II Elimistön rakenne ja toiminta

Esitys aiheesta: "II Elimistön rakenne ja toiminta"— Esityksen transkriptio:

1 II Elimistön rakenne ja toiminta
Solun toiminta II Elimistön rakenne ja toiminta

2 10. Aistit keräävät tietoa ympäristöstä
1. Avainsanat 2. Reseptorit välittävät aistitietoa aivoille 3. Haju- ja makuaisti 4. Näköaisti 5. Kuuloaisti 6. Asento- ja liikeaisti 7. Tunto 8. Tehtävät 9. Kuvat

3 Avainsanat: Aisti Reseptori Aistimus Umami Sauvasolu Tappisolu
Likitaittoinen Kaukotaittoinen Kuuloluut Tasapainoelin

4 Reseptorit välittävät aistitietoa aivoille
Aistien toiminta perustuu reseptoreihin Eri aistinreseptorit, eri ärsykkeet Reseptori → hermoimpulssi tuntohermoon → isoaivojen kuorikerros Aistimus syntyy aivoissa Kuva kirjan sivulta 72

5 Haju- ja makuaisti Kemialliset aistit Hajuaisti:
Hajuepiteeli (nenäontelon takaosa) Hajuepiteelin hermosolut (reseptorit) Vaikutus maistamiseen Makuaisti: Makureseptorit kielen makusilmuissa ja suuontelossa Jokaiselle maulle omat reseptorit Kuva kirjan sivulta 72

6 Näköaisti Stereonäkö Suojaavat tekijät:
Silmäluomi: estää kuivumisen, säätelee valon tuloa silmään Kyynelneste: tuhoaa bakteereita ja viruksia Kalvot: kovakalvo, suonikalvo, verkkokalvo (näkeminen), sarveiskalvo, värikalvo Näkösolut verkkokalvolla: sauvasolut (hämärä), tappisolut (kirkas valo, värien tunnistus, keskikuopassa) Valoa säätelevät ja taittavat silmäluomi, sarveiskalvo, linssi ja lasiainen Kuva verkkokalvolle väärinpäin → näkösolut toimivat → hermoimpulssi aivoihin → näköaistimus aivojen takaraivonlohkon kuorikerroksessa Kuva kirjan sivulta 72

7 Näköaisti

8 Kuuloaisti Korvan osat: Kuuloaistin eteneminen
Korvalehti: kerää ääniaallot Tärykalvo: siirtää ääniaallot kuuloluihin Kuuloluut: vahvistavat ja välittävät värähtelyn Simpukka: kuuloaistinsolut ottavat vastaan impulssin Kuulohermo: Impulssi isoaivojen kuorikerrokseen Isoaivojen kuorikerros: ohimolohkoissa tapahtuu varsinainen kuuloaistimus Korvatorvi: tasaa paineen Kuva kirjan sivulta 72

9 Asento- ja liikeaisti Tasapainoelin sisäkorvassa
Tasapainoaistinsolut kaarikäytävissä ja pyöreässä sekä soikeassa rakkulassa Asennon ja liikkeen aistimiseen vaikuttavat: Näköaisti Nivelten reseptorit (nivelen taivutuskulman mittaaminen) Jänteiden reseptorit (liiallisen supistumisen ja venytyksen aiheuttamien vaurioiden estäminen) Kuva kirjan sivulta 72

10 Tunto Reseptorien sijainti Iho Limakalvot Sisäelimet
Reseptorit usein vapaita hermonpäätteitä Lämpimänaisti Kylmänaisti Kipuaisti Reseptoreiden ärsytys johtaa kutinaan Kutina varoittaa kudosvaurioista Kipuun ei totu Kuva kirjan sivulta 72

11 Ihon rakenne ja tehtävät

12 Tehtävät Termit Silmä Hämäräsokeus YO S-06 Kuulon huononeminen
Korvan osat Merisairas Tuntoaistitutkimus Pään asento

13 1. Termit Selitä termit a) reseptori, b) ärsyke, c) aistimus.

14 2. Silmä Minkä silmän osien läpi valonsäde kulkee?
Mitkä näistä osista taittavat valoa?

15 3. Hämäräsokeus Rodopsiini eli näköpurppura hajoaa nopeasti valossa. Sen syntymiseksi tarvitaan A-vitamiinia, jonka puute johtaa hämäräsokeuteen. Selitä, mistä hämäräsokeudessa on kyse. Miksi valoisasta hämärään siirryttäessä silmän sopeutumiseen menee jonkin aikaa?

16 4. YO S-06 Tyttö lukee kirjaa aurinkoisella rannalla. Hän kohdistaa katseensa ulapalla purjehtivaan laivaan ja kohottaa aurinkolasit silmiltään. Samalla tuulenpuuska lennättää hiekkaa tytön silmiin ja saa hänet hieromaan silmiään. Selitä seikkaperäisesti, miten silmä reagoi mainittuihin tapahtumiin ja mitä muutoksia ne aiheuttavat silmässä ja sen toiminnoissa.

17 5. Kuulon huononeminen Mitä syitä voi olla kuulon huononemiseen?

18 6. Korvan osat Mitkä seuraavista korvan osista osallistuvat kuuloaistimukseen välittämällä voimistamalla aistimalla ääniaaltoja? alasin, eteisikkuna, jalustin, korvakäytävä, korvatorvi, kuuloreseptori solu, simpukka, tärykalvo, vasara

19 7. Merisairas Myrskyävää merta pelkäävän merisairaan matkustajan ei kannata kärsiä ikkunattomassa hytissä, vaan hänen kannattaa nousta veneen kannelle myrskyä katselemaan – olo helpottuu. Miksi?

20 8. Tuntoaistitutkimus Muodostakaa kolmen hengen ryhmiä. Yksi ryhmän jäsen toimii koehenkilönä, yksi testaa koehenkilön tuntoaistia ja yksi toimii kirjurina. Testaaja koskettaa koehenkilön kämmentä, kyynär- ja olkavartta pinseteillä. Tuntoaistimusten tarkkuutta kokeillaan kolmella eri tavalla: – pinsetin kärjet yhdessä – kärjet millimetrin verran erossa toisistaan – kärjet viiden millimetrin päässä toisistaan. Jokaisella kolmella kärkivälillä kosketetaan kolme kertaa satunnaisessa järjestyksessä kämmentä, kyynär- ja olkavartta, eli yhteensä jokaiseen paikkaan kosketetaan yhdeksän kertaa. Tulokset merkitään ylös taulukkoon ja lopuksi koko ryhmän tulokset lasketaan yhteen. Ryhmän tuloksista voidaan tarkastella, missä tutkituista ruumiinosista tuntoaisti on tarkin.

21 8. Tuntoaistitutkimus Kärjet yhdessä Kärkiväli 1mm Kärkiväli 5 mm
Kämmen Kyynärvarsi olkavarsi

22 9. Pään asento Sulje silmäsi ja laske pääsi kohti toista olkapäätä. Minkä aistien avulla voit päätellä pääsi asennon?

23 Kuvat Napsauta kuva suuremmaksi!

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34 VASTAUS 1: Termit Aistinelinten tai –solujen reseptorit vastaanottavat tietojaulkomaailmasta (esim. valo) sekä elimistön sisältä (esim. kipu). Ärsyke voi olla mekaaninen, kuten kosketus, paine ja ääni, tai kemiallinen kuten haju tai maku. Valo ja lämpö ovat myös ärskykkeitä. Aistimus syntyy aivojen kuorikerroksessa tietyillä aistinalueilla, kun reseptorien vastaanottama tieto ärsykkeestä välittyy tuovia hermosoluja itkin aivoihin. 34

35 VASTAUS 2: Silmä Valo kulkee sarveiskalvon, etukammion, pupillin, linssin ja lasiaisen läpi ja osuu verkkokalvolle (jonka läpi se kulkee myös). Näistä osista eniten valoa taittavat sarveiskalvo ja linssi, mutta myös lasiainen ja etukammion neste. Pupilli on aukko värikalvossa, joten se ei taita valoa. 35

36 VASTAUS 3: Hämäräsokeus
A-vitamiinin puute estää rodopsiinin synnyn. Jos sauvasoluissa ei ole rodopsiinia riittävästi, vähäinen valon määrä ei hajota rodopsiinia, jolloin hämärässä näkeminen estyy. Valoisassa rodopsiini hajoaa nopeasti. Hämärään siirryttäessä menee jonkin aikaa, kunnes rodopsiinia on valmistettu tarpeeksi hämärässä näkemistä varten. 36

37 VASTAUS 4: YO S-06 Kun tyttö nostaa aurinkolasit silmiltään, silmiin pääsevän valon määrä lisääntyy. Häikäistymisen estämiseksi tyttö siristää silmiään ja hänen värikalvonsa lihakset supistuvat ja samalla pupilli pienenee. Kun tyttö lukee kirjaa, ovat hänen silmiensä sädelihakset supistuneina ja linssinripustimet löysinä, jolloin linssi on pyöreimmillään. Kun hän kohdistaa katseensa merellä seilaavaan alukseen, hänen silmiensä sädelihakset rentoutuvat ja linssin ripustimet kiristyvät ja litistävät linssiä, jolloin kuva taittuu tytön verkkokalvolle. Tytön kulmakarvat ja silmäripset estävät hieman hiekan pääsyä silmiin ja refleksi saa silmät sulkeutumaan, kun hiekkaa joutuu niihin. Hiekan poistamiseksi kyynelnesteen eritys kyynelrauhasista kasvaa ja se huuhtelee hiekan silmistä pois. Hiekka voi naarmuttaa sarveiskalvoa. 37

38 VASTAUS 5: Kuulon huononeminen
Kuulo voi huonontua monista eri syistä, joista tässä mainittu muutama. Liika korvavaikku estää ääniaaltojen kulkeutumisen tärykalvolle. Tärykalvon vauriot estävät tai heikentävät ääniaaltojen välittämistä sisäkorvaan, kuten kuuloluiden yhteenluutuminen. Välikorvan tulehduksessakin tärykalvon ja kuuloluiden liikkeet vähenevät. Kovat äänet tai tulehdus sisäkorvassa voivat vaurioittaa kuuloaistinsoluja, josta seurauksena on kuulon alenema tai tinnitus. Kuulohermon rappeutuminen voi viedä kuulon täysin. 38

39 VASTAUS 6: Korvan osat Korvakäytävä (a), tärykalvo (a), vasara (a, b), alasin (a, b), jalustin (a, b), korvatorvi (ei osallistu kuulemiseen), simpukka (a), kuuloreseptorisolu (c)  39

40 VASTAUS 7: Merisairas Kannella merisairas voi kohdistaa katseensa horisonttiin, jolloin keinumisen tunne vähenee.   40