KILPAILUKYKYSOPIMUS NEUVOTTELUTULOS

 Suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen  Talouskasvun lisääminen  Uusien työpaikkojen luominen  Julkisen talouden sopeuttamisen tukeminen  Paikallisen sopimisen edustäminen työ- ja virkaehtosopimusten kautta TAVOITTEET 2Kilpailukykysopimus  pakkolakien poisvetämistä,  hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevien 1,5 miljardin euron lisäleikkausten ja veronkorotusten perumista ja  hallitusohjelmassa mainittujen tuloveronkevennysten toteuttamista. HALLITUKSELTA EDELLYTETÄÄN

 Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. ➤ Palkat pysyvät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan.  Syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen. TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET 3Kilpailukykysopimus  Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. TYÖAIKA  Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla vuosina 2017–2019. JULKISEN SEKTORIN LOMARAHAT

 Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017–2020.  Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavasti samalla määrällä.  Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017–2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä.  Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavasti samalla määrällä.  Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017–2019 vähintään noin prosenttiyksikön.  Vuodesta 2020 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä. SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 4Kilpailukykysopimus

 Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan.  Velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää.  Näin muutosturva paranee: ➤ Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen. ➤ Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. ➤ Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä. TYÖNTEKIJÖIDEN MUUTOSTURVA 5Kilpailukykysopimus

 Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä.  Ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa: ➤ Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin. ➤ Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään. ➤ Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää. ➤ Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä. PAIKALLINEN SOPIMINEN TYÖEHTOSOPIMUKSISSA 6Kilpailukykysopimus

 Vain seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään: ➤ Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä. ➤ Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa. ➤ Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan. ➤ Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä. PAIKALLINEN SOPIMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ 7Kilpailukykysopimus

 Aikuiskoulutuksen perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi, kuten hallitus on esittänyt.  Tuen enimmäispituus lyhennetään 19:stä 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia.  Aikuiskoulutustuen muutokset tulevat voimaan vuonna AIKUISKOULUTUSTUKI 8Kilpailukykysopimus  Keskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. SOPIMISEN KULTTUURI

 Ammatti- ja työnantajaliitot käyvät toukokuun loppuun mennessä alakohtaiset soveltamisneuvottelut.  Neuvotteluissa sovitaan, miten kilpailukykysopimuksen edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ- tai virkaehtosopimuksessa.  Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen sopimusta tukevia toimenpiteitä 1. kesäkuuta.  Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, kilpailukykysopimus ei tule voimaan. SOVELTAMISNEUVOTTELUT 9Kilpailukykysopimus

OSTOVOIMAVAIKUTUS 2017– Kilpailukykysopimus  Kuviossa on eritelty vain kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ostovoimaan.  Samaan aikaan palkansaajien ostovoimaan vaikuttavat lukuisat muut tekijät, mm. tulevat palkankorotukset, henkilökohtainen palkkakehitys, yleinen inflaatio, mahdolliset verokevennykset ja muu veropolitiikkaa.  Työllisyyteen vaikuttaa yleinen talouskehitys.

 Kilpailukykysopimus edellyttää, että hallitus valmistelee työlainsäädännön ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. ➤ Hallitus tuskin haluaa tehdä enää kolmikantayhteistyötä, jos sopimusta ei tule.  Hallitus voi perustella suuriakin leikkauksia sopimuksen kaatumisella ja ay-liikkeen kyvyttömyydellä sopia.  Pakkolait eivät palaa, mutta hallitus on ilmoittanut valmistelevansa muita työn yksikkökustannuksia laskevia toimia.  Hallitus on ohjelmassaan uhannut toteuttaa lähes 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos sopimusta ei synny.  Hallitus ei myöskään tee sopimuksen syntymiseen kytkettyjä noin miljardin euron suuruisia tuloveron kevennyksiä. JOS KILPAILUKYKYSOPIMUSTA EI SYNNY 11Kilpailukykysopimus

HALLITUSOHJELMAN EHDOLLISET TOIMET 12Kilpailukykysopimus