Palvelutoiminta haastaa vapaaehtoistoiminnan vai toisin päin? Järjestöt - kansalaistoiminnan koordinoijia vai palveluntuottajia Puheenjohtaja / STKL Raimo Lindberg

Kansalaistoiminnan hyödyt

Kansalaistoiminta on laajaa ja korvaamatonta Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan piirissä ihmistä Liikevaihto n. 5 mrd € Työllistää n henkeä Vapaaehtoistoimintaa yhteensä 123 miljoonaa tuntia vuodessa Vastaa henkilötyövuotta 59% sairauden, vamman, elämäntilanteen kokeneita, ”asianosaisia” Arvo n. 2 mrd €

Yritys selvittää taloudellista arvoa VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET, JUHANI LAASANEN 2011

Kansalaistoiminnan (erityisesti järjestöjen koordinoiman) rooli Liittää erilaiset ihmiset yhteen tärkeissä yhteisissä asioissa Vaikuttaa yhteiskunnan kehityssuuntiin Tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen, toimintaan ja tekemisen Tarjoaa tukea ja palveluita

Kansalaisjärjestötoiminta, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta

Vuosina rekisteröidyt soteyhdistykset toimialoittain Järjestöbarometri Kuvio 19.

Järjestöjen yhteenlasketut kokonaiskulut v ja 2008 Järjestöbarometri Kuvio 29.Lähde:RAY:n avustustiedot.

Valtakunnalliset järjestöt ja palveluntuotanto

Järjestöjen arvio palveluntuottamisen painoarvosta toiminnassaan Järjestöbarometri Kuvio 26.

Kuntoutus esimerkkinä järjestöjen ja palvelutuotannon rajapinnasta - käynnissä on pudotuspeli Järjestöbarometri 2010.

Kuntoutuspalvelut ovat monen tahon tuottamia ja rahoittamia KELA (kuntoutuspalveluja hlölle v. 2009) –ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille (edistetään työhön pääsyä tai siellä pysymistä) –lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille (paljolti lapsia ja nuoria aikuisia) -Harkinnanvarainen kuntoutus (esim. kursseja, yksilöllisiä kuntoutusjaksoja yms.) Järjestöbarometri 2010.

Kuntoutuspalveluja rahoittavat myös: Kunnat (perus- ja erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi) Vakuutuslaitokset Työhallinto Peruskoulujen erityisopetus Valtion sotainvalidi- ja veteraanikuntoutus RAY Järjestöbarometri 2010.

Järjestöt kuntoutuspalvelujen kehittäjiä ja edelläkävijöitä Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit Ryhmämuotoiset avokuntoutuspalvelut Kuntoutusohjaus, -neuvonta, tietopalvelut Terapiapalvelut, apuvälinepalvelut, ammatillinen erityisopetus, päihdekuntoutus ym. Vaativaa kuntoutusta erityisryhmille, kuntoutusta työelämän ulkopuolella oleville, väliinputoajaryhmille, yli 65-vuotiaille Järjestöbarometri 2010.

Kuntoutuspalvelujen tuottaminen käynyt erittäin hankalaksi KELA:n hankintaprosessi, hankintalain tulkinta ja kilpailutusmenettelyt raskas, epätarkoituksenmukainen, yksityiskohtainen palvelutuottajan taloudellinen riski suuri kilpailu johtanut palvelujen alihinnoittelun kautta kestämättömään tilanteeseen kokeneet palvelutuottajat vaikeuksissa osa palvelutuottajista harkitsee palvelujen lopettamista Järjestöbarometri 2010.

RAY rahoittaa niiden kuntoutusta, jota muut eivät rahoita: -työelämän ulkopuolella olevat -ikäihmiset -Monenlaiset väliinputoajaryhmät, esim. ei-vaikeavammaiset lapset -kehittämistoiminta Järjestöbarometri 2010.

Järjestöjen arviot ammatillisen kuntoutuksen toteutumisesta Järjestöbarometri Kuvio 55.

Johtopäätös Järjestöjen (ja niiden omistamien yhtiöiden) palvelut taloudellisessa murroksessa, osin jopa kriisissä –Hallintamenettelyt –Sisällöt (laatu >< hinta) –Näkyvä kilpailutilanne (osaaminen) –Hankintamuodot tärkeitä, missä palveluja tarvitseva ihminen?

Palvelun käyttäjä Tuottaja (järjestö, yritys) Ostaja (kunta) Palvelusuunnitelma Ostopalvelusopimus Palvelusitoumus

Kansalaistoiminnan tärkein rooli Palvelun käyttäjä tarvitsee tukea palvelusuunnitelman laatimiseen ja siinä, miten se (tai oikeammin ostopalvelusopimus) vastaa palvelusitoumusta

Kiitos huomiostanne!