Yläraajamurtumat - toimintaterapia Sippola Ulla, toimintaterapeutti AMK Kuusisto Johanna, toimintaterapeutti AMK 19.5.2008
humerusmurtuma rannemurtuma ranneluiden murtumat metakarpaalimurtumat sormimurtumat
humerusmurtuma Alkuvaiheessa kipsaus - ohjaus lääkäriltä, ei toimintaterapiaa Yksilöllisen kipsiä korvaavan ortoosin valmistus, jos kipsausaika pitkittyy ja ortoosi pystyttävä riisumaan myös lääkintävahtimestarit tekevät nykyään yleensä luutumaton murtuma, tuetaan toiminnallisuutta + vähennetään kipua
rannemurtuma - kuntoutus kipsihoidon aikana Tavoitteena liikkuvuuden ylläpitäminen vapaissa nivelissä, turvotuksen ja kivun hallinta Kipua voivat aiheuttaa mm. liian tiukka kipsi (voi lisätä tai aiheuttaa mm. carpaalitunnelisyndromaa, superficiaalisen radiaalihermon pinteen) korkeaenerginen vamma, jossa pehmytkudosvauroita, esim. medianushermo joutunut venytykselle alttiiksi CRPS (polttava kipu+vasomotoriset muutokset) Turvotus tulee löysempien kudosten alueelle kämmenselän puolelle MCP-nivelet extensioon, IP-nivelet flexioon
rannemurtuma - kuntoutus kipsihoidon aikana Kivun hoitona mm. TENS - hermoärsytykseen, voi auttaa kun mukana on sympaattisen hermoston toimintahäiriö Turvotuksen hoitona asentohoito, pumppaavat aktiiviset liikeharjoitukset (olkanivel + sormet) kerran tunnissa/joka toinen tunti , sidokset Aktiiviset liikeharjoitukset lisäävät nestekiertoa, ehkäisevät jänteiden kiinnikkeitä ja ylläpitävät nivelliikkuvuutta Eriytyneet/avustetut nivelten liikeharjoitukset, jänteen liukuvuusharjoitukset ja passiiviset liikeharjoitukset mikäli alkaa tulla jäykkyyttä
rannemurtuma - kuntoutus kipsin poiston jälkeen Rannetuen sovitus kipsin jälkeen - helpottaa käden käytön aloittamista, moraalinen tuki, Aikaisen kipsin poiston jälkeen voimakkaasti tukeva rannetuki (esim. Wrist lacer) Normaalitilanteessa perusrannetuet ok, lääkäri arvioi, kuinka hyvin murtuma on luutunut
rannemurtuma - kuntoutus kipsin poiston jälkeen Tavoitteena ranteen liikkuvuuden, stabiliteetin ja voiman palauttaminen Selviytyminen useimmista päivittäisistä toiminnoista onnistuu, kun ranteen flexio ja extensio 30-40°, sup./pron. 50° Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat: anatominen asento +/- varianssi, angulaatio asiakkaan omat tavoitteet Ranteen asennon ja puristusvoiman vaikutus toisiinsa
rannemurtuma - kuntoutus kipsin poiston jälkeen Angulaatio voi rajoittaa ranteen flexiota/extensiota Radiuksen lyhentymä voi vaurioittaa distaalista radioulnaariniveltä (DRUJ) ja kolmiorustokompleksia (TFCC), minkä seurauksena kiertoliike on rajoittunut ja ulnaarisyrjälle tulee kipua
rannemurtuma - kuntoutus kipsin poiston jälkeen Aktiiviset ja passiiviset liikeharjoitukset, vaikutetaan pehmytkudoksiin Ranteen eriytynyt extensio ! kun ranteen extensorit ovat heikot, sormien ojentajat aktivoituvat avustamaan - otevoima jää heikoksi harjoituksena mm. tenodeesiliike rannetuki Ranteen akt. deviaatio + rotaatio aktiivinen liike + pito 5 sek. rotaatioharj. voidaan aloittaa joskus jo kipsivaiheessa, jos murtuma on stabiili
rannemurtuma - kuntoutus kipsin poiston jälkeen Passiivinen nivelten mobilisaatio, venytystekniikat Asteittainen rasituskestävyyden harjoittelu Ranteen kuormitusharjoituksia ei saa lisätä ennen kuin ranteen hallinta pysyy hieman voimaa vaativissa tarttumaotteissa Turvotus - omat. liikeharj., KKK-tekniikat, lymfa Käden käyttö päivittäisissä toiminnoissa ! Yksilöllinen yölasta, jos MCP:ssä extensiokontraktuuraa (blokki-ortoosi) - jo kipsihoidon aikana
rannemurtuma - supinaatio-ortoosi Kyynärvarren ulkokierron rajoittuminen radiuksen murtuman jälkitilana on hyvin tavallista Asiakkaan omatoimiset liikeharjoitukset ja fysioterapia riittävät usein palauttamaan riittävän liikeradan Ulkokiertoa voidaan tarvittaessa pyrkiä palauttamaan dynaamisella ortoosihoidolla Seinäjoen keskussairaalan toimintaterapeutit valmistavat dynaamisia prosupinaatiolastoja, joissa vedon suunta ja voimakkuus on säädettävissä Käyttö öisin Käyttöaika keskimäärin 3 kk
ranneluiden murtumat Yleensä kipsaus - tarvittaessa yksilöllinen ortoosi ja kipsauksen jälkeen valmistuki
ranneluiden murtumat - Scaphoideum Scaphoideum-murtuma syntyy usein ojennetun käden päälle kaaduttaessa Murtuma on yleensä dislokoitumaton, jolloin hoitona on konservatiivinen kipsihoito 6-12 viikkoa Osalla luu jää luutumatta ja luuhun kehittyy valenivel tai se luutuu hitaasti Hidastuneesti luutuvaa veneluuta voidaan hoitaa pitkäkestoisella kipsi-immobilisaatiolla Seinäjoen keskussairaalassa käytetään alkuvaiheen kipsihoidon jälkeen usein peukalorannetukea
ranneluiden murtumat Muiden ranneluiden murtumat ovat harvinaisempia Hoitona yleensä kipsaus 4-6 viikkoa Kipsin poiston jälkeen kuntoutus tarvittaessa - tavoitteena ranteen mobilisaatio ja ranteen ja käden vahvistaminen Harvoin tarvetta toimintaterapiaan
metakarpaali- ja sormimurtumat Yleisiä Immobilisoidaan suoja-asentoon (POSI) Voi seurata merkittävää jäykkyyttä ja deformiteettia (varsinkin jos hoidettu huonosti) Vammamekanismi voi aiheuttaa myös pehmyskudosvaurioita, joka edesauttaa osaltaan jäykkyyden syntymistä Hyvin pitkä immobilisaatio aiheuttaa ongelmia (jäykkyyttä, CRPS)
metakarpaalimurtumat ja sormimurtumat Huomioitavia seikkoja: osteoartriitti lisää jäykkyyden riskiä alle 4 viikon immobilisaatio liike 80% normaalista yli 4 viikkoa kestänyt immobilisaatio liike 66%> normaalista Suuri pehmytkudosvaurio tai turvotus - isompi arven ja kiinnikkeiden muodostus 4 viikon immobilisaatio suoja-asentoon voi aiheuttaa intrinsic-lihasten kireyttä
metakarpaalimurtumat ja sormimurtumat Kuntoutuksen tavoitteet: murtuman ja käden tukeminen akuutissa vaiheessa turvotuksen hallinta ylläpitää ja palauttaa liike palauttaa nivelen ja jänteen liukuvuus palauttaa voima palauttaa käden toiminnallisuus
metakarpaalimurtumat ja sormimurtumat - Ortoosi Käsi tuetaan kipsissä/ortoosissa suoja-asentoon (posi), jolloin ranne 20-30 asteen dorsifleksiossa, MCP-nivelet maksimaalisessa (70 asteen) fleksiossa ja IP-nivelet ojennettuina (0 astetta) Tuetaan vain ne sormet ja nivelet, jotka vaativat tuen murtuman vuoksi
metakarpaalimurtumat ja sormimurtumat - kuntoutus Eriytyneet nivelten liikeharjoitukset aina Erityisharjoitukset vamman mukaan EDC harjoitukset metakarpaalimurtumissa FDS/FDP liukuvuus proksimaali ja distaaliphalangimurtumissa intrinsic venytykset tarvittaessa Buddy strap - jos riski sormien saksaukseen tai rotatoiva murtuma Hieronta, painehoito, kylmäpakkaukset ja pehmeät liikeharjoitukset ehkäisemään kiinnikkeitä ja arvenmuodostusta
metakarpaalimurtumat Extensorijänne muodostaa helposti kiinnikkeitä parantumassa olevaan murtumaan Turvotus tulee yleensä dorsaalisesti ja omalta osaltaan lisää extensoripuolen kiinnikkeiden muodostumista Varhainen aktiivinen flexio ja extensio tärkeää kiinnikkeiden muodostuminen ehkäisemiseksi
peukalomurtumat Tärkeää säilyttää peukalon abduktio kontraktuurien välttämiseksi Lastoitus mukavaan abduktioon Mahdollisimman aikaiset harjoitukset IP-nivelen jäykkyyteen kiinnitettävä huomiota - murtumat voivat johtaa sekundääriseen nivelten jäykkyyteen, minkä vuoksi IP-nivelen liikkeet tulee aloittaa mahdollisimman aikaisin (2 vk vammasta)
sormimurtumat Extensorimekanismin biomekaniikka voi muuttua esim. luun lyhentymisen vuoksi - PIP:n aktiivinen ojennus vajaa passiivisen liikkeen pysyessä normaalina intrinsic-lihasten vahvistaminen ja kontrolloitu intrinsic PIP-ekstensio MCP-nivelten ollessa suorina tai tuettuna lievään flexioon voidaan käyttää MCP ekstensio-blokkilastaa ehkäisemään virheasentoa
sormimurtumat - distaaliphalangin murtumat Hyväasentoinen murtuma immobilisoidaan ortoosilla 2-3 viikkoa Mukana voi olla digitaalihermon puristus tai kontuusio sormenpään yliherkkyys karaisu, tens Intra-artikulaarinen murtuma dorsaalinen avulsiomurtuma - operatiivinen hoito jos DIP-nivel subluksaatiossa ja murtumafrakmentti iso immobilisaation jälkeen vielä 2-4 viikon ortoosihoito jos DIP-nivelessä ojennusvajausta jos DIP-nivelesssä ei subluksaatiota, murtuma hoidetaan kuin tavallinen Mallet-finger (immob. 6-8 vk + PIP-nivelen harjoitukset)