimintoja ovat mm. vaikutukset lepoon ja nukahtamiseen. Melulle altistumisella on yhteys sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöihin ja muutoksiin verenpaineessa. Voimakkaalla ympäristömelulla voi olla myös vaikutteita lasten mielenterveyteen. Pitkään kestävä kokoaikainen melu voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita. Myös yksittäinen kova ääni, joka ylittää kipurajan voi aiheuttaa kuulovaurioita. Melu voi aiheuttaa myös jatkuvaa tai väliaikaista Tinnistusta, eli korvan soimista. Melulle altistuminen voi häiritä keskittymistä, suorituskykyä ja muistin toimintaa. Stressi ja suorituskyvyn heikkeneminen. Melun aiheuttamia fysiologisia toimintoja ovat mm. vaikutukset lepoon ja nukahtamiseen. Melulle altistumisella on yhteys sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöihin ja muutoksiin verenpaineessa. Voimakkaalla ympäristömelulla voi olla myös vaikutteita lasten mielenterveyteen. Pitkään kestävä kokoaikainen melu voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita. Myös yksittäinen kova ääni, joka ylittää kipurajan voi aiheuttaa kuulovaurioita. Melu voi aiheuttaa myös jatkuvaa tai väliaikaista Tinnistusta, eli korvan soimista.
Melun haittavaikutukset Kaikkia haittavaikutuksia ei lasketa terveysriskeiksi
Lähteet Sähköiset lähteet: Kirjalliset lähteet: Kannas Lasse, Eskola Kari, Välimaa Pia, Mustajoki Pertti: Virtaa – terveyden perusteet, Otava, 2011 Kuvat: tusivu.JPG tusivu.JPG Sähköiset lähteet: Kirjalliset lähteet: Kannas Lasse, Eskola Kari, Välimaa Pia, Mustajoki Pertti: Virtaa – terveyden perusteet, Otava, 2011 Kuvat: tusivu.JPG tusivu.JPG