Terveyden edistämisen strategiat Virpi Honkala Kansallinen koordinaattori Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry

STRATEGIA SUUNNITELMA, JOLLA SAAVUTETAAN TIETTY PÄÄMÄÄRÄ TERVEYS WHO 1955: TERVEYS ON TÄYDELLINEN FYYSISEN, PSYYKISEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TILA EIKÄ AINOASTAAN SAIRAUDEN PUUTTUMISTA

TERVEYS Terveys? ei ole täydellisen hyvinvoinnin tila ei ole sairauden vastakohta ei ole diagnoosittomuutta - vaan yksilön pärjäämistä – pärjäämistavoite vain korostuu väestön vanhetessa Martti Kekomäki Raahe 2012

MIKSI IHMINEN ON SAIRAS? perintötekijät ympäristötekijät yksilön tekemät valinnat – vaikuttavat useimmiten yhdistelminä; yksilön tekemien valintojen merkitys silti yhä korostuneempi Martti Kekomäki Raahe 2012

MIKSI IHMINEN ON SAIRAS? perintötekijät ympäristötekijät – ”oireina” vammat, ravitsemuksen puutteet ja infektiosairaudet yksilön tekemät valinnat – ”oireina” esim. syöpä, rappeutumissairaudet, mielenterveyden häiriöt Martti Kekomäki Raahe 2012

Tavoitteena on, että kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät KASTE tavoitteet

OTTAWAN ASIAKIRJA WHO 1986 Terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen Terveellisemmän ympäristön aikaansaaminen Yhteisöjen toiminnan tehostaminen Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen

Terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen Terveyttä edistävä politiikka: – yhdistää erilaisia toisiaan täydentäviä lähestymistapoja, esim. lainsäädännön, valtion taloussuunnittelun, verotuksen sekä hallinnolliset muutokset –edellyttää, että selvitetään terveellisen yhteiskuntapolitiikan toteuttamisen esteet myös muilla kuin terveysaloilla ja keinot näiden esteiden poistamiseksi (esim. tupakkalaki, alkoholilainsäädäntö Paimio TE-strategia

TERVEYS-EU: YMPÄRISTÖ KOTONA: turvallinen kotiympäristö, riskiryhmät TYÖSSÄ: työhyvinvointiohjelma SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ: elinolot, tulotaso, koulutus, yhteisöt YMPÄRISTÖ JA TERVEYS: saasteet KULUTTAJIEN TURVALLISUUS: koulutus ja valistus FYYSISET RISKIT: onnettomuudet, tietyt syövät, infektiot, säteily, melu jne BIOLOGISET RISKIT: virus- tai bakteeriepidemiat, myrkytykset KEMIALLISET RISKIT: lääkkeet, elintarvikkeet, kosmetiikka LIIKENNETURVALLISUUS: lait, ohjaus, valvonta BIOTERRORISMI: riskiarvio, varhaisvaroitus ELINTARVIKETURVALLISUUS: kattava toimintamalli tuottajalta kuluttajalle

Yhteisöjen toiminnan tehostaminen Arkielämän areenat sellaisiksi paikoiksi, joissa terveyteen liittyvistä asioista päätetään Yhteisöjen kehittäminen tulee perustua niiden omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin

Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen Oman ja ympäristön terveydestä huolehtiminen Taitoja voidaan kehittää tiedon lisäämisen ja terveyskasvatuksen keinoin On tärkeää, että ihmiset saavat mahdollisuuksia läpi koko elämän jatkuvaan oppimiseen, valmistumiseen elämän kaikkiin vaiheisiin ja sopeutumiseen pitkäaikaisiin sairauksiin ja vammoihin

Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen Järjestelmän tulisi suuntautua entistä enemmän terveyttä edistäviin ja itsehoitoa tukeviin palveluihin

Wienin suositukset 1997 Perustuvat: Ottawan asiakirja terveyden edistämisestä (WHO 1986) Budapestin julistus Terveyttä edistävistä sairaaloista (ensimmäinen HPH toimintasuunnitelma 1991) Ljubljanan asiakirja terveydenhuollon uudistamiseksi (WHO Europe 1996)

Periaatteet: 1.Ihmisarvon kunnioitus, tasa-arvo, tasapuolisuus, ammattietiikka, eri väestöryhmien tarpeiden, arvojen ja kulttuurien erilaisuuden huomioon ottaminen 2.Laadun parantamisen ja potilaiden, läheisten ja henkilöstön hyvinvoinnin sisällyttäminen toimintaan, ympäristön suojelu ja oppivan organisaation mahdollisuuksien ymmärtäminen 3.Kohteena kokonaisvaltainen terveys eikä pelkästään parantavat palvelut

Periaatteet: 4.Asiakaslähtöinen palvelutuotanto, joka tähtää paranemisprosessin edistämiseen ja potilaiden voimaantumiseen 5.Tehokas ja kustannustietoinen voimavarojen käyttö ja niiden kohdentaminen terveyttä edistävästi 6.Mahdollisimman läheinen yhteistyö muiden terveydenhuollon toimijoiden ja yhteiskuntasektoreiden kanssa

Strategiat: 1.Osallistaminen ja sitouttaminen -koko sairaalan osallistava ja terveyshyötyyn tähtäävä toiminta -kaikki ammattiryhmät -yhteistyö sairaalan ulkopuolisten ammattilaisten kanssa -potilaiden rohkaisu aktiivisiksi ja osallistuviksi -henkilöstön terveelliset työolot -sairaalariskien vähentäminen -psykososiaalisten riskitekijöiden vähentäminen -sairaalan johdon sitouttaminen terveyshyöty-ajatteluun -terveyden edistäminen aina mukana päivittäisessä päätöksenteossa

Strategiat: 2.Viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen parantaminen -sairaalan sisäisen viestinnän ja kulttuurin parantaminen -parempi henkilöstön elämän laatu -ammattiryhmien yhteistyön ja keskinäisen hyväksynnän parantaminen -henkilöstön ja potilaiden välisen viestinnän parantaminen -kunnioittavat ja humaanit arvot -potilaiden ja heidän läheistensä neuvonnan, viestinnän ja ohjaavien ohjelmien ja taitojen laadun parantaminen -HPH periaatteiden sisällyttäminen sairaalan ”rutiineihin” -sairaalan yhteinen organisaatio- identiteetti

Strategiat: 2. Viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen parantaminen -sairaalan yhteistyön ja viestinnän parantaminen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntalähtöisten terveyden edistämishankkeiden ja vapaaehtoisryhmien / järjestöjen kanssa -terveydenhuoltosektorin toimijoiden ja eri palvelun tuottajien välisten yhteistyömuotojen optimoinnin avustaminen -sellaisten tietojärjestelmien kehittäminen, jotka mittaavat tuloksellisuutta hallinnollisten tietojen lisäksi

Strategiat: 3.Organisaation kehittämisen ja projektienhallinnan menetelmien ja tekniikoiden käyttö -olemassa olevien sairaalakäytäntöjen muuttaminen ja ohjaaminen tavoitteena saada sairaalasta oppiva organisaatio -henkilöstön kouluttaminen terveyden edistämiseen -koulutus, viestintä, psykososiaaliset taidot, hallinta -projektien vetäjien kouluttaminen projektihallintaan ja viestintätaitoihin

Strategiat: 4.Kokemuksesta oppiminen -kokemuksen vaihto: -kansalliset ja kansainväliset HPH projektit -ongelmaratkaisun erilaiset lähestymistavat -Terveyttä edistävien sairaaloiden pitäisi sitoutua alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kokemus- ja viestintävaihtoon

Osallistuminen WHO HPH verkostoon Organisaatiot, jotka haluavat osallistua WHO HPH verkostoon: toteuttavat Wienin suositusten periaatteita ja strategioita osallistuvat kansallisen HPH-verkoston (STES) toimintaan noudattavat yhteisesti sovittuja STES ja HPH verkoston sääntöjä ja käytäntöjä ovat savuttomia

HPH:n 18 (3 x 6) päästrategiaa Strategisen suunnittelun 3 kohderyhmää: 1.Potilaat 2.Henkilökunta 3.Sairaalapiirin koko väestö

HPH:n 18 (3 x 6) päästrategiaa Toiminnan 6 päälinjaa: Omakohtainen terveyden edistäminen Yhteistyössä tapahtuva terveyden edistäminen Toimintaympäristön terveellisyyden vahvistaminen Terveyden edistäminen sairauksien hoidossa Terveyttä edistävän elämäntavan kehittäminen Osallistuminen koko väestön terveyden edistämiseen

Standardien tarve Terveyden edistäminen on keskeinen laatutekijä väestön terveyden ja elämänlaadun kohentamisessa. Terveyslähtöisen kulttuurin vahvistamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen standardeja; julkituotuja virallisia linjauksia, toiminta - periaatteita ja menettelytapoja, joilla terveyden edistämistoimia voidaan järjestelmällisesti arvioida, seurata ja kehittää.

HPH:n laatustandardit 1)Virallinen toimintasuunnitelma 2)Potilaan tilanteen arviointi 3)Potilaan informointi ja interventiot 4)Terveellinen työympäristö 5)Jatkuvuus ja yhteistyö

HPH:n laatustandardit 1)Virallinen toimintasuunnitelma Organisaatiolla on virallinen terveyden edistämisen toimintasuunnitelma. Tätä toimintasuunnitelmaa toteutetaan osana organisaation laadunhallintajärjestelmää, jonka tavoitteena on terveystulosten parantaminen. Terveyden edistämissuunnitelma on tarkoitettu potilaille, heidän omaisilleen ja sairaalan henkilökunnalle.

Alastandardit 1.1 – Nimetään henkilöt, jotka vastaavat toimintasuunnitelman toteuttamisesta, arvioinnista ja säännöllisestä tarkistamisesta Varataan tarvittavat resurssit toimintasuunnitelman toimeenpanoa, arviointia ja säännöllistä tarkistamista varten

Alastandardit 1.3 – Henkilökunta on tietoinen terveyden edistämisen toimintasuunnitelmasta, ja siitä tiedottaminen kuuluu uuden henkilökunnan perehdytysohjelmaan. 1.4 Tarvittavien tietojen hankinta ja arviointi on mahdollista terveyden edistämistoiminnan laadun tarkkailemiseksi.

Alastandardit 1.5 – Henkilökunnalla on riittävä pätevyys terveyden edistämisessä ja lisäpätevöitymistä tuetaan tarvittaessa. 1.6 Terveyden edistämistoiminnassa on käytettävissä tarvittava infrastruktuuri, johon kuuluvat muun muassa resurssit, toimitilat ja laitteet.

HPH:n laatustandardit 1)Virallinen toimintasuunnitelma 2)Potilaan tilanteen arviointi Terveysalan ammattilaiset arvioivat järjestelmällisesti terveyden edistämisen tarpeita yhdessä potilaiden kanssa.

Alastandardit 2.1 – Kaikilla potilailla on käytettävissään keinot arvioida terveyden edistämistarpeitaan Eri potilasryhmien terveyden edistämisen erityistarpeet ovat selkeästi arvioitavissa.

Alastandardi Potilaan terveyden edistämisen tarpeet arvioidaan ensimmäisen sairaalakontaktin yhteydessä. Arviota tarkistetaan ja muutetaan potilaan kliinisen tilan muuttuessa tai potilaan pyynnöstä.

Alastandardit 2.4 – Terveyden edistämistarpeita arvioitaessa otetaan huomioon potilaan sosiaalinen ja kulttuurinen tausta. 2.5 Muiden yhteistyötahojen antamaa tietoa käytetään potilaan tarpeiden tunnistamisessa.

HPH:n laatustandardit 1)Virallinen toimintasuunnitelma 2)Potilaan tilanteen arviointi 3)Potilaan informointi ja interventiot Potilaan hoitopolkujen kaikissa vaiheissa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista olennaisista tekijöistä. Terveyden edistämistoimet liitetään potilaalle tarjottavien palvelujen kokonaisuuteen.

HPH:n laatustandardit 1)Virallinen toimintasuunnitelma 2)Potilaan tilanteen arviointi 3)Potilaan informointi ja interventiot 4)Terveellinen työympäristö Johdon tehtävänä on luoda edellytykset organisaation kehittymiselle terveellisenä työympäristönä.

HPH:n laatustandardit 1)Virallinen toimintasuunnitelma 2)Potilaan tilanteen arviointi 3)Potilaan informointi ja interventiot 4)Terveellinen työympäristö 5)Jatkuvuus ja yhteistyö Organisaation toimintasuunnitelmaan sisältyy jatkuva yhteistyö muiden terveydenhuollon yksiköiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

TERVEYSRISKIT: –tupakointi –päihteet ja huumeet –ylipaino: epäterveellinen ravintokoostumus –liikunnan vähyys –yksinäisyys –työttömyys

KIITOS!