Kehitysteorioita Petra Suonio Kevät 2011

Kehitysteoriat kasvun ja kehityksen kuvaajina Teorioita kahdenlaisia  Koko ihmisen kehityksen huomiointi  Yhden elämänvaiheen/ ihmisen piirteen kehittyminen Osoittavat kehityksen jatkumoksi, jossa erilaiset vaiheet rakentuvat aina edellisille vaiheille Eivät ole aukottomia/ristiriidattomia  Tarkoitus herättää ajatuksia, kysymyksiä, vastustustakin Kulttuurisidonnaisuus

Kehitysteorioiden neljä peruslinjaa Kypsymisteoriat  Kehitys vahvasti biologista Ympäristöoppimisteoriat  Kehitys vahvasti oppimista Universaalis-konstruktivistiset teoriat  Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus Kulttuurikehysteoriat  Kehitys kulttuurin omaksumista

Kehitysteoriat tänä päivänä Systeemiset teoriat  Kaikki vaikuttaa kaikkeen kehityksessä Relationaaliset teoriat  Vuorovaikutus on kehityksen kannalta olennaisinta Sosiokulttuuriset teoriat  Osallistuminen  Kontekstuaalisuus  Aktiivisuus

Eriksonin teoria Ihminen kohtaa elinkaarensa aikana 8 psykososiaalista kehityskriisiä Kehityskriisien seurauksena ihmiselle kehittyy minän perustunteet Näitä tunteita kuvataan vastakohtapareina Suotuisan kehityksen edellytyksenä on kriisien onnistunut ratkaiseminen -> minäidentiteetti vahvistuu Kehitys vaikeutuu tai hidastuu jos kriisit jäävät selvittämättä

Eriksonin teoria Kriisin myönteinen ratkeaminen auttaa selviytymään seuraavista kriiseistä Jokaisessa kehityskriisissä on mukana jokin yhteiskunnan instituutio (perhe, koulu, työpaikka), joka vaikuttaa omalta osaltaan ihmisen selviytymiseen kriisistä Kehittyäkseen ihminen tarvitsee myös kielteisiä tunteita, kunhan painopiste on myönteisten tunteiden puolella Huom! Käytännössä kriisi ei jää selvittämättä.. se ratkeaa aina paremmin tai huonommin

1. kriisi: Perusluottamus- epäluottamus 0-1v Vauvan tulee saavuttaa luottamus hoitajiinsa (äitiin)  Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa  Perustarpeiden tyydyttäminen  Hoidon johdonmukaisuus ja säännöllisyys  Rakkaus, läheisyys ja turvallisuus Luottamus herättää pienessä lapsessa toivon Laiminlyönti johtaa epäluottamukseen

2. kriisi: Itsenäisyys- häpeä, epäily n.1-3v. Lapsi opettelee hallitsemaan tarpeitaan ja odottamaan jäljittelemällä aikuista (mm. leikin avulla)  Mm. potalla käynti Itsenäistyminen alkaa pienistä onnistumisen kokemuksista, joihin lapsi tarvitsee palkitsemista (sanallista) Itsenäisyys johtaa tahdon kehittymiseen Epäonnistumiset, syyllistäminen ja ylisuojelu johtavat häpeän/epäilyn tunteisiin

3. kriisi: Aloitteellisuus- syyllisyys n.4-5v. Lapsi tutkii uteliaasti ympäristöään ja kokeilee sekä omia että hoitajien rajoja Lapsi kyselee, harjoittelee erilaisia taitoja ja on aloitekykyinen Lapsi hahmottaa maailmaa leikin kautta Samastuminen vanhempiin Jos uteliaisuuteen suhtaudutaan ärtyneesti, liikaa torumalla ja rankaisemalla, lapsi alkaa tuntea liiallista syyllisyyttä Kehityskriisin onnistuttua lapsi uskaltaa asettaa päämääriä ja kokeilee erilaisia rooleja

4.kriisi Ahkeruus- alemmuus n.6-12v. (kouluikä) Lapsi haluaa osata paljon  Innostus, avoimuus Jos lapsi saa positiivisia kokemuksia kyvyistään ja kannustusta, hän alkaa pitää itseään ahkerana  Kokemus siitä, että lapsi hallitsee erilaisia tietoja ja taitoja  Kavereiden hyväksynnällä suuri vaikutus Lapsi oppii määrätietoisuutta ja päättäväisyyttä Epäonnistumiset ja jatkuva negatiivinen palaute johtavat alemmuudentunteeseen

5. kriisi Identiteetti- roolien hajaannus Nuoruusikä (n v.) Voimakkaat fyysiset muutokset, kiinnostus omaa ulkonäköä kohtaan Nuorella on ihanteita, idoleita Samaistumiskohteiden etsiminen  Roolien kokeileminen Aikuisen tuki (empatia) ja ystävyyssuhteiden kautta itsensä peilaaminen keskeistä  Kokemus pystyvyydestä  Kyky pysyvään ihmissuhteeseen Ellei mieluinen kuva itsestä (identiteetti) löydy, seuraa roolien hajaannus  Epävarmuus

6. kriisi Läheisyys- eristäytyminen Varhaisaikuisuus (n v.) Vastavuoroisuuden harjoitteleminen ihmissuhteissa Jälkeläisten kasvattaminen Työelämään siirtyminen Vastuullisuuden oppiminen  Kyky olla aidosti lähellä toista  Kyky olla myös yksin Kehityskriisin onnistuessa syntyy kyky läheisyyteen, rakkauteen Kehityskriisin epäonnistuminen johtaa eristäytymiseen ihmissuhteista

7. kriisi tuottavuus- lamaantuminen Keski-ikä (n v.) Suuntautuminen uusiin tehtäviin, töihin, harrastuksiin  Kehitystä ohjaa luovuus  Riskienottokyky Huolehtiminen omista saavutuksistaan Sellaisten toimintojen, aatteiden, esineiden ja muistojen luominen, joista on hyötyä ja iloa seuraaville sukupolville Yksilöiden väliset erot suuria Jos yksilö ei kykene toteuttamaan tuottavuuttaan, seuraa lamaantuminen ja käpertyminen omaan itseensä, jolloin henkinen kasvu pysähtyy

8. kriisi: Minän eheys- epätoivo, katkeruus Vanhuus (n. 60 ->) Eletyn elämän arviointi, aktiivinen kiinnostus elämän merkityksestä Eläkkeelle siirtyminen Sopeutuminen omaan muuttuneeseen kehoon Asenne ”ettei vielä ole nähty kaikkea” Kehityskriisin läpäiseminen johtaa minän eheyteen ja viisauteen Epäonnistuminen kriisissä johtaa epätoivoon ja katkeruuteen  Kuolemanpelko  Aikaa on aivan liian vähän

Tehtävä Eriksonin teoriasta Tutustukaa pareittain yhteen Eriksonin teorian vastakohtapariin (jaetaan aluksi) Miettikää jokin tilanne, joka kuvaa mielestänne hyvin kehitysvaihetta Tehkää vastakohtaparista lyhyt esitys. (draamaesitys, kuvaus, piirros ) Kriisi voi ratketa onnistuneesti tai epäonnistuneesti

Mahlerin teoria Teoria lapsen psyykkisestä syntymästä Lähtökohtana ajatus, että vastasyntynyt on symbioottisessa suhteessa äitiin eli vauva ja äiti ovat erottamattomat Vastasyntyneellä ei ole tuntoa minuudesta Separaatio-individuaatioprosessi  Lapsen psyykkinen kehitys tapahtuu ensimmäisten kolmen vuoden aikana erilaisissa vaiheissa

Mahlerin teorian vaiheet Normaali autismi (0-2kk)  Vauva syntyy maailmaan autistisena, ilman kykyä olla vuorovaikutuksessa  Vauvalla oma sisäänpäinkääntynyt maailmansa Symbioosi (2-3 kk- 4-5 kk)  Vauvan suhde äitiin on symbioottinen (täydellinen riippuvuus)  Vauva välttelee mielipahaa ja tavoittelee mielihyvää -> äiti tyydyttää tarpeet

Mahlerin teorian vaiheet Eriytyminen ja kehonkaavan muodostuminen (n. 5-7kk- 10kk)  Lapselle muodostuu tunto siitä, että hän on fyysisesti erillinen olento (äiti on erillinen)  Samalla alkaa myös psyykkinen eriytyminen  Lapsi alkaa erotella vieraat tutuista vierastaminen

Mahlerin teorian vaiheet Harjoitteluvaihe ( n. 7-10kk- 1v. 3kk )  Lapsi tutustuu aktiivisesti ympäristöönsä ja harjoittelee psyykkistä erillisyyttä hoitajastaan  Kävelemään oppiminen  Lapsi tuntee olevansa kaikkivoipa  Lapsi liikkuu itsenäisesti ympäristössään mutta palaa takaisin hoitajiensa luo hakemaan turvaa

Mahlerin teorian vaiheet Lähentyminen ( n. 1v 3kk- 2-3v. )  Tunto erillisyydestä tuottaa ahdistusta ja lapsi ”palaa” takaisin hoitajan hoiviin  Lapsi pelkää hoitajansa menetystä ja kokee sisäsyntyistä eroahdistusta Erityisesti uusissa ja vieraissa tilanteissa

Mahlerin teorian vaiheet Yksilöllisyyden kiinteytyminen ja tunnekohteiden pysyvyys ( 3. ikävuosi)  Lapsi oppii kokemaan tärkeät ihmiset pysyviksi  Vaikkei äiti olisikaan jatkuvasti näkyvillä, lapsella on mielikuva hänestä Kyky olla erossa  Lapsi hyväksyy myös paremmin, että äitiin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia Kyky vastaanottaa kieltoja

Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria (1969) Bowlby kuvasi ensimmäisenä lapsen ja äidin kiintymyssuhteen merkitystä ihmisen myöhemmälle psyykkiselle tasapainolle Nykyisinkin useimpien tutkijoiden hyväksymä Suomessa kiintymyssuhdetta tutkinut mm. Sinkkonen Teoria, jossa perehdytään erilaisiin vuorovaikutusmalleihin vanhemman ja vauvan välillä ”Turvallisuuden teoria”

Kiintymyssuhdeteoria Lapsen minäkuvan muovautuminen suhteessa hoitavaan aikuiseen Lapsella biologinen tarve muodostaa kiintymyssuhde Jo vauva harjoittelee perustunteita, joihin aikuisen reaktioilla on suuri vaikutus Kiintymyssuhdemalli muodostuu varsin pysyväksi ensimmäisen kolmen vuoden aikana  Erilaiset kokemukset muokkaavat kiintymyssuhdemallia läpi elämän

Kiintymyssuhdeteoria Kiintymyssuhteessa lapsi löytää  Käsityksiä itsestään  Käsityksiä muista suhteessa itseen  Ihmissuhteisiin liittyviä tunteita

Kiintymyssuhdemallit KIINTYMYSSUHDE- MALLIT TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE TURVATON JA VÄLTTELEVÄ KIINTYMYSSUHDE TURVATON JA RISTIRIITAINEN KIINTYMYSSUHDE JÄSENTYMÄTÖN KIINTYMYSSUHDE

Turvallinen kiintymyssuhde Lapsi oppii, että hänen tarpeisiinsa vastataan Lapsi kokee itsensä rakastetuksi ja on luottavainen Lapsi uskaltaa näyttää kaikki tarpeensa ja tunteensa Vanhempi ymmärtää tunteita ja auttaa niiden käsittelyssä Vanhempi ennakoi ja luo elämälle rytmin

Turvallisen kiintymyssuhteen näkyminen aikuisuudessa Kyky muodostaa läheisiä ihmissuhteita Uskallus ilmaista itseään ja omia tarpeitaan Osaa myös vanhempana huomioida lapsensa tarpeet

Turvaton ja välttelevä kiintymyssuhde Vanhempi ei reagoi vauvan ilmaisemaan pahaan oloon Lapsi välttää ilmaisemasta voimakkaita tunteita Tunteita ei jaeta eikä näytetä Vanhempi ei kykene tarjoamaan lapselle ilmapiiriä, jossa erilaiset tunteet olisivat sallittuja Lapsi voi olla ”ylikiltti”, pysyy poissa aikuisen silmistä, voimakkaat raivokohtaukset tyypillisiä

Välttelevän kiintymyssuhteen näkyminen aikuisuudessa Vaikeus solmia läheisiä ja intiimejä ihmissuhteita Välttelee tilanteita, joissa saattaisi tulla loukatuksi Arvostuksen hakeminen muiden silmissä esim. suorittamalla

Turvaton ja ristiriitainen kiintymyssuhde Vanhempi on epäjohdonmukainen reaktioissaan Lapsi turvaton, vaikea muodostaa kuvaa siitä, millainen pitäisi olla suhteessa toiseen Elämä ailahtelevaa Lapsi voi olla esim. ylikiltti tai hyvin voimakkaasti reagoiva

Ristiriitaisen kiintymyssuhteen näkyminen aikuisuudessa Riippuvuus ihmissuhteissa Jatkuva muiden hyväksynnän hakeminen Tunteisiin vetoaminen kaikissa tilanteissa

Jäsentymätön kiintymyssuhde Vauva kasvaa ilman minkäänlaista todellista huolenpitoa Taustalla usein vakavat hoidon laiminlyönnit Lapselle ei synny oletusmallia siitä, miten aikuisen kanssa pitäisi kommunikoida Lapsi hakeutuu yhtä herkästi kenen tahansa aikuisen lähelle Vaikeus muodostaa kuvaa itsestä Huostaanotto usein keino puuttua tilanteeseen

Lähteet Karling ym Lapsen aika Kronqvist ym Kehityspsykologia. Matkalla muutokseen Sinkkonen Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun