Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 1.12.2015 Teppo Lehtinen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ENERGIATODISTUS 2013 Mikä muuttuu, mitä todistus kertoo?
Advertisements

Uuden ohjelmakauden valmistelu Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Tiina Malm.
Korjausrakentamisen energiamääräykset 2012
Marjukka Vainio, Kiinteistöliitto
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
TUKES Kolme säädöstä palovaroittimista Jussi Rahikainen SM pelastusosasto.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pienkuntaseminaari Simo Kommenttipuheenvuoro kuntarakenneuudistuksesta.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Ministeriön talousyksikkö Asetustekstien tulkinta Euroopan reunalla Käytännön esimerkkejä EU-kielen aiheuttamista ongelmista suomessa Kari Rouvinen
EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen
Esteettömyys – kestävää kehitystä! Verkostoseminaari Aila Korpivaara
ENERGIATEHOKKUUS TALOYHTIÖISSÄ Lainsäädäntö liittyen energiatehokkuuden kehittämiseen Helena Kinnunen Johtava lakimies.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
Sähköiset hankinnat kuntasektorilla Lainsäädännön kehitys Saila Eskola KTM.
Mari Pajala Ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukset - Autoalan toimenpideohjelma.
Vaikeasti työllistyvien palvelujärjestelmän kehittäminen
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI ► PUHELIN (09) ► Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.
INSPIRE-direktiivin suhde PSI-direktiiviin Tampere Tuire Taina, maa- ja metsätalousministeriö.
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
Sosiaaliturvan ABC toimittajille Kela lainsäädännön toimeenpanijana
EAKR-arviointisuunnitelma Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä.
LämpöYkkönen Oy | Kiinteistötekniikka Pasi Hirvijärvi
Eduskunta ja EU:n talouskriisi Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri Suuren valiokunnan puheenjohtaja.
Uusiutuvan energian tukijärjestelmät valinkauhassa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko.
Ajankohtaista rakentamisen säädösmuutoksista Teppo Lehtinen Rakennusneuvos SPEK Palonehkäisyn perinnepäivät
Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit- tilannekatsaus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hanne Siikavirta.
Tietohallintolaki Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos.
Avoimen tiedon ohjelman toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmasta  Toimintasuunnitelma syksyksi 2014 on koottu ohjelman keskeisistä suunnitteludokumenteista.
OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä Vallila Helsinki Elinkeinoministeri Olli Rehn Raha- ja talouspolitiikka pitkittyneessä 0-kasvun ja 0-koron.
KOLME NOLLAA LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN JA TULEVAISUUDEN HAASTEET ARKKITEHTISUUNNITTELUSSA Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy.
Nimi | pvm1 LIDL SUOMI KY VÄHITTÄISKAUPAN ENERGIAVALINNAT.
Kansisivu, haluttu versio valitaan hiiren oikealla Asettelu-kohdasta
Vihreän ja terveellisen rakentamisen mahdollisuudet
Rakennusten energiatehokkuus arktisissa yhteisöissä
EUROOPPALAINEN LÄHESTYMISTAPA ja KANSALLISET VALINNAT -miten yhdistetään? Kommenttipuheenvuoro JORMA RAILIO LVI-talotekniikkateollisuus ry.
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
Hangon kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman luonnos Verkostotapaaminen
Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä
Julkisen hallinnon metatietopalvelu
HTT / TEKNINEN RYHMÄ ENERGIATEHOKKUUS- MÄÄRÄYKSET
Pirkanmaan sote- ja maakunta uudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen (kolmas tapaaminen)
Tietohallintolain perusteella annettavien asetusten valmistelu
Mitä lannoitteita saa käyttää luomutuotannossa
Rakennuksen Energiatehokkuus ja E - luku
Luomuasetuksen uudistus Evira
Tilannekatsaus maakunta- ja sote-uudistukseen
Maatalous-lomituksen valmistelu-projekti
796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
TUOTANTOINSINÖÖRIKOULUTUS 2018
Oikeudenkäynti Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa
Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto
Oikeudenkäynti Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa
Rautatiealan toimijoiden sidosryhmätilaisuus
Energiatehokkuus suunnittelun lähtökohtana
796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
Tiekartta hyviin lähiöihin
EUROOPAN UNIONIN SISÄ- MARKKINA- KAUPPA.
Sote-uudistuksen toimeenpano
Tietohallintolain perusteella annettavien asetusten valmistelu
Pelastustoimen kehittämishankkeen työryhmien vaihe I Lakihanke
Uusi laki – muutokset käytännössä
Kommenttipuheenvuoro
Esityksen transkriptio:

Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE Teppo Lehtinen

Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudis- rakentaminen Energia- tehokkuus- vaatimukset Vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus Lähes nollaenergia- rakennukset Korjaus- rakentaminen Energia- tehokkuus- vaatimukset Teknisten järjestelmien vaatimukset Energia- todistukset Teknisten järjestelmien tarkastukset Lämmitys- järjestelmät Ilmastointi- koneet Muut velvoitteet hallinnolle Tiedotus ja raportointi Taloudellisten kannusteiden selvittäminen Kustannus- optimaalisuus- laskenta Valvontajärjestelmät Säädettävä seuraamuksista kaikissa kansallisissa säädöksissä EPBD direktiivin toimeenpano

EPBD – lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: ”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. 9 art. 1 kohta: jäsenvaltion on varmistettava, että: a)31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. b)31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. 3

EPBD – lähes nolla ja korjausrakentaminen 9 art. 2 kohta: Jäsenvaltioiden on lisäksi julkisen sektorin näyttämä esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä, kuten asetettava tavoitteita, edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi, ja ilmoitettava niistä komissiolle 1 kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa suunnitelmissaan. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

Korjausrakentamisen edistäminen. Esim. IEE NeZeR-hanke ( ) edistää lähes nollaenergiatasolle tähtäävien korjaustoimenpiteiden käyttöönottoa ja uusiutuvan energian hyödyntämistä eurooppalaisilla korjausmarkkinoilla. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

Innovassa tavoitteena passiivitasoinen energiankulutus Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

RES-direktiivin 13.4 artikla Jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja -määräyksissään otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään kaikentyyppisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla. […] Jäsenvaltioiden on mennessä rakennussäännöksissään ja –määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa rakennuksissa. […] 7

Ajan lyhyt oppimäärä Kokonais- energiamalli -30 % vaatimukset Uusiutuvan energian vähimmäis- määrät I kehitysjakso II kehitysjakso Korjausra- kentamisen määräykset Lähes 0 - rakentaminen VN Tiekartta 2050 työ 2014 VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013

Säädösvalmistelussa tunnistettuja keskeisiä kysymyksiä 1.Erillinen vaatimus uusiutuvalle vai ei 2.Taseraja (uusiutuva omavarais-E ja ulos vieminen) 3.Poikkeukset 4.Rakennuslupamenettely ja rakentamisen ohjaus 5.Tarvittavat uudet määritelmät 6. Säännösten voimaantulo ja soveltaminen 7.Muut mahdolliset asiat 9

Esimerkki säädösvalmistelusta 1: Uusiutuvan vähimmäisosuus, kyllä vai ei? Suomessa uusiutuvan osuus energiankulutuksesta oli vuonna 2013 Eurostatin tilaston mukaan EU:n 3. paras: 36,8 %. Uusiutuvia energiamuotoja suosivien energiamuotojen kertoimien voitaneen katsoa riittävästi täyttävän RES-direktiivin uusiutuvan energian edistämisvelvoitteen. Lähes nollaenergiavaatimus toimeenpantu ilman suoraa vaatimusta uusiutuvan vähimmäisosuudelle mm. DK, NL, EE, UK, CZ, LU, MT suora vaatimus: mm. FR, DE, HU, IE, IT, LT, LV, BG, HR, CY. → Direktiiveistä ei näyttäisi johtuvan välttämätöntä tarvetta erilliselle vaatimukselle. 10

Uusiutuvan vähimmäisosuus, kyllä vai ei? (jatkuu) Erillinen uusiutuvan vaatimus tarkoittaisi, että lainsäädännössä määriteltäisiin, mikä osuus on “hyvin laajalti” (to a very significant extent). Vaatimus olisi uusi olennainen tekninen vaatimus ja siten uusi edellytys rakennusluvalle → uusi pykälä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ilman suoraa vaatimusta katsottaisiin, että tiukempi energiatehokkuuden vaatimustaso yhdessä uusiutuvia energiamuotoja suosivien energiamuotojen kertoimien kanssa johtaa siihen, että tarvittava energiamäärä katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla. 11

Esimerkki säädösvalmistelusta 2: Ulos vietävän energian hyväksilukumahdollisuus E-luvussa, kyllä vai ei? Sääntelyn kohteena ovat rakennukselle asetettavat tekniset vaatimukset, joiden täyttyminen on rakennusluvan saamisen edellytys. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ensisijaisena tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta. 12 KylläEi Laskennan monimutkaisuus Huonommat energiatehokkuus- ominaisuudet Kustannus- tehottomat investoinnit Kannustin hajautettuun tuotantoon Lisää kysyntää tuotteille

Tarvittavat säädösmuutokset ym. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999): Lähes nollaenergiarakentamisen sanallinen määritelmä Asetuksenantovaltuuksien täsmennys ja poisto Perussäännösten tekninen täsmennys Ympäristöministeriön asetukset ja ohjeet: Rakennusten energiatehokkuus (D3) Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöissä (4/2013) (tekninen muutos!) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystarpeen laskenta (Ohjeet, D5) Lämmöneristys (Ohjeet, C4) 13

Vuorovaikutteinen valmisteluprosessi Seurantaryhmä Kommentoi luonnoksia Lisää yhteistyötä ja vuorovaikutusta Ohjaus- ryhmä Päättää keskeisimmistä linjauksista Lakiryhmä Laatii HE-luonnoksen (vastuu) Vaikutusten arvioinnit Asetusryhmien työn koordinointi Aikataulutus 14

Valmistelun eteneminen 15 Arvio tietopohjan riittävyydestä toukokuun loppuun mennessä Linjaukset sisällöstä (HE+asetukset) Luonnokset valmiit lausunnolle Vuoden 2015 loppuun mennessä Lausuntokierros Päätös HE:n sisällöstä Maaliskuussa 2016 NYT

Jatkovalmistelu ja eduskuntakäsittely HE:n kääntäminen ruotsiksi Laintarkastus Esityksen tekninen viimeistely Valtioneuvostokäsittely 16 HE eduskuntaan 9/2016Eduskunnan päätös Lain vahvistaminen ja voimaantulo Asetusten antaminen ja ohjeiden viimeistely Vaatimusten soveltaminen 1 v. kuluttua

Kiitos Lisätietoja: