Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä.

Esitys aiheesta: "Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä."— Esityksen transkriptio:

1 Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

2 Järjestöbarometrin taustaa

3 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006 Järjestöbarometri 2014 järjestyksessään yhdeksäs, jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja keskeisimmistä tilastotiedoista Järjestöbarometri 2014.

4 Järjestöbarometri 2014 -aineistot Kyselyaineistot, joissa vastaajina: 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (65 %) 1 077 paikallisyhdistystä (47 %) Kolmen järjestösektorin yhteinen kysely: yhteensä 166 liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä (53 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot: RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat tilastot Järjestöbarometri 2014.

5 Paikallisyhdistysten toiminta

6 Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.

7 Yhdistysten huolen ja tyytyväisyyden aiheita Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.

8 Toiminnan erityiset uhkat tai riskit Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin: jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen

9 Yhdistysten kunnilta saamat toiminta-avustukset Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %) ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan Noin kaksi kolmasosaa (65 %) yhdistyksistä ilmoittaa kunnan valvovan avustusten käyttöä Järjestöbarometri 2014.

10 Vuosina 2005-2013 rekisteröidyt ja purkautuneet sote-yhdistykset Järjestöbarometri 2014, kuvio 7.

11 Vuonna 2013 purkautuneet yhdistykset rek.vuoden mukaan Järjestöbarometri 2014, kuvio 10.

12 Järjestöjen arvio henkilöstömäärän muutoksista vuoden 2014 aikana Järjestöbarometri 2014, kuvio 23.

13 Vapaaehtoistoiminnan kehitys kahden viime vuoden aikana Järjestöbarometri 2014, kuvio 28.

14 Vapaaehtoistoiminnan erityiset huolenaiheet Järjestöbarometri 2014. 64 prosentilla järjestöistä on vapaaehtoistoimintaansa liittyviä erityisiä huolenaiheita, liittyvät yleisimmin Resursointiin organisointiin kokonaisuudessaan tai erityisesti vapaaehtoisten ohjaukseen, tukeen ja palkitsemiseen, huono-osaisuuden lisääntyminen Vapaaehtoisten riittävyyteen vapaaehtoisten määrä ja sitoutuminen tai erityisesti nuorten tai luottamushenkilöiden saaminen mukaan

15 Arviot keinoista, joita järjestöjen kannattaisi erityisesti käyttää vaikuttamistoiminnassaan Järjestöbarometri 2014, kuvio 33.

16 Uudet vaikuttamiskeinot Järjestöbarometri 2014. 56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana: Sosiaalinen media Sähköinen viestintä Kuntavaikuttaminen Poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen Järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet Viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen Kokemusasiantuntijat Tiedonkeruu, tutkimus

17 Arviot järjestöjen vaikuttamis- mahdollisuuksien muutoksesta Järjestöbarometri 2014, kuvio 34.

18 Vaikuttamistoiminnan tehostaminen Järjestöbarometri 2014. 27prosentilla yhdistyksistä suunnitelmia, joilla ne pyrkivät tehostamaan omaa vaikuttamistoimintaansa: tiedottamisen lisääminen näkyvyyden lisääminen yhteistyön vahvistaminen, mm. kuntayhteistyön Jäsenhankinnan lisääminen

19 Johtopäätökset ja suosituksia Vapaaehtoisten sitoutuminen huolestuttaa – tukemiseen tarvitaan lisäresursseja Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä Vaikuttaminen onnistunutta – yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää Yhä useampi järjestö laajentaa toimintaansa – toisten toimintaa supistaa riittämätön rahoitus Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa – yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava

20 Paikallisyhdistyksiä arvostetaan – yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa Järjestöbarometri 2014. SOSTE suosittelee (1/3): 1. Paikallista ja alueellista paikallisyhdistyksiä tukevaa koulutusta lisätään. 2. Valtakunnalliset järjestöt lisäävät tukeaan paikallisyhdistyksille, jotta ne pystyvät uudistamaan toimintaansa uusia toimijoita ja jäseniä houkuttelevaksi.

21 Paikallisyhdistyksiä arvostetaan – yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa Järjestöbarometri 2014. SOSTE suosittelee (2/3): 3. Järjestöt kehittävät yhteistyössä toimintatapoja ja välineitä, jotka tekevät kiinnostuneille ihmisille mahdolliseksi tulla heitä itseä kiinnostavalla tavalla yhdistysten toimintaan mukaan. 4. Oppilaitokset eri tasoilla sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja toteuttavat niitä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

22 Paikallisyhdistyksiä arvostetaan – yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa Järjestöbarometri 2014. SOSTE suosittelee (3/3): 5. Laaditaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa suositus kunnille nykyistä yhtenäisempien ja pitkäjänteisempien järjestöavustus- käytäntöjen kehittämiseksi. 6. Kehitetään käytäntöjä, jotka parantavat järjestöjen osallistumis- mahdollisuuksia kuntien ja syntyvien sote-alueiden päätöksen- tekoon. Tätä kautta saadaan ihmisten ääni kuulumaan nykyistä paremmin päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä.