Näkövammarekisteri sosiaalisen aseman seurannassa Matti Ojamo VTM, tutkimuspäällikkö Näkövammarekisteri Kommenttipuheenvuoro VAMPO 2010-1015 päätösseminaarissa.

Esitys aiheesta: "Näkövammarekisteri sosiaalisen aseman seurannassa Matti Ojamo VTM, tutkimuspäällikkö Näkövammarekisteri Kommenttipuheenvuoro VAMPO 2010-1015 päätösseminaarissa."— Esityksen transkriptio:

1 Näkövammarekisteri sosiaalisen aseman seurannassa Matti Ojamo VTM, tutkimuspäällikkö Näkövammarekisteri Kommenttipuheenvuoro VAMPO 2010-1015 päätösseminaarissa 10.3.2016

2 Lakisääteinen rekisteri  Laki ja asetus (1989) terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä säätää ilmoitusvelvollisuuden terveydenhuollolle  Ilmoitetaan jokainen hoitoon tai tutkimukseen tullut pysyvästi näkövammainen henkilö  Nv = visus alle 0.3 paremmassa silmässä tai muu vastaava pysyvä näkökyvyn aleneminen  Rekisteröityjä on n. 52.200, elossa 18.300  Uusia henkilöitä ilmoitetaan n. 1.700/v

3 Rekisteröidyn näkövammaisuuden profiili Suomessa  Profiili on vakiintunut, siinä näkyy näkövammaisuuden keskittyminen ikääntyneisiin henkilöihin, koska yleisimmät aiheuttajat ovat ikääntymiseen myötä yleistyvät sairaudet  Kyse ei ole ”tavanomaiseen” ikääntymiseen liittyvästä toimintakyvyn laskusta, vaan sairauksista  Heikkonäköisyys hallitsee – sokeus on harvinaista, varsinkin täydellinen sokeus  Näkövammaisuuden profiili on samankaltainen kaikissa korkean elintason maissa

4

5

6 Näkövamman aiheuttajat ikäryhmittäin Lapsilla ja nuorilla -18v sokeita 22 % –Näköhermoston viat 37 % –Synnynnäiset kehityshäiriöt 22 % Työikäisillä 18 – 64v sokeita 31 % –Verkkokalvon perinnölliset rappeumat 22 % –Näköratojen viat 19 % –Synnynnäiset kehityshäiriöt 12 % –Diabeettinen retinopatia 8 % Ikääntyneillä 65v+ sokeita 17 % –Silmänpohjan rappeuma 59 % –Glaukooma 9 %

7 Näkövammarekisterin tehtävät  Rekisteröinti, tilastot ja muut tulosteet  Silmätauteihin, niiden esiintyvyyteen ja hoitoon, näkövammaisuuteen ja sen ehkäisemiseen sekä näkövammaisten ihmisten elinoloihin liittyvän tutkimuksen harjoittaminen ja edistäminen sekä tutkimusyhteistyö  Silmäsairauksista, niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta tiedottaminen

8 Lääketieteellisiä hankkeita  Näkövammaisten syöpäsairastavuus  Diabeettisen retinopatian seuranta kolmen vuosikymmenkohortin avulla  Glaukooman seuranta vastaavalla tavalla  Näkövammaisten itsetuhokäyttäytyminen  Savitaipale-screening –hanke  Terveys-2011 –tutkimuksen hyödyntäminen  AMD:n kustannukset ja hoidon hyödyt

9 Muutakin tutkimustietoa tarvitaan  Näkövammarekisterin perustilastot antavat kuvan näkövammaisuuden esiintyvyydestä ja luonteesta  Sosiaaliset taustatiedot saadaan viiden vuoden välein omilla tutkimuksilla  Erillistutkimuksilla selvitetään näkövam- maisuuden piirteitä ja näkövammaisten henkilöiden elämää ja olosuhteita

10 Tutkimusmenetelmä  Muodostettu tilapäinen tutkimusrekisteri poimimalla näkövammarekisterin henkilötunnuksilla sosiaalista asemaa kuvaavat perustiedot rekisteröidyille henkilöille tilastokeskuksen koko väestöä kuvaavista tietokannoista.  Poistettu kaikki henkilön tunnistetiedot.

11 Tutkimuksen tietosisältö  Pääasiallinen toiminta –työllinen, työtön, opiskelija, eläkeläinen, muu  Koulutusaste –perusaste (ei tutkintoa), keskiaste, korkea-aste  Koulutusala  Ammatti ja työpaikka  Tulotaso ja tulolähteet

12 Keskeiset muuttujat  Ikä ja sukupuoli  Näkövamman vaikeusaste  Näkövammautumisikä  Monivammaisuus / pitkäaikaissairaudet  Koulutusaste  Näkövamman diagnoosi ja etiologia

13

14 Ero näkövammaisten ja koko väestön välillä korkea-asteen koulutuksen tai enemmän suorittaneiden osalta on kasvanut. Osuus näkövammaisilla on 58 % osuudesta koko väestössä. Myös ero pelkän perusasteen suorittaneiden osalta on kasvanut. Osuus näkövammaisilla on 1.54 –kertainen koko väestöön verrattuna 1.54 58 %

15

16 PääluokkaNäkövKoko vVrt.ind. 1. Johtajat ja ylimmät virkamiehet2.15.240 2. Erityisasiantuntijat19.817.3114 3. Asiantuntijat19.018.7102 4. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät10.87.2150 5. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät23.917.6136 6. Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym2.63.379 7. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt5.710.156 8. Prosessi- ja kuljetustyöntekijät3.49.137 9. Muut (avustavat) työntekijät12.78.5149 Rekist. työlliset näkövammaiset ammattiluokituksen pääryhmissä v 2010, vertailu koko väestön työllisiin

17

18 Rekisteröityjen näkövammaisten kuuluminen perheeseen perheaseman mukaan ikäryhmittäin 2005 ja 2010 0-14v15-24v25-44v45-64v65v+kaikki kuuluu95.772.661.061.332.82005: 43.3 perheeseen95.777.857.657.534.12010: 43.2 0.0 + 4.8 - 3.4- 3.8+ 1.3- 0.1 - Puolisona t-6.346.158.432.82005: 35.5 vanhempan-3.640.454.234.12010: 35.4 0.0- 2.7 - 6.3 - 4.2+ 1.3- 0.1 - Lapsen95.766.314.92.7-2005: 7.8 asemassa95.774.217.23.30.02010: 7.8 0.0 + 7.9 + 2.3+ 0.50.0 Perheeseen-20.333.235.559.12005: 49.7 kuulumaton-15.735.638.859.22010: 50.7 0.0 - 4.6 + 2.4+ 3.3+ 0.1+ 1.0

19 Lisätietoja  Näkövammarekisterin julkaisut  Vuosikirja  Järjestettyjen seminaarien raportit  Muut tutkimusraportit  www.nkl.fi/nvrek www.nkl.fi/nvrek  www.thl.fi www.thl.fi

20 Olemme valmiita tutkimusyhteistyöhön näkövammaisten ihmisten ja näkövammaisuuden tutkimisessa NvRek. I Näkövammaisten toimintakeskus IIRIS, Marjaniementie 74, Helsinki