Keskustanuoret - Monikulttuurinen yhteiskunta.

Esitys aiheesta: "Keskustanuoret - Monikulttuurinen yhteiskunta."— Esityksen transkriptio:

1 Keskustanuoret - Monikulttuurinen yhteiskunta

2 Monikulttuurinen yhteiskunta
Lukuja vai jotain muuta? Monikulttuurisuudella voidaan tarkoittaa väestötilannetta, jossa maahanmuuttajien määrä maassa on lisääntynyt. Laajemman merkityksen monikulttuurisuus saa, kun lukujen sijaan yhteiskuntaa tarkastellaan arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden, osallistumisen mahdollisuuksien ja tasa-arvon toteutumisen kannalta. Lukuja Suomi on historiansa aikana ollut pikemminkin maastamuuttomaa (1990-luvulle asti) kuin maahanmuuttomaa. Suomen perinteisiin vähemmistöihin kuuluvat suomenruotsalaiset, juutalaiset, tataarit, romanit sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset. Autonomian aikana ( ) Suomeen asettuneiden venäläisten emigranttien voidaan myös katsoa kuuluvaksi perinteisiin vähemmistöihin, jolloin heidät erotetaan esimerkiksi 1990-luvulla tulleista inkerinsuomalaisista. (Sari Kanervo&Tiina Saarinen: Kulttuurit keskuudessamme.) Uudet tulijat Uusista tulijoista (1970-luvulta lähtien) käytetään yleisemmin nimitystä maahanmuuttajat.

3 Monikulttuurinen Suomi
Kansalaisuus 1990 1995 2000 2004 Venäjä . 9 720 20 552 24 626 Viro 8 446 10 839 13 978 Ruotsi 6 051 7 014 7 887 8 209 Somalia 44 4 044 4 190 4 689 Serbia ja Montenegro 75 2 407 3 575 4 090 Irak 107 1 341 3 102 3 392 Muut 19 978 35594 40929 49362 Yhteensä 26 255 68 566 91 074 108 346 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2005 lopussa Suomessa asui 113 852 ulkomaalaista, ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä 2 %. Suurin syy maahanmuuttoon: perheside. Ulkomaalaisten työttömyys v n. 28 %.

4 Monikulttuurinen yhteiskunta
Käsitteitä: Kantasuomalainen Monikulttuurisuudesta puhuttaessa kantasuomalaiseksi määritellään henkilö, joka on syntynyt Suomessa, sukutaustaltaan suomalainen ja joka asuu pysyvästi Suomessa. Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema. Kiintiöpakolaiset saapuvat maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa ja he tulevat usein pakolaisleireiltä. Kotouttaminen / kotoutuminen Kotouttaminen tarkoittaa valtio- ja kuntatason viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja -voimavaroja, joiden avulla maahanmuuttaja kotoutuu. Kotoutuminen eli integroituminen on maahanmuuttajaa koskettava yksilöllinen prosessi, jonka tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja samanaikaisesti oman kulttuurin ja kielen säilyttäminen.

5 Monikulttuurinen yhteiskunta
Maahanmuuttaja Maahanmuuttajat ovat toiseen maahan muuttaneita ihmisiä, joiden tarkoituksena on jäädä maahan pysyvästi. Suomessa maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Monikulttuurinen henkilö Henkilö, joka on kasvanut useamman kuin yhden kansallisen kulttuurin vaikutuspiirissä. Monikulttuurinen henkilö on esim. maahanmuuttaja, pakolainen, ulkomailta adoptoitu henkilö, kaksoiskansalainen. Paluumuuttaja: Henkilö, joka palaa kotimaahansa. Esimerkiksi pakolainen, joka palaa kotimaahansa kun sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt ovat poistuneet. Suomessa paluumuuttajilla tarkoitetaan yleensä ulkosuomalaista, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa Suomeen, esim. Ruotsin suomalaiset tai inkerinsuomalaiset. Pakolainen: Pakolainen on henkilö, jolla on ”perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia” ja joka ”oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai … pelon takia haluton turvautumaan kotimaansa suojaan” (YK:n vuoden 1951 pakolaissopimus).

6 Monikulttuurinen yhteiskunta
Siirtolainen Siirtolainen on yleisnimitys maahan- tai maastamuuttajalle, jonka tarkoituksena on asettua toiseen maahan pysyvästi ja hankkia sieltä toimeentulonsa. Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Ulkomaalainen Ulkomaalaisella tarkoitetaan Suomessa henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Uussuomalainen Suomeen ulkomailta pysyvästi asumaan muuttanut henkilö. Käsite uussuomalainen on otettu käyttöön korvaamaan käsitettä maahanmuuttaja. Maahanmuuttaja –käsitettä on kritisoitu siitä, että se ylläpitää ajatusta ikuisesta maahan tulosta, jolloin herää kysymys ”Milloin maahanmuuttajuus loppuu?” Lähteet: Allardt, Erik & Starck, Christian 1981: Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta. Suomenruotsalaiset vertailevasta näkökulmasta. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Harinen, Päivi 2005: Mitähän tekis? Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen –tutkimushankkeen väliraportti. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisusarja. Punainen Risti 2004: Moninaisuus alkaa meistä. Vinkkejä monikulttuuriseen vapaaehtoistoimintaan. Suomen Punainen Risti ja Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Suomen Pakolaisapu:

7 Monikulttuurinen yhteiskunta
Monikulttuurisuus – muutakin kuin lukuja Suomessa monikulttuurisuus on otettu yhteiskunnalliseksi ihanteeksi, johon myös suomalainen maahanmuuttopolitiikka nojautuu. Suomen monikulttuurinen maahanmuuttopolitiikka on nojannut ajatukseen integraatiosta eli kotoutumisesta. Sen onnistuneena tuloksena on pidetty kaksikulttuurisuutta, jolloin maahanmuuttaja sekä säilyttää oman kulttuurinsa erityispiirteet ja omaksuu uutta sopeutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan (Maarit Marjeta 1998). Monikulttuurisuuskritiikkiä Integraatio on jäänyt lähinnä maahanmuuttajia koskettavaksi prosessiksi, jossa heidän odotetaan sopeutuvan yhteiskuntaan vaikuttamatta sanottavasti suomalaiseen yhteisöön. Suomalaista monikulttuurisuuskeskustelu perustuu voimakkaasti kaksijakoiseen erotteluun ”suomalaisen” ja ”muun” kulttuurin välillä. Monikulttuurisuudella on viitattu pikemminkin eri ryhmien välisiin kosketuskohtiin sen sijaan, että sillä tarkoitettaisiin Suomen sisäistä kulttuurista moninaisuutta. (Outi Lepola 2000.)

8 Monikulttuurinen yhteiskunta
Monikulttuurisuuspohdintaa Aito monikulttuurisuus ei ole vain lukuja tai seurausta ihmisten liikkumisesta. Monikulttuurisuus syntyy vahvojen strategioiden kautta, joihin koko yhteiskunnan tulee sitoutua (Stuart Hall, 2003). Jos monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurisiin, kielellisiin ja etnisiin ryhmiin kasvaneiden ihmisten tasavertaisuutta Suomen asukkaina, se ei voi toteutua ”ellei kaikkia Suomen asukkaita pidetä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti täysivaltaisina. Ja täysivaltaisuus ei voi toteutua ellei ole käsitteellisellä tasolla mahdollista lakata ajattelemasta pysyvästi Suomessa asuvien ihmisten olevan ’ulkomaalaisia’.” (Outi Lepola 2000). ARVOJEN JA ELÄMÄNTAPOJEN MONINAISUUS + OSALLISTUMISEN MAHDOLLISUUDET + TASA-ARVON TOTEUTUMINEN= MONIKULTTUURISUUS