Kuopion asumisen päivät

Esitys aiheesta: "Kuopion asumisen päivät"— Esityksen transkriptio:

1 Järjestö asumispalvelujen kilpailutuksessa Haasteita ja mahdollisuuksia
Kuopion asumisen päivät Sari Timonen, PAAVO Verkostokehittäjät –hanke / Y-Säätiö

2 Perinteinen sosiaalialan järjestöjen toimintalogiikka
Järjestöt, täydentäneet aukkoja ”AUTTAMINEN” ”EDUNVALVONTA” Markkinat, markkinaehtoisesti tuotetut ”TALOUDELLINEN VOITTO” Julkinen sektori, lakiin perustuva järjestämisvastuu ”PITÄÄ JÄRJESTÄÄ” Asukkaan tarvitsemat palvelut

3 Muutos järjestöjen roolissa?
Asukkaan tarvitsemat palvelut Kehittäminen Myytävät palvelut MARKKINAT PERINTEISTÄ JÄRJESTÖTOIMINTAA (RAY-avusteinen toiminta) Järjestöt JULKINEN SEKTORI MARKKINAT

4 Mitä hyvää kilpailutus on tuonut
Kilpailutus pakottaa tuottajan joihinkin raameihin, joka on hyvä asia: Kunnon omavalvontasuunnitelmat jne. Ammattitaitoon ja työntekijöiden hyvinvointiin pitää panostaa. Tuottaja joutuu tarkastelemaan palvelunsa laatua enemmän. Laadunvalvonta pakottaa palveluntarjoajat kehittämään työnsä laatua ja sisältöä, jotta asiakkaan etu toteutuu.

5 Haasteet Sopimusten lyhyys tuo epävarmuutta jatkuvuuden suhteen
Henkilöstö, työsuhteet Asukkaan etu?  kunnon heikkeneminen, epävarmuus? Kuinka huomioidaan erilaisten kohderyhmien tarpeet Erityisyys  Tasapäistäminen: hankitaanko ylipäätään esim. tuettua asumista vai tuettua asumista tietylle kohderyhmälle. Usein järjestöllä on vahva osaaminen ja tietoa tietyn kohderyhmän tarpeista. Kansalaisjärjestön näkökulmasta Ray -rahoituksen ja palvelutoiminnan eriyttäminen -yhdistäminen. Rajanveto vaikeaa esim. kehittämistoiminnassa  mikä taho hyötyy, kuinka koituisi asukkaan hyödyksi.

6 Miten resurssit huomioidaan suhteessa haluttuihin tuloksiin?
Haasteet jatkoa Sinänsä hyvä laadun kehittäminen voi vesittyä, kun palvelun hinta on ”vedetty luilleen”  vaikuttaa väistämättä palvelun laatuun, mahdollisuuteen palkata osaavia työntekijöitä jne. Miten resurssit huomioidaan suhteessa haluttuihin tuloksiin? Pitkän aikavälin riskit: Toiminnan alkuperäiset tavoitteet ja ideologia vaarassa unohtua. Markkinoilla toimiminen talouden ehdoilla muuttaa yhdistysten ja järjestöjen toimintalogiikkaa taloudellisrationaaliseen suuntaan. Pienet järjestöt huomattavasti heikommassa asemassa kuin suuret monet laadukkaat pienet palveluntuottajat ovat jääneet juuri hinnan vuoksi rannalle paperintuotannon lisääntyminen, resurssit poissa itse työstä

7 Mahdollisuudet Joustonvara palvelun toteutuksessa: ammattilaisten osaaminen huomioon, kun palvelutarpeet asiakkaalla vaihtelevat. Vaatimus palvelunkuvauksesta voisi olla väljempi tuottajalle, mutta vaikuttavuusmittaristo tarkempi. Vaatimukset koulutustasosta on hyvä olla, mutta tilaajan ei pitäisi määritellä niitä ylitarkasti, vaan mahdollistaa palveluntarjoajan arviointi erilaisista tehtävistä ja niiden vaatimustasosta. Mahdollisuutta kehittämiskokeiluihin: asumispalveluita voitaisiin pilotoida ja tehdä kehittämiskokeiluja. Ei tiukkaan kilpailutettuna, jolloin palveluntuottajan koko energia menee siihen, että  vahtii miten rahat riittävät palveluntuottamiseen.   Onko Suomessa käytetty kaikki mahdolliset hankintalain mahdollisuudet?  Vastuulliset hankinnat, reilun palvelun ajatus?

8 Mitä pitäisi kehittää, järjestöt
Kilpailutusosaaminen Kustannukset, hinta – talousosaaminen? Omistajaohjauksen rooli? Palvelukuvaukset Arviointi ja seuranta  Miten esiin tulokset, mittarit Riskinhallinta: riskikartoitukset, varautuminen

9 Mitä pitäisi kehittää, kunnat
Laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen? VAIKUTTAVUUSMITTARIT Järjestelmällinen laadunvalvonta ja tarkastuskäynnit Yhteistä kehittämistä palveluntuottajien kanssa Tilaajan ylläpitämä seuranta- ja arviointijärjestelmä palvelun tuottajille? Mitä arvioidaan? Palveluja arvioidaan pääosin teknistaloudellisilla tehokkuusmittareilla. Tärkeintä on tuottaa formaalien kriteerien mukaiset paperit, eivät välttämättä kerro mitään palvelun sisällöstä, vaikka näyttävät ulospäin hyvältä. Laatu- ja hintapisteet? Hintapisteet yleensä kuitenkin ratkaisevat. Kriteeriksi asiakasosallisuus suunnittelussa, toteutuksessa? Tilaajan vastuu laadusta: millaista palvelua milläkin hinnalla voidaan tuottaa? Riskien jako?: Nyt ulkoistettu palveluntuottajille, järjestöjen mahdollisuudet selvitä jos riskit toteutuvat? Esim. kunta varaa itselleen oikeuden tilata palveluja pienemmillä määrillä, kuin millä hinnat laskettu.

10 Mitä pitäisi kehittää, kunnat, jatkoa
Kilpailutuksen toteutus: järjestö tuottamassa palveluja naapurikuntiin, kunnilla eri kriteerit, kriteerit muuttuu huomattavasti seuraavassa kilpailutuksessa? Realismi kilpailutukseen: mitä palveluntuottajalta on realistista odottaa? Käänteinen kilpailutus (ns. ranskalainen urakka)? Palvelujen kehittämispilotit yhdessä palveluntuottajien kanssa, osallistumisilmoituksella? Aitojen markkinoiden säilyminen – kuntien vastuu?

11 Yhteinen tavoite lienee
Markkinat Julkinen sektori Järjestöt Kehittäminen Asukkaalle tarpeenmukaiset palvelut

12 Kiitos ja hyvää kevättä!