Lukiolaisten tekstitaidoista Rantala, Jukka – van den Berg, Marko. 2013. LUKIOLAISTEN HISTORIAN TEKSTITAIDOT ARVIOITAVINA. Kasvatus 44 (4), 394–407. Tutkimuksessa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETTAJAN AIKAHARHA OPETTAJAN AJAN TAJU VÄÄRISTYY KUN HÄN ASTUU YLEISÖN ETEEN. OPETTAJAN AIKA OPISKELIJAN AIKA OPETTAJA LUULEE ETENEVÄNSÄ HITAASTI, MUTTA.
Advertisements

Lukiokoulutuksen kehittäminen
Opiskelija oppimisen arvioinnissa Ryhmäkeskustelujen tuotokset Peda-forum päivät Helsingissä Työpaja 17.
Matematiikan oppiminen.
Joensuun yliopisto PL Joensuu puh. (013) fax (013) Erilaiset konstit kansainvälistyä kotona Mari Ikonen Joensuun.
KOULUTUSPSYKOLOGIA S 2 ov (3 p) Oulun yliopisto Kasvatuspsykologian syventävät opinnot –
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
KAMU-verkostoseminaari Mai Salmenkangas VAPAAEHTOISTOIMINNASTA OPPIMISEN MALLI METROPOLIASSA.
Yhteisöllinen kirjoittaminen
Opetussuunnitelmatyö - keskiössä OPSviestintä Katariina Alha Jyväskylän yliopisto
Opettajan osaaminen 6. lokakuuta 2014 Caroline Kearney Senior Project Manager & Education Analyst.
Tekstityöskentely (erityisesti ET:ssä) Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
HSE/PYK Mikkeli Yrittäjyyskasvatuksen teoreettinen viitekehys – metakognitiosta, meta- konatioon ja meta-affektioon Paula Kyrö Helsingin kauppakorkeakoulu.
Tutkimuspohjainen opetus ja opetuksen kehittäminen
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Oulun normaalikoulu GIS-KURSSI 2005 TERVETULOA! GIS ja paikkatieto osana uuden opetussuunnitelman aluetutkimuskurssia.
OPETUKSEN SUUNNITELMALLISUUSOPETUSSUUNNITELMA = -TAVOITTEET -YDINSISÄLLÖT, KURSSIT JA KOKONAISUUDET -KESTO, LAAJUUS, AJOITUS, PERÄKKÄISYYS -OPETUSMENETELMÄT.
Opetuksen laadunvarmistus Anna Parpala Tutkija, koordinaattori Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa –seminaari Kuopiossa
EUTRAIN Comenius 2.1 Projekti Fysiikan ja kemian opettajakoulutuksen yhtenäistäminen Euroopassa.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Kannattaako opiskelijapalautetta kerätä? Pedagoginen kahvila Saara Repo-Kaarento Pedagoginen yliopistonlehtori.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
USKONTO/aineenopettajat Reflektointityöskentely Ryhmäkokoontuminen 3 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Laaja-alainen osaaminen OPS 2016
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Esteettömyys opettajankoulutuksessa Maija Hirvonen/JAMK Esteettömyysnäkökulma: mitä se tarkoittaa opettajankoulutuksessa? Erillinen vai oppimisen ohjaamiseen.
MONISÄRMÄINEN HUMANISMI Keksi tähän kuva? kulttuurit taiteet traditiot yhteisöt yhteiskunnat.
Mediataito 8lk 1.Viestintä ja mediataito (velvoite)velvoite 2.Mediakasvatus Oulun normaalikoulussa (laadukas ohjelma)laadukas ohjelma 3.Kuvataide: Kuvaviestintä.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Itsearviointien seurantaseminaarit Esiin nousseita laadunhallintaan liittyviä näkökohtia JR
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen: oma tekstilajinsa.
TURKU Monikulttuurinen opetus 1.jakso Ulla Rasimus & Leena Nousiainen.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Miksi historiaa pitäisi ylipäätään opiskella? Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen.
Opettaja oppilaan oppimisen tukena Opi ja onnistu esteettä Eija Häyrynen erityisopettaja, KT.
SEMINAARI Eija Kumpulainen Oulun normaalikoulun lukio.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
Vanhempien mielipiteitä
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Monilukutaito ja lukeminen verkkotekstien aikakaudella
Havainnointi tutkimus-menetelmänä
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
ÄIDINKIELI JA kIRJALLISUUS 1. KURSSI
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
OPS Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Ainetyöryhmien työn aloitus
KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
MIKÄ OPETUSSUUNNITELMA ON ?
ÄIDINKIELEN SÄHKÖINEN YLIOPPILASKOE
Kolme oppimista jäsentävää orientaatiota
Tänään tutkimme mediakriittisyyttä
TURKU Monikulttuurinen opetus 2.Jakso
Ohjelmarunko LUENTO 1/11.1. SILTAVUORENPENGER 3A, ATHENA, SALI 261, HISTORIATIETOISUUS JA HISTORIAKULTTUURI LUENTO 2/13.1. SILTAVUORENPENGER 3A,
Opetustoimi osana Jyväskylää
Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen
Opetussuunnitelmatyö
Uudet opetussuunnitelmat – oppiminen muutoksessa?
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
Filosofiaa lapsille -tehtävä (kaikille)
Marja-Kristiina Lerkkanen
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen
Anna Alftan Heikki Hannula
Kirjoitusviestinnän opinnot yliopistossa
Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Kouvolan Yhteislyseon
Esityksen transkriptio:

Lukiolaisten tekstitaidoista Rantala, Jukka – van den Berg, Marko LUKIOLAISTEN HISTORIAN TEKSTITAIDOT ARVIOITAVINA. Kasvatus 44 (4), 394–407. Tutkimuksessa lukiolaiset tulkitsivat ensimmäisen ja toisen käden lähteitä sekä arvioivat lähteiden todistusarvoa ja lähteiden tuottajien intentioita. Ääneenajattelumenetelmällä kerätyn aineiston avulla arvioitiin tutkimushenkilöiden tekstitaitoja ja heidän kykyään tulkita keskenään ristiriitaisia lähteitä.

Tuloksia Vain harva pohti lähteiden tuottajien intentioita. Lukiolaisilla oli taipumus tulkita lähteitä yksioikoisesti: harva kykeni ”rivien välistä” lukemiseen Lukiolaiset osoittautuivat lähteiden tulkitsijoina aloittelijoiksi Lukiolaisilla oli vaikeuksia erityisesti lähteiden keskinäisessä vertailussa ja niiden luotettavuuden arvioinnissa Verrokkiryhmänä toimineet yliopisto-opiskelijat kykenivät huomattavasti parempiin tuloksiin

Pohdittavaa Ovatko tekstitaidot yleisemminkin laskussa? Tulisiko tekstitaitojen opettamiseen kiinnittää enemmän huomiota? Yhdysvalloissa käytössä Reading like a historian -lähestymistapa,jossa opetus perustuu sisällön ja taitojen yhdistämiseen dokumenttipainotteisten tutkimustehtävien kautta Kuinka kriittisiä lukijamme ovat? Kriittisiksi lukijoiksi ja tiedonkäsittelijöiksi kehittyminen edellyttäisi systemaattista harjoittelua. Tutkimuksemme valossa lukiolaisilla on tässä vielä kehittymisen varaa. Syvällisempään lähteiden tulkintaan pääseminen edellyttäisi siirtymistä vahvemmin taitopainopainotteiseen opetukseen yhdysvaltalaisen Reading like a historian -suuntauksen tapaan. Jatkotutkimuksen tarve (allekirjoittanut yhtenä tutkijana mukana akatemiahankkeessa, jossa tutkitaan nuorten tekstitaitoja)?

Akatemiahanke (rahoitus varmistunut kesäkuussa 2016) Konsortio, jossa mukana Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitos, Jyväskylän yliopiston soveltavan kielitieteenlaitos ja historian laitos. Tavoitteena: 1) Lukiolaisten multimodaalisten taitojen tutkiminen 2) Maahanmuuttajataustaiset vs. kantaväestö 3) Lukion pedagogiset toimintatavat (opetus, oppiminen ja arviointi) Tutkimuksen keskeisenä teemana historiallinen ajattelu

Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä: Historiallinen ajattelu ja ajattelun taidot, Tieteenalalähtöinen ajattelu, Erilaisten tieteenalalähtöisten tekstitaitojen omaksuminen ja hallinta. Tietojen opettamisesta ja oppimisesta kohti taitojen hallintaa -> Taitojen opettaminen, oppiminen ja arviointi (Uusien opetussuunnitelmien myötä entistä keskeisemmässä asemassa lukio- opetuksessa)

Monialaisen tutkimushankkeen tavoitteena on: edistää tieteenalalähtöisten (historian tieteenalan) oppimista, opettamista ja arviointia suomalaisessa lukiokoulutuksessa, tutkia lukutaitoa/tekstitaitoja yleensä, mutta myös erityisesti historian tekstitaitoja, tutkia maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön opiskelijoiden kykyä analysoida ja tulkita historiallisia tekstejä ja tuottaa puhuttua, kirjoitettua ja multimodaalisia (teksti, kuva, ääni) esityksiä historiasta.