A-klinikkasäätiö Kuntoutusverkosto Olavi Kaukonen

Esitys aiheesta: "A-klinikkasäätiö Kuntoutusverkosto Olavi Kaukonen"— Esityksen transkriptio:

1 A-klinikkasäätiö Kuntoutusverkosto 2.2.2017 Olavi Kaukonen

2

3 Kansalaisjärjestötoiminta
A-klinikkasäätiö tutkii ja kehittää päihde- ja mielenterveystyötä yhteistyössä kansalaisten, viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa Säätiö järjestää koulutusta ja harjoittaa julkaisutoimintaa Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen ja asiantuntijatoiminta kuuluvat säätiön perustehtävään Järjestötyö ja sähköiset palvelut rahoitetaan pääasiassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella

4 Monimuotoiset kuntoutuspalvelut
Avopalveluihin kuuluvat muun muassa A-klinikat, nuorisoasemat, korvaushoitoklinikat, sosiaali- ja terveysneuvontapisteet sekä päivätoimintakeskukset Laitoshoitoa tarjotaan esimerkiksi Päihdesairaalassa, katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutumisyksiköissä Asumispalveluja tuotetaan tuetun asumisen ja palveluasumisen yksiköissä Hoito ja kuntoutus on asiakaskohtaisesti räätälöityä ja nojaa vaikuttaviin menetelmiin Vuosittain asiakkaita erilaisissa palveluissa asioi noin Sähköiset palvelut tavoittavat yli kävijää kuukaudessa

5 Hoitoaverkossa.fi Päihdekuntoutusta netissä
Yhdistää verkossa tapahtuvan itsehoidon ja tapaamiset ammattilaisen kanssa Soveltuu täysi-ikäiselle, joka haluaa vähentää alkoholinkäyttöä tai lopettaa sen kokonaan Aiempaa hoitokontaktia ei edellytetä Ajasta ja paikasta riippumaton Opastaa ja motivoi muutoksessa yksilöllisesti

6 Sosiaalinen kuntoutus
Käsite on 2000-luvulla liitetty enenevästi työelämästä syrjäytymisen tuottamien ongelmien lievittämiseen ja osaksi aktivoivaa työvoimapolitiikkaa Sosiaalihuoltolain (2014,17 §) mukainen sosiaalinen kuntoutus on tarveharkintaista sosiaalihuoltoa ja ohjausta: Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen, syrjäytymisen torjuminen, osallisuuden edistäminen Toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen Neuvonta ja ohjaus Valmennus arkeen Tuki sosiaalisiin suhteisiin Muut tarvittavat sosiaalista kuntoutusta edistävät toimenpiteet

7 Sosiaalinen kuntoutus ja päihdekuntoutus
Säätiön kuntoutustoiminta lähtee enemmän päihdehuoltolain kuin sosiaalihuoltolain pohjalta Kohdespesifisyys: päihdekuntoutus on moniammatillista työtä, joka keskittyy päihteiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseen Asiakkaan subjektiiviset oikeudet ja kuntoutujan oma rooli ovat keskeisiä Päihdekuntoutuksen tarpeessa olevat tai heidän perheensä eivät aina ole sosiaalihuollon tarpeessa, työttömiä tai syrjäytyneitä Kuntoutuksen käsitteen epämääräisyys ei ole vaikeuttanut työn kehittämistä, mutta asiakkaiden asema erityisesti suhteessa sosiaaliturvaan on ollut ongelma 1990-luvulta alkaen Kuntoutuksen saatavuus ja sen byrokraattinen harkinta on korostunut Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan puutteet, aukollisuus ja katkoksellisuus ovat kasvaneet Kuntoutukseen hakeutumisen sosiaaliset ja taloudelliset kannustejärjestelmät ovat rapautuneet

8 Säätiön kuntoutusajatuksista
Kuntoutus on tavoitteellista toimintaa ja voi liittyä asiakkaan Toimintakyvyn parantamiseen Toimintakyvyn ylläpitämiseen Toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyyn Palveluja tarjotaan hyvin erilaisiin päihteisiin liittyviin ongelmiin ja asiakkaiden elämäntilanteisiin Asiakkaan omia valintoja kunnioitetaan Ihmisarvon kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, luottamuksellisuus ja vastuullisuus Järjestäjä (maksaja) päättää, minkälaista kuntoutusta tarjotaan Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuntouttavasta työtoiminnasta moniammatilliseen professionaaliseen hoitoon

9 Kohti kuntoutusjärjestelmää?
Kuntoutus on professionaalisesti, kohderyhmittäin, prosesseittain ja institutionaalisesti pirstoutunut ja kuntoutujien kannalta hajanainen ja osaoptimoiva kokonaisuus Pitäisi pyrkiä kohti yhteiskunnallista kuntoutusjärjestelmää, jossa kuntoutus olisi enemmänkin kattokäsite ja jossa Viasta, vammasta tai toimintakyvyn rajoitteiden erilaisuudesta riippumatta vastataan kansalaisen osallisuuden tarpeisiin, ja jossa Kuntoutuksen erilaiset rahoituskanavat järjestetään ja yhdistetään tästä asiakaslähtöisestä järjestelmästä käsin, ja jossa Kuntoutukseen hakeutumisen kannusteet olisivat vaikuttavia ja oikeansuuntaisia riippumatta siitä, mistä kohdasta järjestelmää kuntoutukseen hakeudutaan, ja joka Antaa mahdollisuuden kilpailla ensisijaisesti laadulla Vai pitäisikö sittenkin puolustaa erillissäädöksiin perustuvaa rahoitus- ja kohdennusjärjestelmää, joka on valikoiva ja kallis, mutta toimii edes joillakin ryhmillä kohtuullisesti? Päihdekuntoutuksessa oleellisin jakolinja ei kulje työllisten ja työttömien välillä, ongelmana on enemmänkin selektiivinen normisto ja puitelainsäädännön luonne

10 Kiitos!