Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry Maahanmuutosta / Monikulttuurisuudesta

2 I Kenestä puhutaan – mitä tarkoitetaan? Kategoriat, luokittelut, termit II Maahanmuutton/ monikulttuurisuuden demografiaa: Tilastot ja muuttoliikkeet III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka IV Lopuksi

3 I Kategoriat, luokittelut, termit Kategorisointi: ihmisen tapa käsittää ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Yksi tapa kategorisoida kanssaihmisiä: erilaiset kielelliset, kulttuuriset tai etniset ryhmiin. Ihminen ymmärtää itsensä suhteessa toiseen? Valtasuhteet, epätasa-arvoisuus Sosioekonominen asema

4 I Kategoriat, luokittelut, termit Termejä: Maahanmuuttajia, pakolaisia, somaleja, saamelaisia, suomenruotsalaisia, venäläisiä, romaneja… suomalaisia: kantasuomalaisia, valtaväestö… Etniset ryhmät / (kieli- ja/tai kulttuuri)vähemmistöt / syrjinnän vaarassa olevat ryhmät

5 I Kategoriat, luokittelut, termit Maahanmuuttaja: Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla ja joka ei ole Suomen kansalainen (HE kotouttamislaiksi) Pakolainen: Turvapaikan Suomessa saanut ulkomaalainen ja pakolaiskiintiössä Suomeen otettu pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan saanut ulkomaalainen (HE kotouttamislaiksi)

6 I Kategoriat, luokittelut, termit Monikulttuuriset nuoret: Kattokäsite, jolla viitataan Suomessa syntyneisiin nuoriin, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt muualla kuin Suomessa, adoption kautta Suomeen muuttaneisiin sekä niihin nuoriin, jotka ovat itse lapsena tai nuorena muuttaneet Suomeen. Lisäksi monikulttuurisiin nuoriin kuuluvat perinteisiin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret (mm. romanit ja saamelaiset). Nuorista, jotka ovat itse syntyneet muualla kuin Suomessa ja joilla on omakohtaisia kokemuksia maahanmuutosta, käytetään käsitettä maahanmuuttajanuoret. Monikulttuurisen nuoren määritelmällä on tietoisesti pyritty laajentamaan ”maahanmuuttajanuoren” kategoriaa ja korostamaan monikulttuurisen taustan koskettavan hyvin heterogeenista joukkoa sekä moninaisia henkilökohtaisia kokemuksia ja sosiaalisia asemia suomalaisessa yhteiskunnassa. (Pyykkönen: Monikulttuurisuus suomalaisten nuorisojärjestöjen toiminnassa)

7 I Kategoriat, luokittelut, termit Etninen ryhmä: Etnisyyttä ja kulttuuria käytetään usein toistensa synonyymeina. Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä, jotka muiden mielestä muodostavat erillisen ryhmän kielen, uskonnon, alkuperämaan tai kulttuurin perusteella, jotka itse katsovat muodostavansa erillisen ryhmän ja jotka osallistuvat yhteiseen kulttuuriin tai alkuperään perustuviin toimintoihin (Wikipedia) Erik Allardt (1981): ”etninen ryhmä on joukko ihmisiä, joilla on joitakin kulttuurisia, kielellisiä tai rodullisia erikoispiirteitä ja joilla ainakin osittain on yhteinen alkuperä ja jotka tuntevat kuuluvansa yhteen.” Etnisyydessä keskeistä on kuitenkin ajatus (todellisesta tai kuvitellusta) yhteisestä taustasta, historiasta tai alkuperästä, joka erottaa ihmisiä toisistaan, vaikka kulttuuriset piirteet ja ominaisuudet olisivat samanlaisia. Nykykäsityksen mukaan rotuja selkeästi toisistaan erotettavissa olevina fyysisinä kategorioina ei ole olemassa.

8 I Kategoriat, luokittelut, termit Vähemmistö: Vähemmistö muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin, ei ole määräävässä tai lukumääräisesti hallitsevassa asemassa, ja osoittaa haluavansa säilyä omaleimaisena ryhmänä. (

9 I Kategoriat, luokittelut, termit Syrjinnän vaarassa oleva ryhmä: Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Yhdenvertaisuuslaki, 6 § Syrjinnän kielto)

10 I Kategoriat, luokittelut, termit → Miten kestäviä / toimivia / tarpeellisia luokittelut ovat?

11 II Muuttoliike, tilastot Suomi on historiansa aikana ollut pikemminkin maastamuuttomaa kuin maahanmuuttomaa. Suomessa syntyneitä ja heidän jälkeläisiään asuu Suomen rajojen ulkopuolella yli miljoona. Ilman maastamuuttoa Suomen väkiluku olisi nykyisin 6–7 miljoonaa. Ennen 1990-lukua Suomeen muuttaneet olivat lähinnä Suomesta lähteneitä paluumuuttajia. Varsinainen maahanmuuttomaa Suomesta tuli ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin maahanmuuttajia oli enemmän kuin lähtijöitä ja tulijat olivat suurimmaksi osaksi muita kuin suomalaisia paluumuuttajia.

12 II Muuttoliike, tilastot Suomen perinteisiin vähemmistöihin kuuluvat suomenruotsalaiset, juutalaiset, tataarit, romanit sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset. Autonomian aikana ( ) Suomeen asettuneiden venäläisten emigranttien voidaan myös katsoa kuuluvaksi perinteisiin vähemmistöihin, jolloin heidät erotetaan esimerkiksi 1990-luvulla tulleista inkerinsuomalaisista (Kanervo & Saarinen) Uusista tulijoista (1970-luvulta lähtien) käytetään yleisemmin nimitystä maahanmuuttajat.

13 II Muuttoliike, tilastot Saamelaiset: alkuperäiskansa, Suomessa n , joista yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella Romanit: Suomessa n Osa Suomen romaniväestöstä ( henkilöä) asuu lisäksi Ruotsissa.

14 II Muuttoliike, tilastot Humanitaarinen maahanmuutto muodostuu kolmesta osa-alueesta: 1) YK:n pakolaisjärjestön myöntämän pakolaisaseman saaneet kiintiö-pakolaiset, 2) myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, ja 3) perheenyhdistämisen kautta Suomeen muuttaneet Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten määrä vahvistetaan vuosittain (750 henkilöä) Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1973

15 II Muuttoliike, tilastot, v Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2009 lopussa Suomen kansalaista, joista on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana henkilöllä. Eurostatin vuoden 2007 tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä oli Suomessa Euroopan unionin jäsenvaltioista seitsemänneksi alhaisin.

16 II Muuttoliike, tilastot, v Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,9 prosenttia väestöstä. Vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut yhdeksässä vuodessa. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat: venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 063), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682).

17 II Muuttoliike, tilastot, v.2009 Vieraskieliset vuotiaat nuoret 15-19v.20-24v.25-29v. Kieliv Yht.Järjestys albania arabia viro englanti kiina kurdi persia somali venäjä vietnam

18 II Muuttoliike, tilastot Maahanmuuttajaväestö keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille: noin 80 prosenttia maahanmuuttajista asuu Tampere-Turku - linjan eteläpuolella, ja lähes puolet pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2007 lopussa Helsingin väestöstä noin 6,4 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia, pääkaupunkiseudun väestöstä noin 5 prosenttia, Turun väestöstä noin 5,5 prosenttia, Tampereen noin 4,9 prosenttia ja koko maan väestöstä noin 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia.

19 II Muuttoliike, tilastot Pakolaisten kuntiin sijoittaminen on lisännyt maan muiden osien ulkomaalaisväestöä. Viime vuosina osa kuntiin sijoitetuista pakolaisista on kuitenkin muuttanut pääkaupunkiseudulle. Vuodenvaihteessa Suomen jokaisessa kunnassa asui vähintään yksi ulkomaalainen.

20 II Muuttoliike, tilastot Maahanmuuton syyt Perhesyyt Työ Opiskelu Paluumuutto Pakolaisuus –Turvapaikan hakijat –Kiintiöpakolaiset

21 II Muuttoliike, tilastot, v Kaikkiaan oleskelulupahakemuksia tuli vireille vuonna 2009 yhteensä Perhesiteen perusteella haettavien lupien määrä oli 42 % kaikista hakemuksista ja työn perusteella haettujen oleskelulupien määrä oli noin 30 % kaikista hakemuksista.

22 II Tilastot Tilastoja paperilla

23 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka monikulttuurisuus yhteiskunnallinen ihanne, johon myös suomalainen maahanmuuttopolitiikka nojautuu integraatio eli kotoutuminen: kaksikulttuurisuus, jolloin maahanmuuttaja sekä säilyttää oman kulttuurinsa erityispiirteet ja omaksuu uutta sopeutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan kaksisuuntaisuus?

24 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Nykyinen kotouttamislaki tuli voimaan vuonna Tavoite: –edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista sekä –turvata turvapaikanhakijoiden ja joukkopaon vuoksi tilapäistä suojelua saavien toimentulo ja huolenpito järjestämällä vastaanotto. –Lisäksi lain tavoitteena on auttaa ihmiskaupan uhreja. Kotouttamislaissa on näin ollen säännökset paitsi maahanmuuttajien kotouttamisesta, myös turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä.

25 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Kotouttamislaki on puitelaki, joka ohjaa kotouttamista ja jossa määritellään erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten työnjakoa kotouttamisessa. Kotouttamislaki antaa välineitä kotouttamisen organisointiin, mutta siinä ei säädetä palvelujen sisällöstä tai tuottamisesta. Palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen perustuu muuhun lainsäädäntöön, keskeisimmin opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä työllistymistä edistäviin säädöksiin.

26 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Kotouttamislain soveltamisalan mukaan kotoutumista tukevien ja edistävien toimenpiteiden ja palvelujen piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa.

27 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Viranomaisten tehtävät Ministeriötaso –maahanmuuttoasiat on keskitetty sisäasiainministeriöön –kotoutuminen merkitsee keskeisesti asumista, koulutusta ja työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö tärkeitä yhteistyötahoja

28 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Viranomaisten tehtävät Ministeriötaso –Päävastuu aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä on työ- ja elinkeinoministeriöllä. –Opetushallinnon vastuulla on maahanmuuttajakoulutuksen yleinen kehittäminen, kuten opetuksen sisältö, opettajien perus- ja täydennyskoulutus sekä opetusmateriaalit.

29 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Viranomaisten tehtävät Aluehallinto –Kotouttamislain mukaan aluehallintovirasto osallistuu toimialaansa kuuluvissa asioissa maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan sekä huolehtii, että maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon muita aluehallintoviraston toimialaan kuuluvia palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. –Esim. ELY-keskusten alaiset työ- ja elinkeinotoimistot, joiden tehtävänä on muun muassa edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

30 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Viranomaisten tehtävät Paikallishallinto –Paikallistasolla kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. –Kunta huolehtii siitä, että kotoutumissuunnitelmaan oikeutetun työvoimaan kuulumattoman maahanmuuttajan ja maahanmuuttajan, jonka työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa kunnan toimenpiteiden ja palvelujen piiriin, kotoutumista edistetään kotouttamislaissa mainituilla toimenpiteillä ja palveluilla

31 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan kotouttamisohjelmalla, kotoutumissuunnitelmalla ja kotoutumistuella. Kotouttamisohjelmat Kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seurannasta. Kotouttamisohjelmasta tulisi käydä ilmi kunnan eri tahojen kotoutumista edistävät ja tukevat toimenpiteet, palvelut, yhteistyö ja vastuut. Kunnan tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttajia, kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa.

32 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan kotouttamisohjelmalla, kotoutumissuunnitelmalla ja kotoutumistuella. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä, joita hän tarvitsee kielen oppimiseen, jatko- opintoihin ja työllistymiseen ja ylipäätään Suomeen asettautumiseen. Lähtökohtaisesti maahanmuuttaja, kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat yhdessä kotoutumissuunnitelman. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on henkilöllä, joka on muuttanut Suomeen, asuu Suomessa sekä on työtön työnhakija tai toimeentulotuen tarpeessa taikka alle 18- vuotias. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan kestää kolme vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella laissa mainituilla perusteilla.

33 III Suomalainen maahanmuutto- /monikulttuurisuuspolitiikka Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä -mm. kotoutumisen kaksisuuntaisuus: maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehitys, kaksisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi, jossa yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa -Erityishuomio: lapset, nuoret, naiset -Nuoret: Kotoutumisen formaalit ja non- formaalit väylät huomioitava

34 IV Lopuksi Monikulttuurisuus yhteiskunnassa? Monikulttuurisuus arjen käytännöissä? Kotoutuminen (integraatio) –Kaksisuuntaisuus Riippumatta maahanmuuton syistä, maahanmuuttajat kohtaavat haasteita uudessa asuinmaassaan, joissa vastaanottavan yhteiskunnan on pystyttävä heitä tukemaan ja ohjaamaan – mikä on esim. järjestöjen rooli tässä? Ns. kantasuomalaiset kohtaavat maahanmuuton lisääntyessä arjessaan moninaisuutta, mikä on huomioitava niin työpaikoilla, kouluissa, oppilaitoksissa kuin vapaa-ajan harrastuksissa, naapuruussuhteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä – mikä on esim. järjestöjen rooli tässä? –Maahanmuuttajien kannalta onnistuneen kotoutumisen edellytyksiä: Työ / opiskelu Mielekäs vapaa-aika Tunne turvallisuudesta Vaikuttamisen mahdollisuudet Sosiaaliset suhteet ja verkostot

35 Lopuksi Nuorisotutkija Antti Kivijärvi: -Monikulttuurisuus nuorisotyössä ei ole erillinen työmuoto vaan tapa katsoa asioita: eriarvoisuuksien tasoittamista. → Monikulttuurisuuden tai laajemmin yhdenvertaisuuden toteutuminen suomalaisessa yhteiskunnassa?

36 Tutkimuksia nuoriin liittyen Nuorisotutkimusseura ( → julkaisut): -Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. -Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Kokemuksia, käytäntöjä ja haasteita 10 suurimmassa kunnassa. -Monikulttuurisuus suomalaisten nuorisojärjestöjen toiminnassa. Allianssi ( → Monikulttuurisuus- ja vähemmistöasiat): -”Ett’ vois olla siellä missä ne muutkin” – Nuorisotyötä tekevien järjestöjen ja vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten kokemuksia ja käsityksiä yhdenvertaisesta nuorisotyöstä.

37 Akkulturaatio IntegraatioAssimilaatio SeparaatioMarginalisaatio

Kiitos!