Yhteistyö ja kumppanuus – miksi ja miten

Esitys aiheesta: "Yhteistyö ja kumppanuus – miksi ja miten"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteistyö ja kumppanuus – miksi ja miten? Järjestöt ja kunta - kumppanuuden uudet askeleet Joensuun tiedepuisto, Temple of Challenge Tutkijapuheenvuoro Erikoistutkija Minna Mattila-Aalto, VTT, KM Kuntoutussäätiö Kuntoutussäätiön tutkimuksia 2011

2 Yhteistyötä pidetään entistä tärkeämpänä
perinteisestä kuntien palveluntuottajuudesta monitoimijaiseen palvelutuotantoon kolmas sektori ( yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat ja sosiaaliset yritykset) entistä voimakkaammin väestön hyvinvoinnin turvaajaksi ja edistäjäksi uusi julkishallinta (New Public Governance): järjestöt osallistuvat entistä enemmän perinteisesti julkiselle sektorille kuuluviin hallintatehtäviin Mattila-Aalto

3 Kunta etsii kumppaneita, koska…
Kuntien lakisääteiset tehtävät kaksinkertaistuivat vuodesta 1990 Kunnat pyrkivät kumppanuuksiin taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävien palvelujen tuottamiseksi ja valjastaakseen järjestöjen tuottaman lisäarvon kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen (Vnk 2013; Palola ym. 2010) Julkinen sektori luo markkina- ja järjestötoimijoiden kanssa verkostoitumalla palvelu- ja kehittämiskumppanuuksia Mattila-Aalto

4 Järjestöpalvelulla on lisäarvo
Julkinen sektori lähestyy järjestöjä palveluntuottajina lisäarvon odotuksella "On hyvä, että järjestöjen toimintaedellytyksiä mietitään ja parannetaan, koska tarvitsemme järjestöjä täydentämään julkisia palveluja. Monet järjestöt tarjoavat helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen palveluja ihmisten arjessa. Siten ne tavoittavat paremmin apua tarvitsevia kuin monet muut toimijat” Ministeri Paula Risikko Mattila-Aalto

5 Mikä on järjestöjen rooli?
Julkinen sektori ei ota riittävästi huomioon järjestöjen roolia palvelujen järjestämisessä (Eronen ym. 2013; Särkelä 2009) STM:n työryhmä pohti keinoja, joilla voidaan edistää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palvelutoimintaa ja laati raportin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämistyöryhmän raportti 2014:4: Järjestöjen asema huomioitava kansallisen hankintalain uudistamisessa sekä sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislain valmistelussa Hankintadirektiivin suomia joustavia menettelyjä sovellettava kansallisesti Kuntien tarjouspyyntöjä ositettava pienempienkin toimijoiden kilpailuun osallistumiseksi Järjestöjen kirkastettava viranomaisten ja RAY:n ohjaamana ja tukemana palvelutoimintansa ja niiden hyödyntämismahdollisuudet. Eri toimijoiden tehtävä yhteistyötä ohjeistuksen kehittämisessä, kilpailutilanteen ja markkinavaikutusten arvioinnissa sekä järjestötukien suuntaamisessa tarkoituksenmukaisesti nykyisessä kilpailuympäristössä. Vuoropuhelun edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi ehdotetaan säännöllisen keskustelufoorumin perustamista sekä alueellisia tai paikallisia järjestöyhdyshenkilöitä. Mattila-Aalto

6 ”Kun me ei vielä tiedetä…” – vapaaehtoistoimintaa, ammattilaisten tuottamaa palvelua, hankkeita…?
”Niillä (järjestöillä) on jo aika monipuolinen toimintakenttä. Se on tämmönen vapaaehtoistoimija, mutta niilläkin on jo ammattimaisia työntekijöitä palveluksessa ja koko ajan keksivät uusia alueita ja hankkeita ja muu toiminta on pysyvää. Alkaa aina lasten iltapäiväkerhoista ja jopa vankilatyöhön ja vaikka mihin erityisnuorisotyöhön.” …”Me ei vielä tiedetä, miten se toimii. Keneen otetaan yhteyttä? Kuka on siellä ja täällä ja minkä tyyppistä palvelua?” Mattila-Aalto

7 KEHITTÄMINEN AVUSTUS HANKINTA KEHITTÄMINEN AVUSTUS HANKINTA
Yhteistyö julkisen sektorin kanssa – järjestöjen näkökulma MINISTERIÖT KEHITTÄMINEN AVUSTUS HANKINTA KEHITTÄMINEN AVUSTUS HANKINTA K E L A kuntouttava työtoiminta ammatill. valmennus & koulutus RAY KASTE palkkatuettu työ sopeutumisvalmennus projektiavustus vertais-/ vapaaeht.toiminta lääkinnäll. kuntoutuskurssit järjestötoiminnan yleisavustus työhönvalmennus työ- ja koulutuskokeilut sopeutumisvalmennus järjestötoiminnan yleisavustus lääkinnällinen kuntoutus projektiavustus tilaluovutus kuntouttava työtoiminta tuettu asuminen tuetut lomat päihdekunt. KEHITTÄMINEN AVUSTUS HANKINTA KUNTA Mattila-AaltoMattila-Aalto

8 Sektorien yhteistyötä estäviä tekijöitä -järjestöjen näkökulma
Sektorien yhteistyötä estäviä tekijöitä -järjestöjen näkökulma puuttuu selkeät suuntaviivat ja strategiat liikaa byrokratiaa epäselvät käsitteet ”Hyvinvointipalvelujen Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketjun opintopolun palvelukokonaisuus” Kouvolan kaupungin tiedote tietämättömyys rahoituksen ja ajan puute asiakkaiden moniongelmaistuminen ”…(n)iin kohderyhmien tarpeista kuin me katottiin, että kohderyhmät olisi tarvinnut paljon enemmän sitä vierellä kulkijaa. Se taas tarkoitti sitä, että meidän yhdistyksen työntekijät otti sitä roolia. Joka sinänsä ei tietysti huono asia ole, mutta siinäkin tietysti oli omia alueita ja vastuualueita, siinä jouduttiin sitten enemmän ottamaan sitä vastuuta, enempi kuin oli keskenään sovittukaan.” työntekijävaihdokset Mattila-Aalto

9 Yhteistyötä tehdään, koska
osapuolet tavoittelevat hyötyjä osapuolet ovat riippuvaisia toisiltaan saamistaan hyödyistä, kuten rahasta, hyödykkeistä tai sosiaalista palkinnoista osapuoli ei (vielä) saavuta vastaavaa hyötyä jostain toisesta yhteistyösuhteesta (Emerson 1962; Child & Faulkner 1998) Mattila-Aalto

10 Esimerkki kuntoutusyhteistyöhön liittyvien resurssien suhteista
(seuranta) informaatio taloudelliset resurssit (ohjaus) tekniset resurssit poliittiset henkilö-valinnat verkosto paikallisyhteisöön pääsy palvelu- kapasiteetti ruohonjuuriyhteydet paikallistieto (yksilötason) informaatio Mattila-Aalto, M (2014) ”Kuntoutuskumppanuus ja resurssisidonnainen valta. Analyysi julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyökäytännöistä kuntoutuspalvelujen järjestämisessä.” Kuntoutus 1/2014. Mattila-Aalto

11 KIITOS ! Mattila-Aalto