AISTIVAMMAT JA - SAIRAUDET (näkö ja kuulo). Näkövammat ♦Näkövammaiseksi kutsutaan ihmistä, jonka näkökyky on alentunut niin paljon, että siitä on.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suomen kielen syötöksen ja käytön kartoitus
Advertisements

IKÄÄNTYMINEN JA KUULO Panu Kuoppala Ylilääkäri
3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa.
Näkövammaiset opiskelijat ja IT-ratkaisut
Ikäihmisten tapaturmat
Kuulon kuntoutus Leena Lahti.
Optiikkaa silmähoitajille
Vanhustyön vastuunkantajat
Näkövammat Kuulovammat
Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.
Listening comprehension
Näkövammaisuus ja näönkuntoutus
Hevonen.
Verkkokalvon kostean ikärappeuman hoitomuodot
Hoitajan ja muistisairaan välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Tulkattu asiakaspalvelutilanne
Jenna Aro ja Piia Haarala ”PAREMPI KATSOA KUIN KAATUA” Video näköongelmista ja niiden helpottamisesta ikääntyvien asuinympäristössä.
Terveystieto 7.
MITEN MÄÄRITTELEMME VAMMAISUUTTA?
Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä S Sosiaalitekniikka 1999.
Kokemuksia virtuaaliopena toimimisesta
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
ERITYISKÄYTTÄJÄRYHMÄT
Toimintakyvyn arviointi
Hyvän ja huonon esityksen piirteitä
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
16. Aistit.
HUONOKUULOISUUS n suomalaisella jonkinasteinen kuulon alenema hyötyisi kuulokojeen käytöstä käyttää säännöllisesti kuulokojetta.
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Näkövammarekisteri sosiaalisen aseman seurannassa Matti Ojamo VTM, tutkimuspäällikkö Näkövammarekisteri Kommenttipuheenvuoro VAMPO päätösseminaarissa.
KUULOVAMMAISUUS Petra Suonio. Kuulon käsitteitä Kuulokynnys- kuulon tutkimuksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä merkitsee äänenvoimakkuutta,
Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat KTL:n aineistoon pohjautuen IKINÄ-opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn.
ASEPTIIKKA Marianne Niinimäki.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
Tulkattu asiakaspalvelutilanne Viittomakielen tulkki Helmi Koukka Opetustulkkikeskus Otto, Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Kuuloliiton terveyspoliittinen työ
KAIKKI SAMANLAISIA KAIKKI ERILAISIA. MIETITTÄVÄÄ Ennen kuin pystyn täysin hyväksymään muut, minun on kyettävä hyväksymään oma itseni; juuri sellaisena.
Koulutus kotisairaanhoidon ja kotipalvelun sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja tuottaville työntekijöille Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien.
Näkövammaisuus Petra Suonio Määritelmiä Toiminnallinen määritelmä vallalla nykyään Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikentyminen aiheuttaa.
SILMÄ. NÄKEMINEN Valonsäteet tulevat silmään silmämunan etuosassa olevan kirkkaan, kaarevan sarveiskalvon läpi ja taittuvat siellä. Menevät mykiön läpi.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
63. Mielenterveyden häiriöt
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
AISTIVAMMAT KUULOVAMMA NÄKÖVAMMA.
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
Syöpään vaikuttavat sisäiset tekijät
Millainen oppija sinä olet?
Pisara 4 Ympäristö- ja luonnontieto
Kielen kehityksen avainkohdat
Näköaisti Ihmisellä ns. kamerasilmä => kuva heijastuu verkkokalvolle ylösalaisin (tarkka + kehittynyt silmätyyppi)
Iän vaikutus näkemiseen
(Työ)elämän esiintymistilanteet
VIESTINTÄTAIDOT - VERKKOTOTEUTUS, 2017
Sosiaaliturva erityistilanteet
IKÄÄNTYNEET JA KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖT
28. YMPÄRISTÖN VAIKUTUS TERVEYTEEN
Lasten näkövammaisuus Lähteet: Nurmi P
Kuulovammaisuus Kuntoutumisen tukeminen s
Kehitysvammainen päivystyksessä
Myrsky korvassa –melutempaus
Rekan ratissa istuu isiä ja äitejä
II Elimistön rakenne ja toiminta
Silmä ja silmälasit Normaalisti toimiva silmä muodostaa kohteesta kuvan verkkokalvolle. Likinäköinen silmä muodostaa kuvan verkkokalvon eteen. Likinäköisyys.
Näkövammaisuus Näkövammaiset jaetaan vamman vaikeusasteesta riippuen heikkonäköisiin ja sokeisiin. Näkövammaisella henkilöllä on alentuneesta näöntarkkuudesta.
Kielellinen erityisvaikeus
Kuinka autan puhelimessa
Liikkumista helpottavat apuvälineet
Solmu vai rusetti – kommentteja Kelan dokumentista
Esityksen transkriptio:

AISTIVAMMAT JA - SAIRAUDET (näkö ja kuulo)

Näkövammat ♦Näkövammaiseksi kutsutaan ihmistä, jonka näkökyky on alentunut niin paljon, että siitä on haittaa jokapäiväisessä elämässä ♦Näkövammaisuuden raja on alle 0,3 parhaalla mahdollisella silmälasikorjauksella ja paremmassa silmässä. (huom! normaali näöntarkkuus 1.0) ♦Näkövammainen voi olla heikkonäköinen tai sokea

Heikentynyt näkökyky Ilmenemismuodot: -näöntarkkuuden heikentyminen -näkökentän pieneneminen -kontrastien erotuskyvyn heikkeneminen -värinäön heikkeneminen -silmän kyky sopeutua valoon ja hämärään heikentynyt -silmälihasten toiminnan hallinnan vaikeus -silmän kyky mukautua etäisyyksiin heikentynyt (ikänäkö)

Heikentyneen näkökyvyn tai sokeuden aiheuttavia tekijöitä ▪silmään kohdistunut trauma /vamma ▪harmaakaihi (linssi samentuu>leikkaushoito; asennetaan tekomykiö) ▪silmänpainetauti eli viherkaihi (=glaukooma); silmänpaine↑>silmänpainetta alentava lääkitys ▪silmänpohjan ikärappeuma ▪verkkokalvon perinnöllinen rappeumasairaus ▪sairaus, esim.diabetes, lasiaisen tai verkkokalvon sairaus ▪näköratojen ei-synnynnäiset viat

Heikentynyttä näkökykyä aiheuttavat Taittovirheet *Likitaittoisuus (myopia) -korjataan miinuslaseilla Piilolasien käyttö; huom. hygieenisyys, sankalasit oltava myös, kuivasilmäisyys ong.: kostutustipat *Kaukotaitteisuus (hyperopia) -korjataan pluslaseilla *Ikänäkö (linssin mukautumiskyky heikkenee) -korjataan pluslaseilla Huom! Ikäihmisillä hyvä valaistus tärkeää!

Vuorovaikutus näkövammaisen kanssa Näkövammainen kuulee äänensävyt, painotukset ja sanat, muttei näe ilmeitä ja eleitä Ohjeita työskentelyyn näkövammaisen kanssa *esittele itsesi, kerro myös kun poistut huoneesta *kerro sanallisesti asiat *puhuttele näkövammaista ennen koskettamista *hoitajan käsi tarttuu ensin haluttuun kohteeseen ja ohjaa näin näkövammaisen kättä (ohjauskäsi) *toimenpiteitä tehdessä kerro tarkasti, mitä tehdään ja miltä se tuntuu NÄKÖVAMMAISELLE EI TARVITSE PUHUA KOVALLA ÄÄNELLÄ!

Näkövammaiselle sopiva ympäristö -kulkureitit esteettömiä -sisustamisessa kontrastivärejä -valaistusta riittävästi -tavarat sopivalla tasolla ja paikalla -ei teräviä kulmia -hyödynnetään apuvälineitä

Näkövammaisen apuvälineet Näkövammaisella on oikeus saada lakisääteisiä kuntoutus- palveluja; kuntoutusohjaajan palvelut Näkövammaisen apuvälineet: ▪valkoinen keppi ▪suurennuslasi, silmälasit, kiikarit, kohokartta ▪opaskoira ▪tietotekniset välineet (äänitteet, puhuvat tietokoneet, pistekirjain –näppäimistö) Potilasjärjestö: Näkövammaisten Keskusliitto ry,

Kuulovammat Kuulovammaiset ovat huonokuuloisia, kuuroja tai kuuroutuneita Kuurojen äidinkieli on viittomakieli -ensimmäisellä tapaamiskerralla tulisi olla viittomakielen tulkki apuna ◦viitottu puhe

Kuulon heikkeneminen Kuulon pysyvään heikkenemiseen vaikuttavat: perinnölliset tekijät melualtistus ► meluvamma (tilapäinen kuulon heikkeneminen→pysyvä tila) (=sisäkorvan aistinsolujen tuhoutuminen) TINNITUS eli korvien soiminen voi olla tilapäistä tai muuttua pysyväksi. Se aiheutuu nuorilla usein liian kovaäänisen musiikin kuuntelemisesta. (Suomessa melualtistuksen raja-arvo 85db) *Suositeltava melutaso asuinhuoneessa 35db, työpaikalla alle 45bb ja ulkona alle 55db

Kuulon heikkeneminen ▪ Kuulon pysyvään heikkenemiseen vaikuttavat: jatkuu sairaudet (Ménièren tauti, krooninen välikorvan tulehdus, otoskleroosi), välillisesti DM ja RR-tauti, (korvavahan kertyminen) ikähuonokuuloisuus (kuulohermon ja sisäkorvan rappeumamuutokset)

Kuuloviat Johtotyyppiset (esim. tärykalvon reikä, kuuloluuketjun vaurioituminen) Sisäkorvaperäiset (aistinsolujen vauriot) Sekamuotoiset (edellisten yhdistelmä)

Korvaperäiset huimaukset Pyörittävä kiertohuimaus Pahoinvointi Silmävärve Yleisin korvaperäinen huimaus on asentohuimaus; kiertohuimaus,joka liittyy asennonvaihtoon

Vuorovaikutus kuulovammaisen kanssa Kuulovammaisen kanssa viestiminen: ▪Luo mukava ja rento ilmapiiri ▪Rauhallinen keskustelupaikka, hyvä valaistus ▪Näköaistin hyödyntäminen; ilmeet, eleet, huulilta lukeminen ja viittomakieli ▪Keskustelussa kuulovammaisen kanssa säilytetään katsekontakti koko ajan ▪Puhuessa käytetään tavallisia sanoja ja lyhyitä lauseita, rauhallinen puhetapa ▪Varmista, että kuulovammainen ymmärtää ▪Anna ohjeet myös kirjallisesti

Kuulovammaisen apuvälineet Apuvälineet huonokuuloiselle: ▪KUULOKOJE -korvantauskoje; mittatilaustyönä, paristollinen O-asento (=suljettu), M-asento(=käyttöasento), T- asento (puhelimen, tv:n ja radion kuuntelu) -korvakäytäväkoje; korvakäytävässä -taskukoje (erillinen kuuloke ja kantopussissa pidettävä koje) -kuuntelusauva (tilapäiseen kuunteluun) ▪muut apuvälineet: auttavat puhelimen, television ja radion kuunteluun sekä herätyskellon ja ovikellon soiton havaitsemiseen

Potilasjärjestöt Potilasjärjestö Kuuloliitto ry ( ) Kuurojen liitto ry ( )

Lähteet Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry Anttila K., Kaila-Mattila T., Kan S., Puska E-L. & Vihunen R Hoitamalla hyvää oloa. WSOYpro, Helsinki.